Keskustelut Metsänhoito Männikön voimakas harvennus

  • Tämä aihe sisältää 115 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 115)
  • Männikön voimakas harvennus

    ”Voimakkaan ensiharvennuksen (60 % runkoluvusta) seurauksena puuston tilavuuskasvu aluksi pieneni harvennusta seuraavina vuosina, mutta se saavutti harventamattoman puuston kasvun tason 15 vuoden kuluessa harvennuksesta. Voimakas harvennus pienensi männikön tilavuuskasvua 15 vuoden aikana yhteensä 15 m3 ha–1 (12 %) verrattuna harventamattoman puuston kasvuun.”

     

    Tuossahan tuo tuli selvästi todettua ettei se metsä paranna kasvuaan paranna harvennuksin.

    Lähde:
    Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoimakkuuden vaikutus nuoren männikön kehitykseen.
    Hynynen, Jari; Saramäki, Jussi

    LUKE

  • Puuki

    Hoitamattoman metsän tulos putoaa keskimäärin n. 30 % hoidettuun verrattuna.

    Mitä merkitystä on , kun kerrotaan että jossain kuusikossa on niin ja niin paljon puuta vaikka ei ole tehty harvennuksia, kun ei kerrota miten kauan se kuusikko on kasvanut ko. mottimäärään. Itseharvennuksessa saattaa olla menetetty siihen mennessä vaikka kuinka paljon käyttöpuuta.

    Rane

    Tomperi ei ole keksinyt mitään uutta.Jo Sopenmäen oikeudenkäynnin aikaan Luontoliiton porukka kanniskeli käräjäsalin eteisessä isoa kylttiä (tiedotusvälineille suunnattu) jossa kehuttiin miten paljon enemmän puuta metsä kasvaa (hoidettuun talousmetsään verrattuna) jos sitä ei harvenneta saatikka päätehakata koskaan.

    A.Jalkanen

    Kasvu on se mikä se on ja harventamatonkin alue voi toisinaan tuottaa biomassaa samanveroisesti. Kuitenkin: hoidetusta metsästä saadaan enemmän puuta talteen myyntiin ja arvokkaampaa tavaraa.

    Tolopainen

    Hirvikantakin tuottais paljon enemmän, jos niitä ei ammuttaisi. Kanta kaksinkertaistuisi joka viides vuosi.

    arto

    Huomenna pääsee raivurilla männikköä harventamaan 7 tuhatta 6m runkoo kuviolla  pudotetaan runkoluku 2000 kp/ha puolen ha kylvö kuvio.

    mehtäukko

    Kyllä noin. Itsellä aikoinaan hankitun ostopalstan ku-taimikkoharvennus, omt. Armottoman vesakon ja vatukon höykyttämänä kerran perattu alle metrisenä. Osaan kuviota pakko jättää (varalle jätettyjä) rauduksia täytöksi joita hirvet kurittaneet kuten kaikki männytkin. Ku-mä sekataimikko ei siten onnistunut.

    Tomperi

    sehän on tosi juttu, että puusta tulee järeämpää nopeammin kuin tehdään ns metsänhoitotyöt ja harvennukset… mutta jos tehdään mätästys istututus ja kaksi tai kolme taimikonhoitoa ja vieläpä raivaus motoa varten niin pitkässä juoksussa on metsän kannattavuus euroilla mitattuna. Olen seurannut noita metsänhoitokertoja naapurin metsässä niin kalliiksi näyttää tulevan ja paljon työtä vaatii. Jos hiemankin mettii työn hintaa niin 1500 euroa ei riitä mitenkään metsäuudistamiskuluihin.  Yksikin kohde on sellainen motokoneella taimikonhoito ja sitten manu työnä muutaman vuoden kulutttua ja mettä on tielt katsottuna 3000taimen luokkaa…  Haluatteko että käyn mittaamassa tiheyden?  en minä niistä kuutiloista ole huolissani mutta siitä kuinka suruttomasti metsänomistajaa kohdellaan.

    Metsuri motokuski

    Eihän tuossa Tomperi montaa vaihtoehtoa ole. Tekee taimikonhoidon ja istutukset itse niin säästyy vieraan työvoiman palkkauskulut. Ihan sama se on kaikissa töissä.  Kyllä se timpuri, sähkömies ja putkimies omansa ottaa ja vielä enemmän kuin metsuri. Kyllä kai sen metsurinkin täytyy jotenkin elää kun työ on vielä osa-aikaista.

    mehtäukko

    Jos mo ei osaa tai viitsi itse tehdä, pitäisi älytä ottaa myhistys,metsäpalveluyrittäjä tai klusteri kumppaniksi. Eikait se koneellisen ja manun jäljiltä ole 3:ea tuhatta? Mittaa piruuttaan.

    Jätkä

    Olisi mielenkiintoista tietää, millainen täyte humeetikopassa on heillä (Uskomattoman monella – jopa metsänomistajina esiintyvillä) – jotka eivät käsitä, että esim sata litraa runkopuuta yhdessä rungossa on paljon arvokkaampi asia kuin sata litrraa kymmenessä rungossa.

    Nuo kymmenlitraiset rungot eivät kelpaa käytännössä kenellekään, ellei niitä ole jo hakattu ja kuljetettu tienvarteen hyvälle pinolle.

    Kon verrataan korjuutyön kustannuksia, on risujenn kerääminen käytännössä kymmenen kertaa hitaampaa kuin oikeiden runkojen, joten korjuutyökin on kymmenen kertaa kalliimpaa / kiinto.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 115)