Keskustelut Metsänhoito Männiköiden lahotorjunta Länsi-Suomessa

Esillä 4 vastausta, 31 - 34 (kaikkiaan 34)
  • Männiköiden lahotorjunta Länsi-Suomessa

    Suunnittelen nuorenmännikön hankintahakkuuta,kesäharvennusta.
    Männiköiden laho-ongelmat sijoittuvat Suomessa Saimaan alueelle.Osaako kukaan sanoa kuinka tarpeellista puhtaan männikön kantokäsittely on Länsi-Suomessa.Tehdäänkö motohakkuussa kaikissa kesän havupuuhakkuissa kantokäsittely?

  • tamperelainen

    <<<>>>>

    Kantojen suojauskäsittely on tehtävä kahden tunnin aikana kaadon jälkeen.

    tamperelainen

    Glalle viestiä

    METLAN sivun tekstiä tyvitervaksesta ja männynjuurikäävästä

    Puuston kasvatuksen aikana on tärkeää estää itiötartunta tuoreiden kantojen kautta – tee harvennukset talvella tai käsittele
    havupuiden kannot torjunta-aineella kesäaikaisissa harvennuksissa. Itiötartunnan seurauksena syntyy uusia elinvoimaisia
    tautipesäkkeitä. Vanhat tautipesäkkeet hiipuvat ajan mittaan.
    Š Taimikon perkauksen voi tehdä kesälläkin ilman kantokäsittelyä, sillä pienten kantojen (läpimitta alle 10 cm) merkitys
    taudin levittäjänä on vähäinen.
    Š Vältä kuitenkin energiapuuharvennuksen tekemistä kesällä
    Š Pidä harvennusten lukumäärä minimissä, kuitenkin niin että
    puiden kunto pysyy hyvänä.
    Š Ravinnetasapainoa ylläpitävän lannoituksen ei ole todettu lisäävän tyvitervastaudin vaaraa.
    Š Selvästi sairaat, vastakuolleet ja
    kaatuneet puut kannattaa
    poistaa ennen kuin puutavara pilaantuu.

    Tuosta taimikon sulanmaan aikaisesta kantokäsittelystä löytyy vähän ristiriitaista tietoa.Eihän esim giljotiinikourassa ole kantokäsittelykaitteitakaan(vaikka enegiapuuorjuussa käsittelyä suositetaan)

    suorittava porras

    On giljotiinikouria , joissa on kantokäsittelylaitteisto , mutta aivan liian paljon on niitä ”karvalakkimalleja ”, joissa tätä laitetta ei ole.

    Tulevaisuutta ajatellen , on viisasta paneutua huolella taimikoiden varhaishoitoon. Tällöin vältytään ainakin yhdeltä ylimääräiseltä puunkorjuukierrokselta metsässä . Nuorten metsien koneellinen kunnostus on jo riskipeliä ja lisää epäonnistuessaan huomattavasti metsän tautiriskiä .

    Nykyinen konealan työvoimapula pakottaa tekemään energiapuuhakkuut kesällä , koska talveksi on liikaakin töitä talvikorjuukohteilla .

    Energiapuu on saatava kasvamaan tilavuutta siinä , kun muukin ainespuu . Kesäaikainen korjuu vaatii kookkaita kantoja ja runsaasti hakkuutähteitä ajourille , jotta juuristo- ja maaperävaurioita syntyisi mahdollisimman vähän. Tähän ei päästä liian pieniläpimittaisilla kohteilla . Korjuulla saatetaan aiheuttaa suuret vahingot , kun hakkuutähteitä syntyy niukasti , tai ei lainkaan . Jos korjuu tehdään vielä ”karvalakkimallin” korjuulaitteella ilman kantokäsittelyä , ei tarvitse ihmetellä muutaman vuoden kuluttua ilmeneviä tautituhoja.

    Gla

    Tamperelainen (Metlan sivulta lainaten): ”Taimikon perkauksen voi tehdä kesälläkin ilman kantokäsittelyä, sillä pienten kantojen (läpimitta alle 10 cm) merkitys taudin levittäjänä on vähäinen.”

    Koska ristiriitaista tietoa on ja koska laho on merkittävä ongelma (kenties jo edellisen puusukupolven peruja), itse noudatan mielummin varovaisuusperiaatetta. Vaikka mahdollisesti raivauskokoisten kuusten merkitys ongelman pahenemisessa onkin pieni, varmuutta asiasta ei ole. Totuus paljastuu vasta tilipäivänä, jolloin virhettä on enää mahdotonta korjata.

    Mikään ei pakota harventamaan kuusikoita kesäaikaan, joten tässä tapauksessa riski on suhteellisen helppo välttää.

Esillä 4 vastausta, 31 - 34 (kaikkiaan 34)