› Keskustelut › Metsänhoito › Magnesiumin ja sinkin lannoitusmäärä kuusikossa

  • Tämä aihe sisältää 16 vastausta, 8 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, sitten Pete toimesta.
Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)
1 2

  • Magnesiumin ja sinkin lannoitusmäärä kuusikossa

    Lähetetty: 25.9.2022, 14:26

    Merkitty: 

    Yhdellä kuviolla neulasaanalyysi näyttää voimakasta magnesiumin puutosta ja toisella vastaavaa sinkin puutosta. Lisäksi on fosforin ja boorinpuutosta. Yritin tuhkalannoitusta MHY:n kautta mutta eivät saaneet riittävää pinta-alaa kasaan.

    Jos nyt lähden käsin levittämään näitä niin fosforin ja boorin määrät ovat selvillä mutta paljonko laitetaan magnesiumia ja sinkkiä? Magnesiumin puute on kuusentaimikosssa ja sinkin puute varttuneemmassa kuusikossa.

    Neulasanalyysin tehnyt Eurofins ei osannut tähän vastata.

    Tekijä
    Panu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pete 1.10.2022, 11:55

    Magnesiumin puutosta on todellisuudessa havaittu vain erittäin huuhtoumaherkillä sorakuoppien metsitysalueilla eikä Metlakaan aikoinaan tutkinut asiaa tarkemmin. Puutosrajat ravinneanalyysille on vedetty jostain vanhasta olettamasta. En olisi lainkaan huolissani rehevillä pohjilla joista tässäkin lienee kyse

    Kun boorinpuutosta tarkemmin tutkittiin reilu 20 vuotta sitten niin havaittiin että se häiritsee hienojuurien kehitystä niinkuin näkyvän latvankin. Havaittiin myös, että häiriö aiheuttaa myös muiden ravinteiden puutosta latvuksessa (=neulasnäytteessä). Tämän seurauksena kehitettiin Metsän NP2 lannoite (19-4-0, boori 0,4%, sinkki 0,1%) johon sai kemeratukeakin. Ajatuksena että elvyttää boorinpuutoksesta kärsivän kasvatusmetsän nopeammin hyvään kasvuun. Ja hyvinhän se toimi, mutta kyllä boorinpuutos olisi korjaantumut pelkällä boorilla.

    Ilmeisesti rehevillä pohjilla sinkistä voi oikeasti olla jonkinlaista niukkuutta boorin lisäksi, mutta magnesiumista en olisi lainkaan huolissani.

    Kannattaa tehdä pelkkä boorilannoitus niin muutkin puutokset korjaantuvat ja jos haluaa hifistellä niin ehkäpä YaraVita Zinktrac joku loraus samalla. Zinktracissa sinkkiä 700g litrassa joten 1 litra sitä hehtaarille riittää niin saa saman määrän kuin Metsän NP2 ( ja NP1) saatiin.

    Kalkkia ei pidä suomalaisille metsämaille levittää, se aiheuttaa vaan boorinpuutosta kun pH:n nousu heikentää boorin saatavuutta.

    Jos on varttuneempaa metsää niin Metsän NP1 olisi paras ratkaisu, mutta näillä hinnoilla jäänee tekemättä.

    A.Jalkanen 1.10.2022, 12:43

    Kiitos Pete asiantuntevista kommenteista. Kalkkiakin koskeva huomautus on varmaan aiheellinen: pH vaikuttaa ravinteiden saatavuuteen maaperässä. Tuossa pH:n nousussa on yksi syy lisää miksi tuhkaa ei välttämättä kannata laittaa kivennäismaalle vaan mieluiten turvemaalle (jossa kasvunlisä on paljon suurempi), mutta jos laittaa niin boori siinä lisänä varmistaa tulosta.

    Sama varaus koskee kulotusta: en innostuisi kovin laajaa talousmetsän pinta-alaa kulottamaan, vaikka metsäsertifioinnissa sitä edistetäänkin. Kulotus olisi ehkä suositeltava alueelle jossa on tehty juurikääpäisten kantojen poisto ja halutaan polttaa vielä lisää hakkuutähteitä pois. Kulotuksen tuloksena ei synny uhanalaisten tarvitsemaa palanutta pysty- ja maapuuta kovin suuria määriä – paitsi tietysti jos kulotetaan jokin säästöpuuryhmä tai metsätuhoalue. Lisäksi voidaan kulottaa uhanalaisten suosimia paahdeympäristöjä kuten harjuja, ketoja tai hiekkakuoppia.

    Kurki 1.10.2022, 20:34

    Kemiran Rauta-PK lannoitteessa turvemaille oli kalsiumia (Ca) 18,5% eli lähes saman verran kuin Paltamon kalkissa 22%. Rauta-PK:n valmistus on lopetettu, mutta minulla sitä on vielä 1000 kg jäljellä. On pätevä yleislannoitus muokatuilla mailla ravinne epätasapainon korjaamiseksi.

    Paltamon kalkista puuttuu tietenkin fosfori ja kalium ja boori, mutta jos turvemaalla on puutetta kalsiumista, magnesiumista, kuparista tai sinkistä, niin halpaa Paltamon kalkkia voisi ajatella. Tosin nuo kuparin ja sinkin pitoisuudet ovat aika pienet eli tarvittaiisin 10 tn kalkkia hehtaarille, että niiden taso oli sama kuin metsän  NP 2.

    KeMeRat 1.10.2022, 22:56

    Niin mistä syntyi tämä ajatus kalkituksen tarpeesta ja mitä se hyvejää kun juuri ne tärkeimmät pääravinteet jäävät puuttumaan?

    Kurki 2.10.2022, 08:32

    Olen teettänyt muokkausalojen (kaivurilla nostanut kivennäismaata turvekerroksen alta sen päälle) männyntaimista neulasanalyysejä ja niissä on ollut magnesiumin, sinkin ja kuparin osalta suurin vaje. Siksi olen hakenut halvinta korjauslannoitetta tälle. Kalsiumiakin on ollut vähemmän puoleisesti,  joten kalkin kalsiumista ei olisi ollut haittaa. Tosin lannoituskoetta en ole tehnyt kalkilla, miten auttaisi kasvavien taimien latvahäiriöihin, kun kalkkia ei ollut silloin saatavilla rakeisena.

    Pete 2.10.2022, 14:07

    Nämä neulasanalyysien tulkinnat ja suositukset eivät ole mitään jumalan sanaa. Ne ovat vain apukeino mahdollisen ravinne-epätasapainon tunnistamisessa. Varsinkin sivuravinteiden (kalsium, magnesium, rikki) osalta puutosrajaa ei oikeasti tunneta. Sama juttu kuparin ja sinkin osalta. Maaperän tunnistaminen, ja latvuksen kasvuhäiriöidenkin, on tärkeämpää.

    pahimmillaan on tulkittu turvepelto kivennäismaaksi ja saatu boorin ja fosforin puutosten takia suositus NP+B lannoituksesta. Ja aiheutettu ankara kaliumin puutos kun kivennäismaalle kaliumlisäystä ei suositella.

    Näiden ravinneanalyysien ja varsinkin puutosrajojen ilmoittaminen em. ravinteiden osalta kannattaisi karsia analyyseista pois kun aiheuttavat vain turhaa epäselvyyttä. Suomalaisia metsämaita ei kannata kalkita missään olosuhteissa. 300kg/ha tuhkaa on turvallinen määrä. Siitä ei ole mitään iloa, mutta ei haittaakaan. Toki jos on ns. boorituhkaa niin sitten saadaan boorilannoitus ja se on hyvä juttu JOS on boorista puutetta

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)
1 2