Keskustelut Metsänhoito Männikön voimakas harvennus

  • Tämä aihe sisältää 115 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 115)
  • Männikön voimakas harvennus

    ”Voimakkaan ensiharvennuksen (60 % runkoluvusta) seurauksena puuston tilavuuskasvu aluksi pieneni harvennusta seuraavina vuosina, mutta se saavutti harventamattoman puuston kasvun tason 15 vuoden kuluessa harvennuksesta. Voimakas harvennus pienensi männikön tilavuuskasvua 15 vuoden aikana yhteensä 15 m3 ha–1 (12 %) verrattuna harventamattoman puuston kasvuun.”

     

    Tuossahan tuo tuli selvästi todettua ettei se metsä paranna kasvuaan paranna harvennuksin.

    Lähde:
    Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoimakkuuden vaikutus nuoren männikön kehitykseen.
    Hynynen, Jari; Saramäki, Jussi

    LUKE

  • Tomperi

    Jos rätnätään näin että perustaa taikon harvana siis 1500 tainta ja muokkaamattomaan ohutkunttaiseen moreeni maahan, eikä tee mitään sen jälkeen koska vesakoituminen on merkityksetöntä, antaa kasvaa 60 vuotta ainakin jne…  menettää 30 viiva 40 rosenttia kasvusta, mutta paljonko menettää tuotosta jos välttää vaikkapa 800 euroa metänuudistamiskustannuksista?

    Sanotaan että suomi on mallimaa ja erinomainen maa metsätalouden harjoittajana, silti valtion pitää maksaa vuosittain kymmeniä miljoonia tukea metsätalouden harjoittamiseen, ei sekoteta tukia ja omaa työtä mukaan jos tehdään kannattavuuslaskelmia.  Onko taimituotanto ja viljelymateriaalin tuottaminen yhteiskunnan tukemaa?   Tavalla tai toisella varm,aankin muttei sitä huomioida.

    A.Jalkanen

    Tomperi, on siinä mielessä tuettua, että metsäntutkimus, metsänjalostus ja siementuotantokin ovat joko täysin tai ainakin vanhvasti tuettuja toimintoja. Maatalous- ja metsäntutkimus rahoitetaan nykyään osittain hankerahalla, joka on osin ulkomaista eli pääasiassa EU-alkuperää, mutta senkin voi ajatella olevan jäsenmaksumme takaisin tuloutusta. Lisäksi asiakasrahoitteista tilaustutkimusta on jonkin verran mutta melko vähän. Siementuotannosta osa voisi olla markkinapohjaista, tietääkö joku tarkemmin? Taimituotanto on yritystoimintaa.

    Harvaan istutus on ihan ok koivulla ja kuusella, ellei hirvi ole uhkana alueella, mutta muokkaamattomuus ei ole yleensä koskaan suositeltavaa. Jos tuho kohtaa taimet, luontainen uudistuminen ei käynnisty ja tuloksena voi olla vajaatuottoinen alue tai täydennysistutettava. Männyllä suosisin normialueilla kylvöä. Koivullakin sitä voisi hirvivaara-alueilla kokeilla, mutta koivulla yleensä luontainen istutustaimien täydennys toimii hyvin jos alue on muokattu.

    Metsuri motokuski

    Kyllä muokaamattomaan maahankin saadaan ihan hyviä taimikkoja aikaan. Olen monesti yllätynyt kuinka hyvin taimet ovat pärjänneet muokkaamattomaan maahan istuttamisessa. Onhan siinä tietenkin riskejä olemassa mutta minusta niitä on hieman liioteltu. Istuttaminen itsessään on kyllä pirullista hommaa lyödä taimia kovaan maahan. Mutta jos ranteet kestää niin aika hyviä taimikoita saadaan aikaan ilman muokkausta.

    Puuki

    <p>Muokkaamattomaan maahan istutus voi jossain vähentää heinittymistä suhteessa muokattuun.  Mutta oikein tehty laikkumätästys sille sopiville paikoille antaa ylivoimaisen kasvuedun istutustaimille.  Yleensä muokkaamattomuus sopii turvemaille(rahkaturve) ja karuille kangasmaille ; useimmiten luontaisen uudistamisen aloille.</p>

    Nostokoukku

    Saiko Arto jo kuusimetrisen tiheän männikön harvennettua? Missä kunnossa oli latvukset? Oliko pahasti riukuuntunutta?

    arto

    Sain kokonaista 4 tuntia meni sahatessa. Vaikeaa olisi ollut repiä toisistaan irti kaajettuja mutta myrsky oli hyvä apuri. Oli 800m peltoa siellä päin mistä tuuli 1 huono latvaisen joutui jättämään muuten erittäin hyvä kasvava männikkö tuli.  Eli ei riukutunutta.

    e-salo

    Aikanaan Puulaaki Oy:lla männyntaimikot (luontaisesti syntyneet) harvennettiin tiheyteen 1600 kpl/ha. Puulaaki toimi Etelä- ja Länsi-Suomessa.

    Mottikoulussa luimme Yrjö Vuokilan kirjaa Metsänkasvatuksen perusteet ja menetelmät. Vuokila oli aikanaan johtavia kasvu- ja tuotostutkijoita.

    Vuokila kirjoittaa että havupuun taimikot voi huoletta harventaa tiheyteen 1500- 1600 kpl/ha ilman että tarvitsee pelätä kasvutappioita. Männyntaimikossa tulee Vuokilan mukaan 10 % kasvutappio jos lähtötiheys on 1000 kpl/ha.

    Jos käytetään 1500 -1600 kpl/ha tiheyksiä, niin ensiharvennus on huomattavasti kannattavampi kuin esim. 2500 kpl/ha tiheyteen harvennetussa metsässä.

    Vuokilan mukaan varttuneen männikön voimakas harvennus sen sijaan  johtaa aina kasvutappioihin.

    Ihmettelen miksi nämä Vuokilan opit ovat jääneet unholaan ? Niistä olisi ollut paljon  apua kohua saaneen metsäkeskuksen korjuujälkiraportin tulosten tulkinnassa.

    A.Jalkanen

    Aivan, Vuokila on klassikko ja varmaan hänen oppinsa vaikuttavat edelleen jossain muodossa. Kuuselle oikein sopivat tiheydet, joissa saadaan enskassa hyvä saanto, 50-75 m3 luokkaa. Koivun tiheys saa olla  vielä alhaisempi eli hirvivaaran mentyä 1200.

    Männyllä pitänee kuitenkin huomioida tiheämmän alkukasvatuksen suositus enskaan saakka. Jos tehdään taimikonhoito Metka-tuen ehdoilla, jäävä runkoluku olisi siis männikössä maksimissaan 2500. Mitä lukua raati suosittelisi? Äänestys?

    Tomperi

    ”Harvaan istutus on ihan ok koivulla ja kuusella, ellei hirvi ole uhkana alueella, mutta muokkaamattomuus ei ole yleensä koskaan suositeltavaa.”

    Tuohon ei voi muuta sanoa kuin  että ei voi olla muuta kuin erimieltä.  Ja nimenomaan metsäomistajan etua tarkastallen.

    Jalapa

    Kertoisitko Tomperi miten hoidat omia metsäsi, taimikoita ja millaiseen kasvuun / tulokseen olet päässyt?

    ”Harvaan istutus on ihan ok koivulla ja kuusella, ellei hirvi ole uhkana alueella, mutta muokkaamattomuus ei ole yleensä koskaan suositeltavaa.”

    Tuohon ei voi muuta sanoa kuin että ei voi olla muuta kuin erimieltä. Ja nimenomaan metsäomistajan etua tarkastallen.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 115)