Keskustelut Metsänhoito Männikön voimakas harvennus

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 115)
  • Männikön voimakas harvennus

    ”Voimakkaan ensiharvennuksen (60 % runkoluvusta) seurauksena puuston tilavuuskasvu aluksi pieneni harvennusta seuraavina vuosina, mutta se saavutti harventamattoman puuston kasvun tason 15 vuoden kuluessa harvennuksesta. Voimakas harvennus pienensi männikön tilavuuskasvua 15 vuoden aikana yhteensä 15 m3 ha–1 (12 %) verrattuna harventamattoman puuston kasvuun.”

     

    Tuossahan tuo tuli selvästi todettua ettei se metsä paranna kasvuaan paranna harvennuksin.

    Lähde:
    Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoimakkuuden vaikutus nuoren männikön kehitykseen.
    Hynynen, Jari; Saramäki, Jussi

    LUKE

  • mehtäukko

    On riittävästi. Mutta jos siitä pyyhkäistää ylettömän harvaksi maan tuottokykyyn nähden, taas kemmertää.

    Jätkä

    Kuitenkin – Jos olisi kasvatettu nuoresta lähtien vain 1800 -2000 r/ha:lla, olisi runkopuuta yhtä paljon kuin nytkin, kaikki kasvu olisi kohdistunut valittuihin runkoihin, joiden keskikoko olisi kai hieman isompi kuin puuston keskikoko ennen hakkuuta.

    Annetuilla arvoilla runkoluvun pudottaminen  2500 :sta tuhanteen antaisi keskikoon mukaan 50 kiintoa/ ha. ( Keppimetsän puut tuntuvasti vähemmän.

    2000:sta rulun pudotus tuhanteen tuottaisi samalla kaavalla 62,5 kiintoa /ha.

    Kun lisäksi otetaan huomioon keppirunkojen alttius vahingoille, on siellä paljon enemmän runkovikaisia, joiden työstäminen on yhtä helppoa / vaikeaa kuin järeämpienkin. Ainoa vaikeuttava tekijä on, että liian tiheässä konetyöskentely liian pienten runkojen kimpussa on hitaampaa / kalliimpaa.

    Kun jokin vuosi sitten olin mukana yrityksessä, joka teki Metsähallituksen taimikoihin hoitotöitä, oli tiukka määräys: 2000 r / ha. Ei enempää eikä vähempää. Sama sävel myös firmoilla, jotka ovat omissa metsissään tuota hommaa teettäneet vuosikymmenten ajan.

    Miksi nämä yritykset eivät ole konsultoineet Pihkapallia, joka tuonkin asian tietää paljon paremmin?

     

     

     

    A.Jalkanen

    Ja Jätkän ohjeiden mukaisessa männikössä on myös luston paksuus max 3 mm ja oksan paksuus myös siedettävä? Jos rehevän pään männikössä jätetään hiukan (10 %) enemmän tiheyttä niin se kasvaa vähän hitaammin. Vastaavasti karussa maapohjassa hiukan alempi tiheys niin se kasvaa nopeammin ja enskaan päästään aikaisemmin.

    pihkatappi

    Alaharventaen moottorisahalla nuo pari hehtaaria, mitä kasvatettu taimivaiheen alussa hyvin tiheänä ja vielä enskaan 2500 kpl. Meillä suurin osa taimikoista tehdään suositusten mukaan. Nämä kotitarve puuksi tarkoitetut on sitten oma lukunsa. Tapion ohjeitten mukaan siis 95% meilläkin. Minä lopetan tältä erää, voitte jatkaa Tapion ohjeiden kertaamista.

    Jätkä

    ”Oman tiensä kulkijoillakin” on toki nykyään Suomessa luvallista tehdä järjenvastaisiakin käsittelyitä omassa metsässään, niin olen tehnyt minäkin, mutta ne ovat osoittautuneet virheiksi.

