Keskustelut Harrastukset Majava ja lahopäiden verkosto….

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
  • Majava ja lahopäiden verkosto….

    Taas on todettu huimia uusia ulottuvuuksia millä saadaan tapettua metsänomistajien puuntuotannollinen into ja talousmetsä samantien pystyyn. Ja lahopäät tutkijat kuittaa taas sulan hattuunsa ja hyvän tilin tästä mullistavasta Metsälehdenkin uutisoimasta ”uutisesta”. Onko tosiaan niin uunoja ettei tutkimatta tiedä että laho lisääntyy jos vesi nostetaan puiden juurille ojia patoamalla?

  • Jätkä pätkät

    Jos vesi nousee juurille, niin se on silloin jo maanpinnassa, eikä sitä kestä muut puulajit kuin paju.

    Hyöteikkö

    Katsohan ensin Jesse niitä tutkijoiden palkkoja. Ei sitä työtä niillä palkoilla tehdä, jos ei ole ihan oikeasti mielenkiiintoa aiheeseen.

    torppari

    ei muuta kun metsästyskortti ja ase…ja lisäksi majavan pesän/padon saa tuhota maanomistajan luvalla

    linkistä löytyy metsästysajat

    http://riista.fi/wp-content/uploads/2013/04/Mets%C3%A4stysajat-2015-2016.pdf

    AnLa

    En tiedä kenen rahoilla näitä tutkimuksia oikein tehdään, mutta jos maksajana on veronmaksajat, pitäisi tällaiset tutkimukset lopettaa välittömästi. Sama kun tutkisi muutaman vuoden eri vuorokauden aikojen eroja, ja loppu tulos olisi että päivällä on yleensä valoisampaa kuin yöllä. Paitsi keskikesällä.

    AnLa

    Minä se oon tutkinut tämän kesän tuota sateen määrän vaikutusta veden määrään metsässä. Melkein jo tohtisin yhden kesän perusteella väittää, että sateisuus ei ainakaan kuivata maata.

    Ammatti Raivooja

    Ei voi tietää jos ei tutki, voi tulla vaikka mangrovemetsä sinne. Ja toine , jos joku kysyy toiselta tutkijalta, että mitä tapahtuu niin pitää vastata käyttäen lähdeviitettä tieteelliseen tutkimukseen tai vastauksella ei ole arvoa. Ei niitä asioita niin vaan päätellä terveellä järjellä.

    Hyöteikkö

    Tuli mieleen kun eräs pitkäaikainen metsänarvioinnin professori piti esitelmän metsänarvioinnin menetelmistä ja tutkimuksista. Esitelmän jälkeen tuli palaute eräältä osanottajalta: ”Minä se en perusta noista tutkimuksista. Silimä se sannoo mikä on kuutiomäärä ja puutavaralajijakkautuma”.

    jees h-valta

    Haluan vielä tarkentaa etten aloituksellani nimeä lahopäiksi tietenkään Metsälehden julkaisevaa henkilöstöä vaikka ”uutinen” aika sekundatasoa onkin. Mutta ei ole heidän vikansa että tutkimus saattaa alkaa luolamiestasolta aiheesta josta tutkimus on jo kavunnut huomattavan porrastuksen ylemmäs muiden luontotutkijoiden toimesta. Majavahan on ollut mielenkiinnon kohteena kohtuuhyvin ja sen elämästä ja olemuksesta kaikkine ominaisuuksineen tiedetään ”metsävesirotaksi” riittävästi ettei pohjatyötä aivan tuolta tasolta enää olisi tarvinnut aloittaa. Tuo tiedettiin jo kymmeniä vuosia sitten. Moni metsänomistaja on jopa omankäden oikeudella käynyt niitä patoja purkamassa ja itse otuksia väijymässä hengiltä. Metsätaloudelle tuo ”pirulaisen rotta” saa aikaan jopa hirveäkin hirvittävämpää tuhoa. Olisikin ollut ehkä aika tutkia miten rajata tämän elikon elinalueita metsätalousalueiden ulkopuolelle ja kannan säätelyn voimakkuuden suhdetta myös. Kuin että hegmoida mahdollisen taivaita hipovan rämealueen verkoston luomisella tämän suurimmaksi osin tuontituholaisen ”ansioilla”.

    arto

    Tiedossani useita majavan patoja. se pato sijaitsee meilläpäin ainakin haavikossa ja muissa lehtipuu metsissä. meillä ne luokitellaan roskapuu metsiksi. Kivoja melahäntiä muutama vuosi sitten vesilinnustamassa veljen kanssa iltalennolla majavan padolla, ui metrin päähän ja jäi tuijottamaan soma rotta jäi ampumatta.

    Jätkä pätkät

    Jos muutaman aarin alueelle vesi nousee ja siinä puut kuolee, niin mitä sitten?
    meidän mökkijärven rannalle majavat tekivät pesän ja alkoivat patoamaan laskua. Ukot purkivat padon muutaman kerran, metsästäjä ampui isä-majavan, seuraavan talvena joku ampui äiti-majavan, joka sukelsi piiloon. Löytyi myöhemmin.
    Loppuperhe on lähtenyt lätkimään. Aika suuriakin haapoja kaatoivat, pätkivät ja uittivat rakennelmiinsa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)