Majavat on perustaneet asuinpaikan kotitilan metsän lähistölle. Metsän rantavyöhyke vesistön varrella on jo jäänyt veden alle. Hakatako rantavyöhyke nurin vai hävittää majavien padot/majavat ? Onko kellään vastaavaa tapahtunut ?
Pelkkä padon hävittäminen ei auta. Jos majava on mieltynyt paikkaan, purettu pato rakennetaan aina takaisin. Ainoa keino on pistää majavat nurin. Metsästysaika 20.8.-30.4.
Vuosikymmenet sitten kun tynyä sai tarpeellisiin toimiin kunnon kansalaiset, kiusan sai laakista pois. Tarpeeksi iso latinki muoviputkella ja kangella auttaen padon pohjamutiin.. ja kud bai.
Tuossa on lähistöllä laskuviemäri josta kolmeen eri kertaan on kaivurilla purettu pato pois. Tie on ollut aina poikki ja on taas. Tynämiitti auttaa jos on paikka mihinkä majavat eivät ole tosissaan asettuneet asumaan, muuten pato tulee parissa yössä entiselleen purkutavasta huolimatta. Veden alle jääneiden rantapuiden hakkuu ei auta. Majava nostaa vettä sitä mukaan kuin rantapuusto pakenee sen ulottuvilta. Ainoa keino on metsästää majavat pois.
<p>Ainut keino lienee siis majavien ampuminen. Tässä tapauksessa tosin ne ei pysty juuri nostamaan lammen vettä yli rantavyöhykkeen (suht. jyrkkä ranta), jos hakkuuttaisi rantapuuston ( PEFC-serti; mitä sanonee siitä(?) , yläharvennus ainakin on sallittua) pois. Patojen uudelleen rakennusinto on huomattu . </p>
Wikipedia: ”Majavan perusravintoa ovat lehtipuiden kuori ja kesällä kaikenlaiset vesikasvit. Koivut, pajut ja varsinkin haavat ovat niiden mieliruokaa, samoin pienet pihlajat. Havupuita majava syö sen sijaan vain poikkeustapauksissa, samoin kuin leppiä.”
Majava suosii siis ravintonaan lehtipuita. Jos hakkaisi rannasta pois niiden suosimat lehtipuut, rakennusinto voisi hiipua.
Majavat lienee vieraslaji kanadanmajavia, joutavat pois. Jos on kova halu päästä hakkaamaan rantametsää, majavat ovat tietenkin hyvä aasinsilta siihen pyrkimykseen. Metsästäisin majavat pois, hävittäisin padot ja jättäisin rantametsän rauhaan. Nykyisellä vedenkorkeudella rantapuusto kuolee, yläharvennuksesta huolimatta, viimeistään ensi keväänä. Kumpi on arvokkaampi, alkuperäinen elävä rantametsä vai tänne kuulumaton vkeraslaji?
Majava tarvitsee tulvavettä myös suojakseen maapetoja vastaan. Lehtipuiden poisto ei rakentamisintoa vähennä. Kanadalaisella on tavattoman voimakas into patojen rakenteluun. Olen tavannut majavan patoja pikkupuroilla jonne majavat eivät ole asettuneet asumaan. Uusia elinalueita etsiessään ne saattavat tökätä padon sopivaan kohtaan ”aikansa kuluksi”, vaikka purolle ei ole tarkoitus jäädä asumaan pidemmäksi aikaa.
<p><p>Tuleehan se halu hakata rantametsää vaikka ei muuten haluisi, kun tukkipuitakin on jo kuollut pystyyn veden valtaamilla alueilla. Ei kuivunut ja lahoava rantametsä enää vastaa tarkoitustaan suojapuustona.</p> Siitä on vesistölle enemmän haittaa kuin hyötyä. </p>
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.