    Esim liian pitkään liian tiheänä kasvanut männyntaimikko , joka oli perustettu VT:lle ja olisi ehdottomasti pitänyt harventaa TAPIO:n ohjeiden mukaan. Se vaan sattui olemaan niin kaukana autotiestä, että edes sieniretkellä en viitsinyt niin kaukana kävellä. Nyt toki voin elvistellä siellä olevan todella laatupuuta tuottava männikön, mutta kun siitä ei makseta kunnolla, pitää varmaan alkaa pyöröhirsirakentajaksi vanhoilla päivillään.

    Se on tietenkinnmyönnettävä, että KUN teillä laikilla on metsätyypit OMT:tä tai OMAT:tä, niin onhan ne männylle täysin sopimattomia kasvualustoja, ellei kasvatustiheys ole taimikkovaiheessa neljä – viisituhatta runkoa ja enskan jälkeekin vielä 2500 – 3000 r/ha.

    Päätehakkuu 35 vuoden iässä ja silloinkin ruluku 1000/ha.

     

    A.Jalkanen

    Kuinka paksu kuiva oksa voidaan tyvitukin osalla hyväksyä männyn enskassa ja millä tiheydellä se saavutetaan? On keskusteltu aiemminkin, mutta keskustellaan vielä, niin sitten ehkä tällainen huonomuistinenkin muistaa. (Vrt. karsittavan oksan paksuus saa olla max 20 mm.)

    Makarov

    Hyvähän se tuo taimikonhoidon runkoluku n. 2000/ha on. Sen jälkeen n. 5v ennen  ensiharvennusta kun tekee vielä raakan ennakkoraivauksen josta poistelee alle jääneet ja alus roinan pois. Siitä on hyvä sitten tulevaisuuden metsää rakentaa. Tämä näin omia metsiä päätyönään hoitavana.

    Toinen ihan hyvä vaihtoehto semmoiselle joka ei tee itse metsänhoitotöitä vaan kaikki pitää ostaa palveluna on aika lähellä olevan 400-500 ha omistavan kaava. Istutus 1600-2000/ha, varhaisperkkaus hieman myöhemmin niin että ainoastaan käytännössä istutustaimet jätetään. Siitä ilman taimikonhoitoa energia puuharvennus n.15-20v iässä. Juuri tässä vuoden sisään teetti 60-70 ha tuolla systeemillä pääosin männiköitä niin ihan hyvin onnistui. Melko pinot oli energia puuta ja oli kuulemma tiliäkin saanut kohtuullisesti. Itse en tämmöistä käytä mutta ihan varteen otettava vaihtoehto joillekkin metsänomistajille.

    Visakallo

    Asia on juuri kuten Makarov tuossa edellä kertoi. Metsänomistaja joutuu tarkastelemaan toimintaansa  aina omista lähtökohdistaan ja punnitsemaan taloudellisesti järkevimpiä ratkaisuja. Onneksi erilaisia vaihtoehtoja löytyy. Kyllähän metsänomistajille neuvonantajia riittää joskus ihan kiusaksikin asti, mutta ainakin osalla heistä on aivan muut intressit kuin metsänomistajan etu.

    mehtäukko

    ”…omista lähtökohdistaan ja punnitsemaan taloudellisesti järkevimpiä ratkaisuja…”  Taitaa viittaus taas liipata siihen, että omia päätöksiähän ei sinällään kuulu tai tarvitse sen kummemmin muilla siunata.

    Mutta aiempien julkaistujen  kannanottojen kuuluu olla selkeästi linjassa esitettyyn toimintatapaan…

    Puuki

    <p>Max.oksan paksuus kuivalle oksalle on normaalisti 4 cm ja tuoreella 6 cm. Esim. Virossa sallitaan suuremmat oksat. Vain omaan käyttöön kannattaa valkata paremmat tukit.  Koska nykyään pienet tukitkin menee usein e-puuksi, ei laatutukkien kasvatus ole mielekästä. </p>

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 115)