Keskustelut Metsänhoito Männyn karsiutuminen

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 65)
  • Männyn karsiutuminen

    Palstalla on ollut keskustelua männyn karsiutumisesta. On esitetty näkemyksiä, että männikkö tulee kasvattaa tiukassa asennossa, jotta saadaan vähäoksaista puuta. Tämä pitääkin paikkansa taimikkovaiheessa. Rehevillä pohjilla runkolukua täytyy nostaa aina 5000kpl/ha asti, jotta u/s laatua saadaan. Rehevimmillä pohjilla tämäkään ei riitä. Istuttamalla tällaisin tiheyksiin ei kannata pyrkiä. Vähemmän on puhuttu siitä mikä sitten on riittävää laatua tukkimarkkinoille. Puumarkkina näyttää toimivan niin, että mäntytukille saa ”täyden hinnan” kun vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Erityisen hyvälaatuiselle puulle ei saa pitkittyvää kiertoaikaa vastaavaa hintaa. Puumarkkina ei siis toimi tai laatupuulle ei ole kysyntää. Taitaa olla niin, että sahat saavat riittävän määrän laatupuuta tukkisumastaan. Miten suhtaudutte laatupuun tuottamiseen? Onko se kunnia-asia vai tuotatteko puuta riittävillä laatukriteereillä? jokainen meistä varmasti myy räkämännikkönsä tukiksi mahdollisimman kovaan (= keskimääräiseen) hintaan?

  • jees h-valta

    Syy miksi laitan on puhtaasti se etten halua aivan pieniä aloja vaan käytän aina alan kokonaan lehtipuulle syystä että saan aina ison kokonaisuuden kerralla ”puintiinkin”. Siksi myös katson kohteet aika lähelle tieyhteyksiä ja jos ei ole se tehdään.
    Myös männyn laitto olisi riski jonka vuoksi en ymmärtänyt myöskään ammattilaisen männyn tuputtamista. Vaikka minulla ei ole ollut männyn ja h-haavan rinnakkaiselossa ongelmia en tieten tahtoen kuitenkaan ota itselleni riskejäkään.
    Lehtipuu myös lisää humuskerrosta joten se tavallaan ruokkii itse itseään.

    Leevi Sytky

    Maaperä on muutostilassa koko ajan. Muistan lapsuuden kiipeilyt eräillä kallioilla. Nyt ne ovat kadonneet. Multakerroksen alle.

    Pete

    Haapakeskusteluksi tai esitelmöinniksi se meni tämäkin avaus. Se ainakin jää tästä mieleen, että todellakin mutu-pohjalta moni metsiään kasvattelee. Hyvä että siihen on vapaus ja se vielä lisääntyy. Monenlaista erikoisuutta kuitenkin esitellään kestävinä ja järkevinä ratkaisuina. Esimerkkinä toiveet koivutukin saamisesta turvemuuttumilta tai lehtipuun kasvatus kallioalueilla. Kukin saa toki vapaasti tulla hurskaaksi uskossaan.

    jees h-valta

    Hurskaita tai ei mutta en nyt mistään tukin kasvatuksesta kummankaan kohdalla erityishaaveile. Teen metsiä oman käytön periaatteilla enkä siksi kumartele vanhaa mantraa. Koska ne eivät sovellu häävisti edes soveltuvin osin. Turvemuuntumalla ne koivut hipovat jo yhden tukin kokoa 26v:na joten ei sekään poissuljettua näytä olevan.

    A.Jalkanen

    Turvemailla on myös reheviä kohteita. Kun metsän kasvua estävä liika vesi poistetaan, voi puuntuotos olla toisinaan hyväkin.

    Pete

    Koivun tuotosta turvemailla on ihan tutkittukin. Tukkia saadaan merkittävästi erittäin harvoin rehevilläkään pohjilla. Toki aina joku yksittäinen koivutukki voi kertyä, mutta vaikka järeyttäkin kertyisi tukin mittoihin asti, niin erilaiset vikaisuudet laskevat tukkiprosentin tasoon 0-10%. 10% on jo itse asiassa aika hyvin. Keski-Pohjanmaalta ja pohjoisemmasta löytyy paljon turvemaita joilla hieskoivu kuitenkin voi olla hyvä puulaji. Se uudistuu hyvin luontaisesti ja tuottaa kohtuuajassa kuitusadon ja tietysti energiapuutakin. Koivu on ihan ok puulaji kunhan pitää jäitä hatussa ja ei maalaile haavekuvaa vanerikoivikoista turvemaille.

