› Keskustelut › Metsänhoito › Männiköiden kesähakkuut

  • Tämä aihe sisältää 32 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Puuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4

  • Männiköiden kesähakkuut

    Lähetetty: 21.10.2016, 08:57

    Metsäuutisissa on tutkijan näkemys kuivahkojen ja kuivien kankaiden männikköjen kesähakkuiden vaikutuksista tyvitervastaudin leviämiseen.
    Muuten kesäkorjuukelpoiset männikötkin olisi parempi korjata vasta talvikeleillä, jotta kasvu ei heikkenisi ja sama ongelma
    saattaa koskea myös turvemaiden männikköjä.
    Kesäkorjuuseen sopivia on ilmeisesti vain tuoreen kankaan männiköt tai sekametsät.

    Tekijä
    Puuki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • savo’ttamies 22.10.2016, 08:44

    No nyt jätkä kirjoittaa asiaa
    Sen kun vielä perustelet miksi esim tienvareressa tammikuussa olevan 500m3 mäntyrankakasan ostajalle hankintamiehen pitäisi antaa vielä rahaa.

    A.Jalkanen 22.10.2016, 09:19

    Kyllä ilm. esiintyy laajasti Euroopassa, Britanniassa ja Irlannissa myös jonkin verran. Juurikääpää myös Yhdysvalloissa mutta Kanadassa kiinnostavasti vähemmän. Joko puulajit tai hakkuutavat ovat siellä erilaiset. Ilmastollisesti vastaa Suomea.

    Puuki 22.10.2016, 09:40

    Olisiko Kanadan metsänhakkuutavan ero syynä tyvilahon vähäisyyteen siellä (?). Kokoruonkoina juontavat yleensä puut ja harvennushakkuita tehdään ainakin vähemmän kuin täälläpäin.

    Muistelen että kuusentyvilaho olisi tullut yleisemmäksi rannikkoseutujen kesähakkuiden seurauksena joskus höyrylaiva-aikakauden paikkeilla, tai sitten se liittyi laivojen
    rakennuspuiden hankintaan jo sitäkin aikaisemmin.
    Kuitenkin rannikon vähälumisilta seuduilta ko. ongelma on alkanut.

    arto 22.10.2016, 09:55

    Vaikuttaako kyseisiin tauteihin ilmaston lämpeneminen. Teillä siellä etelässä näkyy tauteja puissa riittävän. Ei siis kunnon pakkasjaksoja talvella loskaa ja lämpöä. Todellista sienien ihanne ilmaa.

    Rane 22.10.2016, 09:58

    Jossain lehdessä oli juttua tutkimuksesta sulan maan harvennushakkuiden vaikutuksesta puiden juuristoon.Vaikka maan pinnalle ei syntyisikään varsinaisia raiteita niin nykykoneiden kova kokonaispaino liikuttaa maaperää syvältä.Tämä liike sitten katkoo hiusjuuria joka tietysti vaikuttaa kasvuun jonkin aikaa.Voisi kuvitella että näiden katkonaisten juurien kautta myös erinäiset taudit pääsee iskemään puuhun.

    Puuki 22.10.2016, 10:42

    ^ Olen lukenut saman jutun. Syvemmältä katkeilevien juurten
    aiheuttamat vauriot voivat tulla näkyviin vasta vuosikymmenten kuluttua.

    Metsäkeskuksen kantokäsittely seurantatutkimuksessa v:lta -15
    näytti käppyrän perusteella olevan hyvin tehtyjä kohteita 2/3-osa. Mielenkiintoista oli , että yhtiöittäin tarkasteltuna (16 kpl)
    5 yhtiöllä oli ollut tullut ”hylsyjä” ja niistä yhdellä 50 % ja toiseksi
    päässeellä 25 %. Muilla huomattavasti vähemmän. Yhtiöitä ei oltu nimetty.

    Jätkä 22.10.2016, 13:40

    No nyt jätkä kirjoittaa asiaa
    Sen kun vielä perustelet miksi esim tienvareressa tammikuussa olevan 500m3 mäntyrankakasan ostajalle hankintamiehen pitäisi antaa vielä rahaa.
    Lähetetty: 4 h, 40 min sitten
    Lähettäjä: savo’ttamies

    Nuo muutamat Höperöt kuolaavat sen perään, että metsänomistajan pitää saada maksaa kaikki maksut, mitä koituu puunkorjuun ja jalostuksen suorittamisesta, niin lyön vaikka vetoa, että enskassa hakatun puun kustannukset vievät kuitenkin miinukselle koko ketjun päähän asti ajettuna ja ainoastaan isommasta puustosta saaduista puista vähän jäisikin.

    savo’ttamies 22.10.2016, 13:58

    Sellun teko harvennuspuusta kuulema edullista, olikohan se raaka-aineen osuus 5 % valmiin sellunhinnasta.
    Tuotto pääomalle samaa luokkaa kuin sähkönsiirrossa.
    Kyllä niihin rahoihin haluais varmaan joku metsäomistajakin päästä osille.

