Mihin aikaan vuodesta, tai millasissa ympäristöolosuhteissa voi alkaa männikön harvennukseen (ensiharvennus, ei tukkia saatavissa) pelkäämättä sieni, tai itikkatuhoja?
Tällä alueella ei ole juurikaan edes kuusen tyvilahoa, mutta kesähakkuissa käyttävät Rostoppia. Männikössä todella harvoin näkee tyvitervastaudin tappaman puun.
Kaakkois-suomessa tauti on pahana ja väitetään sen olevan itseaiheutettua plaatua, eli on veistetty metsissä egyptinparruja ja siinä vioitettu juurien niskoja.
Ötökkävaara on vain keväällä, eli silloin kun kaarnakuoriaiset parveilevat huhti-toukokuussa. Talvella kaadettu puutavara kerää keväällä itseensä kuoriaisia, joten ne olisi ajettava tehtaalle kesä-heinäkuussa, ellei niitä ole jo talvella ehditty laittaa kaukokuljetukseen. Parveiluajan jälkeen, eli kesästä lähtien, kaadettu puutavara saa olla varastoituna seuraavaan kevääseen saakka ilman riskiä.
Lähetetty: 05.09.2015
Lähettäjä: A.Jalkanen
Olen yllä olevasta ainakin osittain eri mieltä. Kasvukaudella 2014 pidin epidemia-alueella 9 kirjanpainaja-ansaa, tyhjentäen viikoittain. Suurin määrä, 8dl, oli 23. toukokuuta. Sen jälkeen määrät olivat 1-4 dl viikossa, kunnes 14. heinäkuuta antoi 7 dl. Tuossa vaiheessa ei voinut vielä olla kyse toisesta sukupolvesta.
Sitten havainto tähtikirjaajasta. Muutama vuosi sitten harvensin kakkoskehitysluokan kuusikkoa juhannusviikolla jättäen kaadetut metsään. Syksyllä kävin tarkastamassa tilanteen, ja jokseenkin kaikissa rungoissa oli tähtikirjaaja onnistuneesti lisääntynyt.
Männyn kaarnakuoriaisista ei vielä ole omaa aineistoa, mutta arvelen että ytimennävertäjienkin parveilukausi jatkuu pitkälle kesään.
Meillä Itä-Suomessa männyn tyvitervastauti on hyvin yleinen.Tautiin kuolleita mäntyjä on ryppäinä jo nuorissakin metsissä.Aukoille jää aina runsaasti pystyyn kuollutta keloontunutta mäntyä.Olenkin katsonut viisaammaksi vaatia aina kantokäsittelyä myös hankintana teettämissäni sulanmaan harvennushakkuissa.Ja maksanut toki levityksen ja aineen laskun mukaan konemiehelle.
Yksittäisiä havaintoja myös Pirkanmaalta tyvitervaksen leviämisestä – eli omat hankintahakkuut ovat nyt pakkaskauden hommia.
Ja kyllä yhtiöiden koneet joutuvat käyttämään myös männiköissä ureaa, jo useamman vuoden ajan vallinnut käytäntö. Tuo tyvitervas kun leviää näille männyn karummille alueille, on keinot vähissä. Koivut ei kasva kunnolla, eikä haapakaan. Ehkäpä sitten koristekatajalle kaikki paikat…
Kyllä täällä Lounaassakin männyn kantokäsittely tehdään ja on mielestäni erittäin tarpeen.
Pittääpä vielä korjata kuusessa ollaan kommentista että haapa käy männyn tyvitervasaloille. Itse laitoin 0,3 ha:a juuri tyvitervasalan uudistukseen h-haapaa.
Empä ole vielä sellaiseen männikköön joutunut mistä olisi sienitautia löytynyt niin paljoa että edellisen kantokäsittelyn puutteen vuoksi voisi lahon laittaa.
Mihinkähän tutkimukseen jessen toteamus perustuu että sille nimenomaan on kyseisellä paikalla tarve ?
Eikös tähän mennessä kaikki lahot ovat olleet holtittomasta sorkkaeläinlaidunnuksesta johtuvia. Sihen ei edes kantokäsittely tehoa.
Kuten totesin tyvitervasta esiintyy myös Lounais-Suomessa. Siitä tarve. Omistani on lahokasaan tai paremminkin kuivakasaan mennyt esim. 0,3 ha:lta lähes kaikki.
Metsuri motokuski yrittänee olla ironinen mutta ei oikein osu. Omien kokemusteni mukaan taitavillakin motokuskeilla on tyvitervaksen tunnistaminen pystypuista hukassa. Yhtän en epäile Harjavallan miehen esittämää tässä. Tyvitervas TÄYTYY ehkäistä karujen maiden männiköissä koska ongelmaa ei voi hoitaa puulajin vaihdolla.
Tyvitervas ei kantokäsittelyllä esty. Jos nuoremmassa metsässä on jo valmiina tyvitervasta niin harvennuksen aikainen kantokäsittely ei tehoa mitenkään. Tarkoitus ei ollut olla ironinen vaan lainasin asiassa erään sorkkaeläinvastustajan vakituista vastausta aiheeseen kuin aiheeseen.
En ole tähän mennessä törmännyt sellaiseen harvennukseen kun olen toista kertaa harventanut että siellä olisi jotenkin tyvitervas edennyt ja varsinkin sen vuoksi että edellinen kantokäsittely olisi jäänyt tekemättä.
Paljon tulee sellaisia männikkö harvennuksia työnalle, jossa kantokäsittelya ei ensiharvennuksessa ole tehty. Itse en ainakaan ole havainnut että näissä olisi mitään lahoa sen enempää kuin muutoinkin. Kuusikot ovat ihan eria asia. Ne ovat aineensa ansainneet jopa sen vuoksi että se rauhoittaa ainakin maanomistajan mieltä.
Edelleen motokuskille: tunnistatko tyvitervaksen? Sehän ei aiheuta kantoleikkauksessa näkyvää lahoa, mänty vain kuolee pystyyn. Jos saastunta on jo harvennukseen tulevassa männikössä, on torjunta erityisen tärkeää koska tartuntalähteitä on jo itse kohteessa ja ilman itiötiheydet siksi suuria.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.