› Keskustelut › Metsänhoito › Männikön voimakas harvennus

  • Tämä aihe sisältää 115 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 8 9 10 11 12

  • Männikön voimakas harvennus

    Lähetetty: 10.10.2023, 09:20

    Merkitty: 

    ”Voimakkaan ensiharvennuksen (60 % runkoluvusta) seurauksena puuston tilavuuskasvu aluksi pieneni harvennusta seuraavina vuosina, mutta se saavutti harventamattoman puuston kasvun tason 15 vuoden kuluessa harvennuksesta. Voimakas harvennus pienensi männikön tilavuuskasvua 15 vuoden aikana yhteensä 15 m3 ha–1 (12 %) verrattuna harventamattoman puuston kasvuun.”

     

    Tuossahan tuo tuli selvästi todettua ettei se metsä paranna kasvuaan paranna harvennuksin.

    Lähde:
    Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoimakkuuden vaikutus nuoren männikön kehitykseen.
    Hynynen, Jari; Saramäki, Jussi

    LUKE

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Panu 14.10.2023, 14:04

    Latvusta tosiaan hallitaan harvennuksilla taimikonhoidosta lähtien. Kuten sanottu niin kevyemmän harvennuksen jälkeen seuraava pitää tehdä aikaisemmin. Latvuksille tulee lisää tilaa myös kevyessä harvennuksessa.

    e-salo 14.10.2023, 14:30

    Harvennuksen pitaa olla sen verran voimakas etta syntyy latvusta elvyttävä vaikutus. Toki lieväkin harvennus on parempi kuin ei harvennusta lainkaan.

    Jos lähtötilanteessa runkoja on 2500 kpl/ha, on poistettavat puut niin pieniä ja kertymä samoin, että kuitupuun ostajia ei kiinnosta. Kokorunkona energiapuuksi voi kelvata jos sille löytyy kysyntää.

    2500 kpl/ha oli istutus/taimikonharvennus tiheytenä 70- luvulle ja vielä 80-luvulla Enso-Gutzeitin ohjeissa. Siitä kuitenkin luovuttiin juuri kannattamattoman korjuun takia vaikka eh:t hakattiin siihen aikaan vielä miestyönä.Nyt se on jostakin taas uudestaan noussut esiin vaikka konekorjuun aikana korjuun  kannattamattomuus on  entisestään korostunut.

    Panu 14.10.2023, 14:47

    e-salo: Harvennuksen pitaa olla sen verran voimakas etta syntyy latvusta elvyttävä vaikutus.

    Jos harvennus tehdään ajallaan niin latvus on kunnossa jo ennen harvennusta. Jos tehdään myöhässä niin tilanne on kaikin puolin huono, koska voimakas harvennus voi johtaa tuuli- ja lumituhoihin.

    mehtäukko 14.10.2023, 14:58

    ”…kevyemmän harvennuksen jälkeen seuraava pitää tehdä aikaisemmin. Latvuksille tulee lisää tilaa myös kevyessä harvennuksessa..” Tila tarkoittaa sitä, että harvennuksen jälkeen oksisto on reilusti irti toisistaan että lihominen yleensäkään olisi mahdollista.Vihreyden kutistuessa ei ole ja kierto-aika tulee venymään. Jotkut ovat kehuneet olemattomia k-aikoja ja suurta/järeää puumäärää hymistelyjen kera..!

    Loppukasvatustiheys on eri puulajeilla jotain johon täytyisi saada paraskasvuiset ja -laatuiset rungot. Kun eh:n lähtötiheys mä:llä on se 2000 ja aletaan vaikuttavasti harvennella, mitä lähtee ja jää lopulta jäljelle jos harvennystiheyksiä on hitosti?

    A.Jalkanen 14.10.2023, 14:59

    Yksinkertainen sapluuna jaksolliselle istutusmetsälle on helppo muistaa. Muokataan uudistusala. Istutetaan taimia vaikkapa 1000 – 1200 (koivu, lehtikuusi, haapa), 1400-1600 (kuusi) tai 1800 – 2000 (mänty). Tehdään (heinäys), varhaishoito ja taimikonhoito. Tehdään kaksi harvennusta, joissa molemmissa otetaan puolet runkoluvusta pois ja lopuksi päätehakkuu.

    Variaatioita voi soveltaa halutusta harvennusten määrästä ja kasvupaikasta riippuen. Kylvön kyseessä ollen: harvennetaan pääpuulaji jo varhaishoidossa enintään 2500 runkoon. Harvempaan istutuksen ja kylvön sekastrategia: ensin männyn kylvö ja sitten kuusen istutus 1-2 vuoden päästä.

    pihkatappi 14.10.2023, 15:09

    Miestyönä männikön harvennus 2500 kpl/ha on mielekästä. Tyvet ei juuri karsintaa tarvi ja puut voi kaataa suoraan kasoihin ja kuitenkin suurimmasta osasta tulee kaksi 5 m pölkkyä, kantamista ei ole yhtään ja kasat silti riittävän isoja. Just tein yhden 30 vuotiaan vt männikön manu työnä, jossa 2500 runkoa harvensin tiheyteen 1000.

    e-salo 14.10.2023, 15:21

    Joo, moottorisahatyönä minäkin harvensin isot alat ensiharvennusta. Siinä oli tavallaan ’etu’ että ei tarvinnut isoja painavia pölkkyjä siirrellä jos poistettavat puut oli pieniä. Enemmän tuli kiinnitetyä huomiota kuinka monta hehtaaria sai tehtyä, ei niinkään motteihin.

    Nyt toi juurikääpä pilasi senkin ilon.  Sulan maan aikaan ei passaa tehda, talvella suurin ongelma on kun tiet menee tukkoon.

    pihkatappi 14.10.2023, 15:27

    Addblue pullo oli Varustevyö ssä, puoli minuuttia kannolle meni tuon ruiskun kanssa, mutta ei sitten hionnut lasit huuruun.

    Jätkä 14.10.2023, 15:42

    ”2500 runkoa kun harvennetaan tiheyteen 1000, poistuu runkoluvusta 60%, mutta alaharventaen jää hyvä puusto, joissa kaikissa kasvu yli 100% tukkia. Jossain tapauksissa voi olla optimi vaihtoehto.”

    Soon kuitenkin sellaanen tilanne, notta vaikka olis 2500 nunkoa, niin siinä on vain saman verran kuutioita kuin jos olisi vain 2000 runkoa.

    Kun poistethan 1500 runkoa, niin siinä on mopokuskilla 50 % enemmän näperreltävää kuin jos poistetaan vain tuhat runkoa. -Kuka maksaa?

    Toisessa tapauksessa jää metsään 1000 hintelää runkoa hehtaarille, toisessa samoin tuhat, mutta ehkä jo pikkutukkikokoista, tai siihen juuri tulossa olevaa runkoa. Poistuvia kuutioita on 2500:n rungon hehtaarilta vähenmmän, jos hakataan kuitupuuta, lähelle saman verran, jos energiapuuta kokorunkoina.

    Panu 14.10.2023, 15:52

    Jos mietitään puhtaalta pöydältä niin optimiharvennustapa olisi sellainen, että joka vuosi poistetaan vähän. Kasvu ei hidastuisi missään vaiheessa ainakaan latvusten supistumisen tai juuristokilpailun takia.

    Tähän optimiin ei päästä, koska ostaja haluaa puuta enemmän kerralla. Omalla polttopuuleimikolla onnistuu.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 8 9 10 11 12