    Burl 24.10.2016, 14:06

    Muutama kommentti:

    Savo’ttamies kirjoitti: ”AJ..no mistä sitten johtuu ,että kaikki koneiden kolhimat ja juuristovaurioiset puut ajourien varressa on lahoja.” No näin ei ainakaan meilläpäin Itä-Suomessa ole. Mm. joku vuosi takaperin huomasin hämmästyksekseni, että eräällä 2. harvennusleimikolla aikoinaan ensiharvennuksessa keskellä talvea kolhituissa kuusissa ei lahoa ollut ollenkaan. Männyt tuntuvat sietävän korjuuvaurioita myös yllättävän hyvin jopa harvennusajasta riippumatta, vaikka tyvitervastaudin ydinalueella ollaankin.

    Hatelo sanoo, että ”Meillä Itä-Suomessa tätä männyn juurikääpää on ollut riesana iät ja ajat ilmeisesti talonpoikaishakkuiden perintönä.” Näin on, vaan onko syynä talonpoikaishakkuut – luulisi niitä tehdyn ympäri Suomen. Tyvitervastautia aiheuttava Heterobasidion Annosum kaiketi kuuluu metsän luontaiseen lajistoon ja kesähakkuut ovat avanneet sille laajoja leviämismahdollisuuksia, minkä myötä ongelma on eskaloitunut.

    Puuki arvelee, että ”Olisiko Kanadan metsänhakkuutavan ero syynä tyvilahon vähäisyyteen siellä (?). Kokoruonkoina juontavat yleensä puut ja harvennushakkuita tehdään ainakin vähemmän kuin täälläpäin.” Kokorunkokorjuu kyllä kolhii pystypuita tavaralajimentelmään verrattuna pahemmin. Olisiko taustalla vallan erilainen metsätalouden kokonaiskuva verrattuna Suomen satakunta vuotta vallinneeseen suhteellisen intensiiviseen tehometsätalouteen?!

    Burl 24.10.2016, 14:15

    Harvassa on omillakin mailla männiköt, joissa ei tyvitervastautia lainkaan olisi. Usein alkaa jo taimikkovaiheessa puita kuivua pystyyn ja leikkauspinnan voimakas pihkantuoksu viittaa juuri tyvitervastautiin. Tauti lienee siis tarttunut edellisen puusukupolven kannoista. Vaihtoehdot taitaa olla vähissä: perkausvaiheessa olen pidättäytynyt raivaamasta kaikkia koivuja nurin kun epäilys tyvitervastautipesäkkeestä on olemassa. Taimikonharvennusvaiheessa on tehty sitten päätös, kumpaa puulajia pienialaisesti suositaan. Toinen vaihtoehto olisi toimia suoraviivaisemmin ja seurata taudin etenemistä kulovalkean tavoin.

    Tuntuisi, että aina ei tartunnan taustalla voi olla hakkuu. ”Yli-ikäisissä” (>150 v.) männiköissä puita alkaa siellä-täällä kuivua tyvitervastaudin takia pystyyn, vaikka edellisestä hakkuusta on aikaa montakymmentä vuotta. Tottapahan ne kärsii vanhuuden heikkoudesta ja ovat alttiita taudeille. Ennalta ehkäisevä toimenpide olisi katkaisuhoito hyvissä ajoin.

    Toki metsänomistajan kannalta olisi hienoa, jos kesähakkuista voitaisiin kokonaan luopua. Teollisuuden puuntarve kuitenkin on ympärivuotista, ja kesähakkuista luopuminen näkyisi korkeampien puunhankintakustannusten myötä matalampina kantohintoina. Kyllä tässä tietyssä mielessä samassa veneessä ollaan niin metsänomistajat, koneyrittäjät ja koneenkuljettajat kuin teollisuuskin. Oman edun ankara maksimointi ei laajemmassa kuvassa välttämättä yksittäistä toimijaa lopulta hyödytä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4