› Keskustelut › Metsänhoito › Männyn istuttaminen reheville kasvupaikoille

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)
1 2 3 4 5

  • Männyn istuttaminen reheville kasvupaikoille

    Lähetetty: 18.7.2013, 20:33

    Etelärinteessa kasvava kuusikko on tulossa päätehakkuuikään ja on varsin pahasti tyvilahon ja kirjanpainajien vainoama. Pohjana on MT/ OMT.

    Pohdin uudistamista, kuinka hullu idea olisi istuttaa laikkumätästettyyn pohjaan sekaisin 50% / 50% mäntyä ja kuusta? Koivu ei ole maisemallisista syistä vaihtoehto. Pelkkää kuustakaan ei viitsisi maannousemasienen takia laittaa.

    Edellämainittu sekoitus antaisi ainakin ensiharvennukseen asti miettiä puulajia, jos tyvilaho jatkuisi ja kirjanpainajat yms. raiskaisivat kuusia, voisi tällöin kasvattaaa ensiharvennuksen jälkeen lähes puhdasta männikköä.

    Tekijä
    hogi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • hogi 19.7.2013, 22:05

    Heinittyminen kuviolla ei ole kovin paha ongelma – vadelma, sananjalka yms. sitäkin pahempi. Samoin lehtipuuta tulee luonnostaan liikaakin. Vaikka varsinaisessa taimikonhoidossa vetää kaiken lehtipuun alas, niin ensiharvennuksessa tulee kuitenkin hieman koivukuitua.

    Istutin vastaavalle pohjalle (mutta pohjoisrinne) vuonna 2007 mäntyjä kokeeksi kuusentaimien joukkoon laikkumätästetylle pohjalle. Ovat kasvaneet hyvin, ovat nyt noin reiluja kolmemetrisiä (hieman pidempiä kuin samaan aikaan istutetut kuuset). Laatukin näyttäisi olevan ihan ok nopeasta kasvusta huolimatta. Tämän takia aloituksen ”taimicoctail” kiinnostaisi.

    Pete 19.7.2013, 22:34

    Ensinnäkin, Hogi taitaa ainoana meistä tietää kuvion rehevyyden oikein. Vanhoja pellometsitysepäonnistumiisia ei kannata tässä metsämaan kyseessä ollessa muistella.

    Toiseksi, ainakin järvisuomessa laadukasta mäntyä kasvaa reheville pohjilla, usein rauduskoivusekoituksen kanssa.

    Kolmanneksi, Hogi ilmoitti, että lehtipuu ei ole vaihtoehto. Ymmärrän hyvin, usein kulttuurimaisemassa näkyvillä paikoilla, esimerkiksi metsäsaarekkeissa kasvaa järeitä männiköitä. Mäntyä komeampaa puuta ei tällaisille paikoille voi toivoa jos tammi ei ole realistinen vaihtoehto.

    Neljänneksi, Hogi ei kertonut kuinka vanhasta kuusikosta on kyse. Kirjanpainaja vaivaa käytännössä vain kasvussa päättäneitä puustoa.

    Viidenneksi, moni täällä kauhistelee kuusen istuttamista laholle kasvupaikalle. Nykyisen viiljelyketjun lahoriskistä ei kuitenkaan ole tutkimustietoa. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että riski on iso alikasvoksen osalta, mutta kannonnoston jälkeen laikkumättääseen istetuilla kuusilla se on pieni.

    Pete 19.7.2013, 22:55

    Jos kyseessä on maisemallisesti arvokas kuvio, niin mänty-kuusi sekattaimikko kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta. Laikkumätästys on varmasti oikea muokkaustapa. Tosin kannonnoston jälkeen työjälki voi olla epätasaista. Kannattaa kuitenkin teettää muokkaus erikseen.

    Laikkumätästtyksessä kannattaa ohjeistaa tekemään ikäänkuin laikutusjälkeä. Ei siis missään nimessä syviä kuoppia! Tätä pitää erityisesti painottaa ja valvoa. Kauhalla sitten mättäiden tiivistys kunnolla ja laadukkaat 2v kuuseentaimet niihin. Laikkujälkeen sitten mäntyjä 1-2 kpl riippuen lasku koosta.

    Itse tavoittelisin männylle noin 2000kpl/ha tiheyttä ja kuuselle 1000kpl.

    Jos maisema-arvoja ei kummemmin ole ja kuusi on kasvanut hyvän tukkisadon, mutta nyt vanhuuttaan oireilee, niin unohtaisin männyn ja istuttaisib 1800 kpl kuusia laadukkaaseen muokkausjälkeen ja ottaisin luontaista raudusta sekoitukseksi. Kannonnosto tottakai varsinkin jos niistä saa kantorahaa:). Kasvatus jatkossa 50v kiertoaikattavoitteella.

    metsänvartija 20.7.2013, 13:05

    OMT;llä u/s laatu vaatii 8000 kpl/ha mäntyjä (Vuokilan mukaan).

