Keskustelut Metsänhoito Männikön voimakas harvennus

  • Tämä aihe sisältää 115 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 115)
  • Männikön voimakas harvennus

    ”Voimakkaan ensiharvennuksen (60 % runkoluvusta) seurauksena puuston tilavuuskasvu aluksi pieneni harvennusta seuraavina vuosina, mutta se saavutti harventamattoman puuston kasvun tason 15 vuoden kuluessa harvennuksesta. Voimakas harvennus pienensi männikön tilavuuskasvua 15 vuoden aikana yhteensä 15 m3 ha–1 (12 %) verrattuna harventamattoman puuston kasvuun.”

     

    Tuossahan tuo tuli selvästi todettua ettei se metsä paranna kasvuaan paranna harvennuksin.

    Lähde:
    Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoimakkuuden vaikutus nuoren männikön kehitykseen.
    Hynynen, Jari; Saramäki, Jussi

    LUKE

  • Husq165R

    Järkän linjoilla. Vaatimustaso näyttää vaihtelevan voimakkaasti. Välillä 20 litraisia ja 20 kiinnon kertymällä/ha on ”ihan kelvollinen”. Välillä sitten ei, ja tämä vaihtelu valioluokan puuntuottajissa.

    Visakallo

    Kukaan metsänomistaja ei tietoisesti tavoittele näitä 20 litraisia, 20 kiinnon kertymiä /ha, mutta kukaan meistä ei voi kiistää sitä tosiasiaa, että elävässä elämässä niitä vain erinäisistä syistä on. Jälkiviisaus auta tässä tilanteessa lainkaan. Metsänomistaja joutuu punnitsemaan eri ratkaisuvaihtoehdot. Niin kauan kuin eri vaihtoehtoja on tarjolla, hän valitsee niistä itselleen taloudellisesti mielekkäimmän. Näin tapahtuu kaikilla muillakin elämänaloilla.

    mehtäukko

    Kyllähän jutut 10 vuoden ra-koivikoiden eh:sta edellä esitetyillä kertymillä pitäisi pitää omana tietonaan! Niistä voi joutua naurunalaiseksi, mutta sekin ollee tietoinen valinta?..  🙂

    Visakallo

    Heittääkö muisti? Sehän ei ollut omistajan tietoinen valinta, vaan johtui koivujen liian suuresta istutustiheydestä, jonka hän jatkossa pienensi. Mikä näin yksinkertaisessa asiassa on niin vaikeaa käsittää?

    Visakallo

    Metsänomistajat joutuvat punnitsemaan ratkaisunsa omien taloudellisten perusteiden mukaisesti. On järjetöntä istuttaa ostotaimia maahan, joista joutuisi merkittävän määrän raivaamaan tulevien vuosien aikana maahan. Maanmuokkauksen ja taimiaineksen kehittymisen myötä olen pudottanut koivujen ja kuusien istutuksessa käytettäviä taimimääriä takavuosien luvuista 20-25%. Männiköt uudistan kylvämällä, joten siellä ei olennaista muutosta ole tapahtunut.

    mehtäukko

    Saattaa kysymys alunperin olla vakavammasta kuin muistin heittämisestä.

    Mutta kuten mainittu, saahan sitä tolskata omissa ympyröissään kuten huvittaa. Muut pääsevät oikeutetusti arvostelemaan kun retostelu vauhdittuu yli laidan…

    Visakallo

    Muistan vielä hyvin ne ajat, kun 80-luvun lopussa luovuin kokonaan karja- ja maataloudesta ja keskityin metsätalouteen. Silloin kuului monen tasoista kommentointia ja jopa kovaa arvosteluakin. Erityisesti peltojen istuttaminen kasvamaan koivuja ja kuusia monen hiljaisena pidetynkin sanaiset arkut. Jostain syystä suhtautuminen tekemiini ratkaisuihin on vuosien myötä kääntynyt päälaelleen, kun metsien määrätietoinen hoito on tuottanut tulosta. Monesti ihmisillä on taipumus nähdä vain juuri kulloinenkin hetki, eikä ajatus jaksa kantaa sen pidemmälle.

    A.Jalkanen

    VJJ on ansioitunut puuntuottaja, mutta myös kehittäjä, joka tutkii metsänhoidon rajoja, ei tee aina sitä samaa mitä on ennenkin tehty. Kunnioitus niille, jotka kertovat myös tekemistään virheistä opiksi itselle ja muille.

    reservuaari-indeksi

    ?

    mehtäukko

    …”virheistä opiksi itselle ja muille..”

    Jos ”muut” ristiriitaisuuden huomaa, mutta taitaa sen tunnustaminen jäädä inttämisen asteelle!?

    No, ei keskustelua kait muuten synny…

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 115)