› Keskustelut › Metsänhoito › Männiköiden lahotorjunta Länsi-Suomessa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)
1 2 3 4

  • Männiköiden lahotorjunta Länsi-Suomessa

    Lähetetty: 24.2.2013, 10:17

    Suunnittelen nuorenmännikön hankintahakkuuta,kesäharvennusta.
    Männiköiden laho-ongelmat sijoittuvat Suomessa Saimaan alueelle.Osaako kukaan sanoa kuinka tarpeellista puhtaan männikön kantokäsittely on Länsi-Suomessa.Tehdäänkö motohakkuussa kaikissa kesän havupuuhakkuissa kantokäsittely?

    Tekijä
    tamperelainen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 24.2.2013, 11:47

    Männynjuurikäävän esiintymiskartta on esim. Metlan Metinfossa. Vilkaise sitä; aika yleiseltä tuo näyttää Länsi-Suomessakin. Paikallisesti voi löytyä tyhjiä alueita. Jos lähialueen männiköt ovat olleet terveitä, riski on varmaan pieni.

    Jos tuo tehdään motohakkuuna, kannattaa kysellä etukäteen hakkuun suorittajalta, onko heillä tarvittava kalusto. Jos taas hankintana, jää käsittely oman harkinnan varaan.

    Luulisin että useimmiten käsittely tehdään havuilla ensiharvennuksista lähtien. Jos jollain on parempaa tietoa, voisi kommentoida. Etenkin turvemaiden hakkuiden tilanne kiinnostaisi, miten niissä toimitaan, ja esiintyykö tyvilahoa tai tyvitervasta niissä?

    Käsittely olisi kyllä suositeltava energiaharvennuksissakin.

    tamperelainen 24.2.2013, 13:25

    Kiitos linkistä.Kyllä männynjuurikääpä yllättävän yleinen on lännessäkin.Nyt muistuu mieliin muutaman kellastuneen männyntaimen ryhmä,jotka kaatuivat.Aiemmin oletin myyrän tuhoiksi.Todennäköisesti kyseessä oli männynjuurikääpä!

    Korpituvan Taneli 24.2.2013, 13:50

    Aiheeseen liittyen kysymys A.Jalkaselle:
    Tarttuvatko kuusen juurikääpä mäntyyn ja vastaavasti männyn tyvitervastauti kuuseen. Onko näillä kahdella yhteisiä tauteja?

    Kysyn siksi kun kaadoin talon viimeisen kitukuusikon, jossa oli pystykuivia kuusia ja mäntyjä. Joku jälkeenpäin sanoi että olisi pitänyt käsitellä kannot, vaikka männylle istutettiinkin. Perusteena se että männyn tauti voi olla kuusessakin, mutta ei kuulemma toisinpäin.

    Terveisin: Korpituvan taneli

    A.Jalkanen 24.2.2013, 14:36

    Juuri näin, että kuusen tauti on ärhäkåmpi kuusella, mutta ei yleensä sairastuta muita puulajeja. Siksi kuusikon voi uudistettaessa vaihtaa melko turvallisesti lehtipuulle ja/tai männylle tai lehtikuuselle, mutta mieluiten puhtaana lehtipuustona, lehtisekataimikkona tai lehti/havusekataimikkona niin että lehtipuuta on runsaasti.

    Männyn tauti on hankalampi tapaus uudistamisen kannalta, koska se tartuttaa myös kuusen ja ilmeisesti myös lehtikuusen. Haapa on kestävin, koivu myös melko hyvä, joten koivu/haapataimikko luontaisesti tai harvaan istuttaen olisi järkevin.

    Ja molemmissa nostetaan kannot ja pidetään havupuun taimet poissa taimikosta ensiharvennukseen saakka.

    Näitä samoja asioita on pyöritelty kahdessa ketjussa:

    Juurikäävän vaivaaman kuusikon käsittely
    Hirvieläimet, juurikääpä ja ilmastonmuutos

    Korpituvan Taneli 24.2.2013, 16:06

    Tämä ”neuvonantaja” sanoi että ei ole mitään takeita siitä että siinä kuusikossa lievästi esiintyvä kuusen laho olisi olisi kuusen omaa tautia. Se kuulemma olisi yhtä hyvin voinut olla männyn tautia, vaikka kuusessa esiintyikin.