    Sekapuuksi 100-200 mäntyä on hyvä idea. Männyt tulee tosin pystykarsia monessa vaiheessa. Kun haluttu karsinta korkeus on saavutettu, tälle karsitulle valiorungolle apuharvennetaan elintilaa. Pistelannoituksenkin voisi tehdä.

    Männyn laatua voi parantaa myöskin katkomalla vesat pitkään kantoon. Eli ”pitkäkanto” reikäperkaus. Männyn oksat eivät villiinny paksuoksaiseksi.

    Päätehakkuu puusto muodostuu siis luontaisista hyvä laatuisista r-koivuista, pystykarsituista männyistä ja valio kuusista.

    Laatu männyn kasvatus sekapuunakin vaatii siis metsänhoitajalta aktiivisuutta.

    Saksalaistyylinen Z-baum kasvatus männylle sopisi hyvin Suomenkin olosuhteisiin.

    7 metrin välein olisi valiomäntyjä jolloin runkoluku on 200 kpl/ha.

    Timppa 20.7.2013, 15:38

    Mänty-koivusekoituksella haittapuolena hirviriski. Toinen ongelma on koivujen nopeakasvuisuus. Mäännyt jäävät honteloiksi.

    A.Jalkanen 20.7.2013, 17:38

    Tavoittelisin sekataimikkoa ilman kuusta. Eli joko mäntyä istutettuna luontaisella lehtipuutäydennyksellä tai lehtikuusta harvaan (ei ryhminä!) istutettuna luontaisella lehtipuutäydennyksellä. Lehtipuu olisi oltava siemensyntyistä, ettei se pääse etukasvuiseksi mäntyyn nähden.

    Jos taimikon sijainti on etelässä, voisi harkita jaloja lehtipuita. Visakoivu myös kelpo vaihtoehto.

    hogi 20.7.2013, 20:27

    Tarkennetaan vielä, että kuvio on etelässä. Lehtikuusi on vihonviimeinen vaihtoehto, talviaikaan poikkeuksellisen ruma. Niitä ei varmasti istuteta yhtäkään. Hirvituhoriskiä ei ole juuri lainkaan, koska kuvio lähellä tietä ja asutusta.

    Kannonnosto arveluttaa, kuvio on helposti vesoittuva ja ylimääräinen raivaussahatyö ei kiinnosta, muitakin hoidettavia kuvioita on riittävästi. Siksi tässä tapauksessa pitäisi pyrkiä kohtuullisen helppohoitoiseen vaihtoehtoon. Jalopuumetsikkö olisi kyllä hieno – ylimääräistä askaretta taitaa tulla tosin liikaa.

    Puun takaa 20.7.2013, 21:17

    Kannonnoston sanotaan lisäävän uudistusalueiden vesoittumista, mutta tämä tieto ei välttämättä pidä paikkaansa kuin joissakin tapauksissa.
    Omat kokemukseni ovat olleet erittäin hyviä.
    Alueiden hoito on ollut helpompaa, ja puuntaimien kasvu erittäin hyvää.
    Voin jopa sanoa, että kantojen nosto on lisännyt taimikoiden pituuskasvua.
    Tänäkin kesänä on ollut lähes metrin kasvuja niin kuusilla ja jopa männyilläkin.

    mehänpoika 20.7.2013, 21:31

    Istuta heti avohakkuun jälkeisenä keväänä siemenviljelyalkuperää olevilla kennomännyntaimilla kaivurilaikutuksen palteeseen 2000 tainta hehtaarille. Saat hyvälaatuisen ja hyvätuottoisen kauniin mäntymetsän, jossa hoitotarpeet jäävät mahdollisimman vähiin.

    Tukkimiehentäin torjuntatarvetta on syytä tarkkailla 2 vuotta. Heinä ja vesakko tuskin ehtivät liikaa haittaamaan, koska aiempi kuusikko on varmaan pitänyt pintakasvillisuutta kurissa. Näin saat varmimmin terveen lähtöpuuston. Rauduskoivuahan et jostain syystä halunnut alueelle istuttaa. Sitä jään vielä ihmettelemään.

    jees h-valta 20.7.2013, 22:35

    Ja on sitä muokkaamattomaankin mänty istutettuna saatu aivan hyvin kasvamaan. ja ei tule ylimääräsistä ryönää juureen. Tämä 15v. johon tehdään e-puuhakkuu on mäntyosuuksiltaan juuri näin tehty. Ja männyt kuitenkin niissä aivan omaa luokkaansa kasvussa.
    Puistomännikön eli maisemamännikön saa kun istuttaa suoraan harvaan. Jopa johonkin liki kolmen metrin väleille. Laatu tulee oksainen mutta onko kauneus siten kapitaalia tärkeämpi?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)
1 2 3 4 5