Keskustelut Metsänhoito Männikkö istuttamalla vaiko kylvämällä?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 108)
  • Männikkö istuttamalla vaiko kylvämällä?

    Ongelmana VT maapohja,paikoitellen jäkälä-kanervakangasta,paikoitelleen suopursua kasvavaa pohjaa.Maa-aines melko hienojakoista.Kaivurilaikutus-mätästys käsittely tehty.Istuttaen vaiko kylväen uudistus?Vai pitäisikö osa kylvää ja tietyt kuvion kohdat istuttaa?

  • reservuaari-indeksi

    Oliko niin suurta tasoittamisen tarvetta vai minkä takia nopeiten kasvaneet täytyi poistaa?

    Niko

    Jätkä

    Puuki:”Mä- kylvöalueet perataan yleensä n. 1-2 m pituudessa ensikerran jotta puihin ei tulisi tyvilenkoutta.”

    Kylvötuppaat on hyvä perata alle kolmimetrisinä, mutta jos halutaan kasvattaa oikein hyvää laatua ja kasvuvauhti on hyvä, olisi syytä pitää tiheyttä yllä niin kauvan, että oksat ovat suurinpiirtein kuolleet tyvitukin pituuden verran.

    Jos kylvötuppaaseen jätetään kaksi runkoa, tulee niihin tyvilenkoutta, jolloin laatuajatuksen voi hylätä.

    Puuki

    Varovainen 1. perkaus ( ei tarkoita 2 rk/tupas) pitää tehdä 1-2 m pitusiin tuppaissa oleville taimille. Jos taimia on paljon tuppaassa, niin  tulee laatuvikoja , jos kasvatetaan liian kauan kylvötiheydessä.  Taimiin tulee toispuoleisuutta ja/tai tyvilenkoutta , jos ne on toisissaan kiinni liian kauan.    2.th sitten kun puiden keskipituus on ~ 5-7 m.

    Kun nykyään ei makseta laadusta mitään lisää, niin männyn taimikoissakin kannattaa kasvattaa pääasiassa parhaiten kasvavia taimia jotka juuri ja juuri täyttää vaaditun min.  laatulk:n kun ovat tukkipuukoossa, jos halutaan optimoida tuottoa.   Riippuu mm. kasvupaikasta milloin siihen päästään.  Jos A-luokan tyvistä jossain maksetaan selvästi parempaa hintaa, niin sitten voi kannattaa satsata niihin, ei muuten.   Hennommat ohutoksaiset taimet kasvaa tukiksi hitaammin ja selviävät luonnonhaitoistakin (lumi , hirvi)  heikommin kuin niitä vankemmat taimet.

    A.Jalkanen

    Voiko konekylvetyssä taimikossa jättää väliin kylvötuppaiden harvennuksen ja keskittää varhaishoidon pelkästään lehtipuun perkaamiseen? Täytyypä kesällä käydä läpi kylvöaluetta sillä silmällä.

    Timppa

    Riippuu tietenkin siitä, miten kylvö on onnistunut.

    Paras tapaus meikäläisellä oli käsin  kylväni kohde.  Siinä oli kolme perkausta.  Ensin kaikki lehtipuut pois ja männyt keskitiheyteen 10000 tainta/ha.  Sama uudelleen, männyt keskitiheyteen 3000-4000 tainta/ha.  Tämän jälkeen perattavaa oli lähonnä mäntyjä, jotka perattiin  tiheyteen n 2000 tainta/ha.  Tulee tosi hieno männikkö.

    mettämiäs

    Minkä pituisille taimille Timppa teit nuo em. perkaukset?

    R.Ranta

    Puuki: ”Kun nykyään ei makseta laadusta mitään lisää, niin männyn taimikoissakin kannattaa kasvattaa pääasiassa parhaiten kasvavia taimia jotka juuri ja juuri täyttää vaaditun min.  laatulk:n kun ovat tukkipuukoossa, jos halutaan optimoida tuottoa.” 

    Tuo ajattelutapa on juuri johtanut räkämänniköihin ja mäntytukin heikkoon laatuun ja hintaan. Muuta kun ei ymmärretä muusta kuin kasvusta. Voimme vain aavistella, mistä ja kuinka paljon viidenkymmenen vuoden kuluttua maksetaan.

    Kun katsoo istutusmänniköitä, niin ne on järjestään ensiharvennusvaiheessa tyvelle asti paksujen kuivien oksien peitossa. Ei niistä mitään arvotavaraa sahata.

    Laulussa sanotaan: ”Jos elää kuolla aiotaan, puuseppää silloin tarvitaan.”

    Puuki

    Se on juuri toisin päin ; kun laadusta ei ole täällä Suomessa maksettu mitään lisää, ei ole kannattanut siihen satsatakaan .  Pienilpm:sta tukista  ja kuivaoksasesta maksetaan kannolla saman verran / m³  kuin isommasta oksattomasta jonka lisäarvo voi olla 4-5 x suurempi kuin kuivaoksasen välitukin.    Vai onko niin, että NNA-mies ei laita mitään painoarvoa korkoprosenteillekaan  enää ? Miltei jokainen osaa laskea, että pidemmän kasvatusajan vaativan erikoistyven kasvatus tulee kalliimmaksi kuin höttöpuun kasvatus.  Jos ei sitä tajua , ei kannata vaahdota mistään NNA:stakaan.

    R.Ranta

    Päinvastoin, juuri sen koron takia.

    Jos istutat männikön, niin tuhoat suuressa osassa Suomea jo siinä vaiheessa kannattavuuden kohtuullisellakin korolla laskettuna. Mänty lähtee erittäin hyvin siemenestä kasvamaan ja voit saada laatupuuta, eikä räkämäntyä. Sellaisella paikalla, jossa mänttyä yleensäkään kannatta kasvattaa.

    Panu

    Aloitin ensimmäisen istutusmännikköni pystykarsinnan noin 7m pituudessa ja tyvitukit ovat nyt oksattomia ainakin noin 400 rungolla / ha. Kauempana olevilla tiloilla tämä ei onnistu ja on tietysti muutenkin työlästä. Tarkoitus on kasvattaa istutusmänniköitäkin tiheänä aluksi. Istutustiheys on 1800/ha mikä ei tietenkään tiheytenä riitä mutta luontaista tulee rinnalle. Räkämänniköt synnytetään huolellisella raivauksella.

    Yksi vuosi sitten männylle kylvetty aukkokin löytyy, jota on nyt hyvä verrata vuotta myöhemmin istutettuihin kasvuvauhdin, hoitotarpeen ja laadun osalta. Viime syksynä sirkkataimia sai ainakin vielä hakemalla hakea.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 108)