Jessen kommenttiin

Kyseessä oli yhden palstalaisen keskikulutus hehtaaria kohti kolmelta vuodelta . Saman joka väitti ,metsäsä olevan ja olleen hyvässä kunnossa. Se toki on todettava ,että tällä hetkellä todennäköisesti jo on , mutta ei ihan kaikilta osin vielä neljä vuotts sitten.

Täytyy vähän mainostaa MT:n  tämänpäiväistä artikkelia taimikonhoidon kannattavuudesta. Siinä on perusteltu asiat tutkimuksen perusteella kutakuinkin niin , kun minä olen esittänyt ne perstuntumalta yli 10 vuotta. Vastalauseita on riittänyt , vaikka th:n edut ovat päivänselvät.

Olen muuten itse tehnyt saman myönteisen huomion tutkijoiden kanssa taimikoiden kunnon suhteen viime vuosilta. Entistä  useampi ja lähes kaikki uudet taimikot on hoidettu ajoissa. Hoitorästit vähenevät oikeasta päästä ja niitä syntyy entistä vähemmän.

Minun raivusbensojen kulutus perustuu puhtaasti kirjanpitoon, eli niissä ei ole mukana mutua eikä nuoruusmuistoja. Jokainen itselleen raivauksia tehnyt tietää sen, että omalla palstalla raivatessa työ tulee tehtyä tarvittaessa aika reippaastikin kuviorajat ylittäen, toisin kuin vieraan työssä. Kirjanpitoon merkitään kuitenkin vain alun perin raivattavaksi otetun kuvion pinta-ala. Myös jokainen täyteen kuusentainta ja lehtipuuta kasvaneita ojanpenkkoja ja tienlaitoja raivannut tietää, että bensaa kuluu, mutta pinta-alaa tulee vähänlaisesti, eikä sitä kirjata raivatuksi alaksi. Oma lukunsa ovat vielä kylvömänniköt, joita minulla on ollut näin Etelä-Suomen oloissa tavallista enemmän. Jokainen niitä varhaisperannut ja niissä taimikkoa hoitanut tietää suuremman bensankulutuksen / ha. Tästä on nyt tullut samantapainen periaatteellinen vääntö, kuin aikoinaan kantojen ja latvusmassan kuutioinnista tai poistoilmalämpöpumpun toimintaperiaatteesta!

Hannalla vähän huono aamu? Kyllähän sinäkin tiedät, että metsänhoito, kuten kaikki muukin elämä on monimuotoista. Se on sitä elämän rikkautta. Laita vain löysempää pipoa päähän!

Tämä nyt on taas tätä, harvennetaan ylitiheä männikkö ja verrataan paljonko kasvua olisi ollut, jos ei olisi harvenettu. Eihän sitä vertailumetsää ole edes olemassa. Miten se riukuuntuva metsä olisi jatkanut nopeaa kasvuaan samanlaisena 15v.

Hesarissa oli vähän aikaa sitten asiaa hirvenmetsästyksestä. Nyt siellä neuvotaan perustamaan sekataimikoita ja pitämään ne tiheinä, jotta hirvieläinten varalta on särkymävaraa. Reikäperkausta ei jutussa onneksi mainita.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009888350.html

Kommentoin:

”Maanomistajien halu pitää korkeaa hirvikantaa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on kyllä suuren ihmetyksen aihe. Muualla Suomessa pärjätään puolet vähemmällä ja sieltä puuttuvat myös tiheät kauriskannat.

Sekametsäisyys taimikoissa on suositeltavaa.

Tiheydessä ei kannata mennä äärimmäisyyksiin; kaksinkertainen männyn tiheys eli 4000 tainta syntyy kylvämällä käsin tai muokkauksen yhteydessä, ja voi olla hyvä strategia runsaan hirvikannan alueella. Tiheys on sitten muistettava pudottaa alas ennen ensiharvennusta jotta siinä saadaan sitten korjattua taloudellisesti kuitu- tai energiapuuta.”

2. kommentti:

”Metsäntutkimuksesta on saatu vahva näyttö siitä, että männyntaimikossa lehtipuita ei saa päästää ns. etukasvuisiksi, koska varjostus tekee männyistä makoisia hirvien mielestä. Isoja lehtipuita voi jättää riistatiheiköihin ja säästöpuuryhmiin. Uusi Metka-tukijärjestelmä määrää jäävän puuston enimmäistiheydeksi pienissä taimikoissa 2500 tainta. Jos ei nosta tukea, voi jättää vähän enemmän.

Koivulla on sama ongelma kuin männyllä, että istutuskoivut tulevat korkean hirvieläinkannan alueella syödyiksi. Koivulla kannattaisi noilla alueilla ehkä kokeilla kylvää jalostetulla siemenellä.

Kovin korkeat hirvieläinkannat heikentävät paikallisesti monimuotoisuutta syömällä ruohokasveja ja monimuotoisuuden kannalta tärkeitä lehtipuita, kuten haapa, pihlaja ja paju.

Taimikoiden hoitorästit ovat tosiasia, mutta ilmeisesti ne ovat jonkin verran vähentyneet viime vuosina. Olisiko huolellinen hirvikannan hoito muualla Suomessa innostanut taas metsänhoitoon? Toinen tekijä lienee puun hinnan vahvistuminen huippusuhdanteessa – eikä kuitupuun hinta todennäköisesti laskekaan niin kauan kuin energiapuuta tarvitaan nykyiset määrät.” (Unohtui korostaa se että taimikonhoidon hinta nousee eksponentiaalisesti puuston koon kasvaessa, ja lisäksi se, että jos varhaishoidossa vedetään lehtipuu pääosin kenttään, se nousee sieltä muutamassa vuodessa hirvien turvan korkeudelle eikä haittaa enää mäntyä.”)

Veli-Jussilta myös hyvä puuntuotantoa puolustava kommentti siellä.

Lukija Tuomo Kangas:

”Inventointien mukaan Suomessa on n. miljoona hehtaaria hoitorästiä taimikoissa. Hoitorästi tarkoittaa myöhässä olevaa taimikonhoitoa eli lehtipuuta on taloudellisessa mielessä liikaa. Miten tämä on mahdollista, jos sorkkaeläinkanta muka estää lehtipuuston syntymisen?

Toisaalta: 99% lehtipuun taimista poistetaan ihmisen toimesta raivaussahalla erinäisten hoitotoimien yhteydessä. Monimuotoisuuden lisääminen ei ole kuin halusta ja ohjeistuksesta kiinni.”