Keskustelut Metsänhoito Männikön voimakas harvennus

  • Tämä aihe sisältää 115 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 115)
  • Männikön voimakas harvennus

    ”Voimakkaan ensiharvennuksen (60 % runkoluvusta) seurauksena puuston tilavuuskasvu aluksi pieneni harvennusta seuraavina vuosina, mutta se saavutti harventamattoman puuston kasvun tason 15 vuoden kuluessa harvennuksesta. Voimakas harvennus pienensi männikön tilavuuskasvua 15 vuoden aikana yhteensä 15 m3 ha–1 (12 %) verrattuna harventamattoman puuston kasvuun.”

     

    Tuossahan tuo tuli selvästi todettua ettei se metsä paranna kasvuaan paranna harvennuksin.

    Lähde:
    Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoimakkuuden vaikutus nuoren männikön kehitykseen.
    Hynynen, Jari; Saramäki, Jussi

    LUKE

  • e-salo

    Edelleen Vuokilaa lainaten 2500 kpl/ha tiheydellä pitää varautua männikössä ensiharvennukseen n. 10 m valtapituudessa.  Justiinsahan tuosta metsäkeskuksen raportissa oli kyse, etta mennään harventamaan liian aikaisessa vaiheessa, kun on pakko jotta latvukset ei supistu liikaa.

    Jos taimikon harvennus tehdään 4 -6 m pituudessa, niin kyllä silloin mielestäni voi  ja pitääkin tiputtaa runkoluku 1500 -1800 kpl/ha välille.

    suorittava porras

    Yli 2000 rungon hehtaaritiheyksillä ei synny sääolosuhteita kestävää metsää. Jos välttämättä haluaa ongelmia , voi kokeilla. 1500-1800 rungon tiheyksistä harvennettaessa eivät sääolot ole enää kovin suuri ongelma. Eipä näkynyt tuulikaatoja tänäänkään niillä kuvioilla ,joilla on vältetty ylitiheyttä th:sta alkaen. Tiheän alkukasvatuksen palstat olivat kokeneet kovia. Tämä 50 kilometrin maastopyörälenkillä todettuna.

    arto

    Tuon jonka tein oli Mo toivomus. Heillä metsää vajaa 800 ha hake lämmitys ja oma kone hakeen keräilyyn. Keräävät sitten itse hakeeksi kun tarvitsevat.

    A.Jalkanen

    Kiitos. Eli normaalilla sopivalla männyn kasvupaikalla voisi olla varhaishoidon jälkeen maksimissaan 2500 tainta ja taimikonhoidon jälkeen 1500-1800. Ehkä rehevämmässä päässä tiheämpi ja karummassa päässä harvempi. Niin sanottu nuoren metsän hoidon työlaji jää pois repertuaarista ja tuosta mennään suoraan enskaan. Kuulostaa ihan hyvältä strategialta. Metsästäjien ehdottama ylitiheys männikköön turvaksi hirviltä ei saa täällä sitten kovin paljon kannatusta (Hesarin uutinen).

    Puuki

    <p>Ylitiheys ei auta taimikon suojaamisessa muuten kuin poikkeustapauksissa. Lisäksi se hidastaa taimien kasvua karkuun hirviltä.  Jos hirvet on tottuneet käymään jossain taimikossa syömässä, niin ne käy siellä vuodesta toiseen niin kauan kuin sopivaa ruokaa ja suojaa riittää. </p><p>Havupuutaimikoissa sopiva tiheys on 1300-1500 kpl/ha th:n jälkeen. Nopeutuva järeytyminen korvaa kuitupuukokoisen puun vähenemisen. </p>

    A.Jalkanen

    Puuki, eikö enskan talous jo vähän heikkene jos vedät 1300:aan? Puolukkatyyppiä karummilla paikoilla ehkä jees. PS. Päästiin takaisin otsikkoon!

    mehtäukko

    On ihme numeroilla pyöritystä! Joko ens viikolla ollee uudet luvut.

    Panu

    1300/ha tarkoittaa, että EH tulee myöhemmin ja puut ovat siinä järeämpiä ja rahaa tulee enemmän. Se tarkoittaa myös kallista/työlästä ennakkoraivausta mikä on syy siihen miksi itse menen enskaan 2000/ha.

    suorittava porras

    Kun tehdään varhaisperkaus ja th ajallaan ,ei ennakkoraivaus ole työläs. Karummalla pohjalla ei välttämättä enää tarpeenkaan. Reikäperkaajilla kyllä toki työtä riittää. Onneksi sekin menetelmä on jo out.

    Puuki

    <p><p>Niinhän se on. Ei männyn kasvatusmailla yleensä tarvitse ennakkoraivausta, jos taimikonhoidot on tehty oikeaan aikaan.</p></p><p>Tutkimukset tavallista tiheyttä harvemman kasvatusasennon taimikoista on tutkijoilta tekemättä koska ei ole nähty tarpeelliseksi katsoa asioita riittävästi mo:n näkökulmasta.</p>

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 115)