    No se on nyt kuitenkin hakattu ilman kantokäsittelyä marraskuun lopulla 2010, mätästetty syyskuussa 2011 ja istutettu männylle 2012 keväällä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsuri motokuski 24.2.2013, 16:24

    Metsäkeskus on jakanut eri kunnat alueisiin joissa käytetään kantokäsittelyä. Nykyohjeiden mukaan kesäaikaan myös harvennuksilla ja energiapuuhakkuussa tulee käsittely suorittaa, mikäli kyseinen kunta kuuluu varoalueeseen. Alue käsittää ainakin Länsi Suomen ja Keski-Suomen eteläisimmät kunnat ja ilmeisesti myös aloittajan mainitseman Saimaan alueen. Se että onko siitä hyötyä on vain arvailussa. Sillä etenehän se laho myös juuriston kautta jotka vaurioituvat korjuun yhteydessä.

    suorittava porras 24.2.2013, 17:10

    Marraskuun lopulla voi yleensä hakata metsää turvallisesti ilman kantokäsittelyäkin. Kun vuorokauden keskilämpötila alittaa + viisi astetta , on kantokäsittelyä turha tehdä. Nyrkkisääntönä kantokäsittelyn toteutukselle käytetään ajanjaksoa äitienpäivästä isänpäivään .

    jees h-valta 24.2.2013, 17:46

    Ilman muuta männyn tyvitervasta vastaan kannattaa torjua.
    Itse jouduin juuri viimesyksynä kaatamaan 0,3ha:n alan P-Satakunnan tiluksellani. Yhden kesän aikana se ala kuoli niin totaalisesti pystyyn että syksypuolella kaarna alkoi irtoilla jo isoina laikkuina kyljistä. Nyt vain vartoillaan pysäsikö siihen vai tuleeko uusia hätähakkuita.

    Korpituvan Taneli 24.2.2013, 19:01

    A.Jalkanen:
    ”Harvennushakkuut olisi siis tehtävä mieluiten talvella.”

    Niin kesähakkuuthan ovat vasta 60- ja 70-lukujen hömpötystä. Saapis nähnä palataanko vanhankansan järjestelmään, että puuta kaadetaan vain talvella ja korkeintaan risuja kesällä.
    Meillä on vieläkin liian lyhyt näkövinkkeli kesähakkuitten seurauksista. Kaikenlisäksi näihin tautiongelmiinkin on vain kuumeisesti haettu muita kuin kesähakkuita syyllisiksi.

    Vähän samanlainen aikapommi muhii näissä kantojen keräilyissä. Kovasti tehdään, mutta ei tiedetä oikein mitä se aiheuttaa. Tässähän oli jo vähän tietoja siitäkin että se voisi olla näiden sienitautienkin osalta jossain mielessä jopa haitallista.

    Vanhat konstit ovat aina parempia kuin pussillinen uusia, vallankin kun uusista ei ole tarpeeksi kokemuksia. Se kokemusten saanti on näissä metsäasioissa sen verran pitkäveteistä, että jotkut asiat, kuten esim kesähakkuut, saattavat olla jo vakiintunutta käytäntöä, eikä seurauksista ole riittävää kokemusperäistä tietoa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen 24.2.2013, 19:03

    Metsuri motokuski epäilee onko käsittelystä hyötyä, mutta se on kantojen osalta tutkittua ja dokumentoitua tietoa. Entä voiko itiötartunta metsikköön tulla juuristovaurioiden kautta? Tutkijat eivät ole ainakaan vielä kirjoittaneet tällaisesta, mutta ovat kyllä huolissaan runkovaurioiden kautta tulevista tartunnoista.

    Harvennushakkuut olisi siis tehtävä mieluiten talvella. Nekään eivät suojaa metsää kokonaan: verinahakan aiheuttama vauriolaho on yleisempi talviaikaisissa vaurioissa kuin kesäaikaisissa!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)
1 2 3 4