Keskustelut Metsänhoito Majavat ja metsätuhot

  • Tämä aihe sisältää 36 vastausta, 10 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)
  • Majavat ja metsätuhot

    Merkitty: 

    Majavat on perustaneet asuinpaikan kotitilan metsän lähistölle.  Metsän rantavyöhyke vesistön varrella on jo jäänyt veden alle.  Hakatako rantavyöhyke nurin vai hävittää majavien padot/majavat ?  Onko kellään vastaavaa tapahtunut ?

  • Puuki

    Siellä on jo pystyyn kuolleita tukkipuita joten jotain vaikutusta on ylimääräsellä vedellä ollut.  Epäilen että saisi ympäristötukea rantavyöhykkeen suojeluun.  Vakuutuksesta voisi saada jotain , jos tuhoalue laajenee.  Tai toisaalta vakuutusyhtiö vois koettaa vedota ranta-alueen ”suojelutarkoitukseen” ja evätä korvauksen ainakin osin.

    A.Jalkanen

    ” Yleisimpiä ympäristötukisopimusten elinympäristöjä ovat pienvesien lähimetsät, korvet ja lehdot sekä monimuotoisuusarvoltaan merkittävät runsaslahopuustoiset kangasmetsät.” https://www.metsakeskus.fi/fi/metsatalouden-tuet/kemera-tuet/ymparistotuki

    Kysymällä selviää. Majava on kohtalaisen harvinainen otus, joten itse kyllä tukisin maanomistajia jotka suostuvat sellaista yhdyskuntaa maallaan pitämään.

    Gla

    Suurin osa on vieraslajeja. Entä onko majavan nostaman veden alle jäänyt luonto automaattisesti arvokkaampi elinympäristö kuin alkuperäinen metsä.

     

    Puuki

    Pienvesiksi luetaan muistaakseni alle 0,5 ha kokoiset lampareet. Tuo lampi on yli 10 ha.

    Visakallo

    Gla, eikös se niin tahdo ollakin, että kaikki mikä tuottaa metsänomistajalle edes jollakin tavalla taloudellista vahinkoa, on joidenkin mielestä arvokasta!

    Gla

    Siltä vaikuttaa. Tarkoitus pyhittää keinot eli vieraslajin hävittämä metsä saati tulvaveden aiheuttama ravinteiden huuhtoutuminen ei ole ongelma. Kunpa vesi nousisi jonkun luonnonsuojelijan rappusille, niin voitaisiin arvioida suhdetta luontoon ja omaisuuteen.

    A.Jalkanen

    Tulviminen on luonnollinen asia luonnossa, ja ravinnemäärää pitää suhteuttaa valuma-alueen tilanteeseen, esimerkiksi suo-ojitusten vesistöpäästöihin. Hehtaarin alueen lahopuusta en vielä olisi huolissani. Ravinteet vapautuvat kuolleesta puusta hitaasti – ainakin typpeä sitoutuu lahottaviin eliöihin lahoamisprosessin alussa.

    Siinä on toki eroa kumpi majavalaji on kyseessä. Jos kyseessä on euroopanmajava, myöntäisin tukea sen elinympäristön hoitoon. Jossakin senkin pitää saada elää – mutta ei metsänomistajan kustannuksella. Lammen ranta ei kyllä ole ihan ideaali sijainti; 10 hehtaarin lampien rannalta löytyy yleensä jo asutusta.

    Puuki

    Tämän yli 10 ha:n lammen rannalla ei ole yhtään mökkiä tai taloa eikä ole tietääkseni tulossakaan.  Luultavasti majavat on kanadanmajavia.  Vaikeahan niitä on erottaa euroopanmajavista mutta täällä ensin mainittu on yleisempi.  Minä olen enemmän huolissani ha:n mahdollisen metsätuhon tulon menetyksestä kuin puiden ja ravinteiden haitoista vedessä.  Veteen kaatuneet rungot rannalla ei kyllä ole hyviä nekään. Ei niistä ole kellekään iloa vedessä.

    Nostokoukku

    Tulviminen on luonnollinen asia luonnossa, mutta se ei ole, että majava nostaa vettä pysyvästi seisomaan metsiin tappaen kaiken puuston. Ei ainakaan, että veden nostajana on vieraslaji.

    Petkeles

    Tuskaa, ahdistusta ja kouhotusta. Luonto vs. perunakuoppa. Ehkä vertaistukea saisi niiltä muilta yli 10 ja lammen rantanaapureilta. Syyttelevätkö suojelijoita tai Sanna Marinia.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)