    Turvemaiden tuotos voi tosiaan olla erittäin hyvä varsinkin jos saa tuottopotentiaalin ohjattua tukkipuuntuotantoon. Kiertoaika voi olla hyvinkin kohtuullinen. Hoitotöiden ajoitus on a ja o turvemaillakin. Pienempiä lämpäreitä ei kuitenkaan kannata paljoa hoitaa, ne sopivat hyvin tuomaan monimuotoisuutta. Itse en ymmärrä sitä intoa jota joillakin on suometsien hoitoon. Niihin laitetaan euroja vaikka kuinka paljon vaikka ne nyt ja tulevaisuudessa ovat ongelmakohteita korjuun ja hoidon kannalta. Samaan aikaan hyvät kivennäismaat hoidetaan ”vähän sinnepäin”, vaikka niillä se tulos kuitenkin tehdään. Toki jos kaikki puut ovat turvemailla, niin pitäähän niitä sitten kasvattaa.

    jees h-valta

    Eipä ole kaikki turvepohjia minullakaan mutta pidän ne kuitenkin talousmetsäkäytössä koska nekin muuntuvat pikkuhiljaa aina vain paremmiksi metsäpohjiksi. Ja siinäkin jälleen lehtimassa on yksi hyvä lisämauste. On tosin muutama hehtaari joka jätettiin luonnontilaan vaikka sielläkin kyllä kattava kitumännikkö koko alueella. Soita Suomessa on aivan liikaakin joten jokainen joka jotain tuottaa on syytä pitää sellaisena. Ja turpeen nostoon on aika hienoja omatoimiratkaisujakin viimeaikoina näkynyt. Puristetaan kaivurin kauhassa suoraan pötköiksi ja jätetään aumaan kuivamaan.
    Siitä suoraan talvella aumasta polttoon.

    Pete

    Mutua taas kerran. ”Lehtimassalla” ei ole mitään merkitystä turvemaalla maaperän ”paremmaksi muuttumisessa”. Kuivatuksen seurauksena turve hajoaa ajanmittaan ja turpeen maatuessa siitä mineralisoituu typpeä muun kasvillisuuden käyttöön. Ihmisen mittakaavassa aika on pitkä, kymmeniä vuosia. ”Lehtimassa” ei siis muodosta mitään kompostia turvemaille.

    Timppa

    Kummaa metsää Puuntakusella. Olen katsellut siemenpuuasannon kautta uudistutettuja männiköitä. Tuntuu, ettei niissä päästäisi tuollaisiin 4000-5000 runkoa/ha oleviin tilanteisiin, joissa voitaisiin hakata kannattavasti energiaksi muut kuin jätettävät puut. Tuntuisi, että meillä tuossa 10 metrin valtapituudessa olisi aika suuri osa kasvussa jälkeenjääneistä kuollut tai riukuuntunut.

    Olisi syy sitten kasvupaikassa (meillä moreenia) ja/tai laatusiemenessä, jota Puuntakunen on käyttänyt?

    Meikäläinen siis perkauksissa pyrkii tuollaiseen 2000 runkoa/ha tiheyteen. Koivua jätetään vain poikkeuksellisesti Joskus sitä ei olekaan, koska perattu aiemmin. Yritän päästä myös siihen, että jäävä puusto olisi mahdollisimman tasamittaista, koska jäljessäolevat männyt yleensä kuivuvat tai riukuuntuvat.

    Mikä on Puuntakusen energiapuiden keskitilavuus? Menevätköne kokopuuna vai kokorunkoina?

    jees h-valta

    Mutua tai ei pete mutta kannattaisi joskus kurkata muutakin kuin niitä iänikuisia koulkirjoja. Kyllä lehtimassan alle kurkkaamalla pääsee käsitykseen kuinka lehtipuun hienojuuristo kulkee sen puolihajoavan lehtimassan ja turpeen välissä sujuvasti.
    Ja ajan kanssa kyllä pintakompostiominaisuus tavallaan ruokkii puustoakin. Mutta pelkkä havupuun karike ei taas tuota ominaisuutta tee. Päinvastoin uskon jopa lisääntyvän puuaineksen hidastavan turpeen maatumisprosessia. Samalla tietysti lehtimassa kuoppiin kerääntyessään tasoittaa pintakerrosta joka on sekä hyvä että huono asia.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 65)