Keskustelut Puukauppa Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 136)
  • Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

    Palstalla keskustellaan maaseudun autioitumisen syistä. Olen osoittanut syyksi pellon ja metsän elinkeinojen eriyttämisen.

    Maataloustraktoreiden korvaaminen metsäkoneilla puunkorjuussa on ollut maan talouselämän kaikkien aikojen suurin moka. Moka maksaa tänä päivänä ainakin 600 miljoonaa euroa/vuosi. Jos puu korjattaisiin maataloustraktoreilla, puun hintaa voitaisiin nostaa noin seitsemän euroa/kuutiometri ilman, että metsäyhtiöiden puukustannukset (tehdashinnat) nousisivat.

    Tällaisen tuloksen antaa Lauri-laskuri, joka löytyy internetistä linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Lauri-laskuri 22.1.2017.xlsx

    Perustelut maataloustraktorin käytölle löytyvät linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Isännättömän rahan tuhlaus.docx

    Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maa- ja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla. Peräkkäisille vuodenajoille ajoittuvien pellon ja metsän kausitöiden yhteenliittäminen antoi maatilan maataloustraktorille ympärivuotista käyttöä ja metsäyhtiölle halpaa työvoimaa ja puunajon kalustoa talvikorjuuta vaativien sahatukkien korjuuseen.

    Pellon ja metsän työvoiman yhteisellä käytöllä luotiin 1960-luvulle saakka optimaalinen ympäristö maatalouden ja metsätalouden elinkeinoille, puunkorjuun taloudelliselle tehokkuudelle ja luontoympäristön huomioonottamiselle. Pellon ja metsän elinkeinojen yhteys on luonnonlaki.

    Tämän idyllin rikkoivat metsänhoitajat 1960-luvulla. Metsänhoitajat kokivat maatalouteen työvoiman ja koneiden siteillä liitetyn metsätalouden maatalouden tavoitteille alistetuksi. Metsänhoitajat halusivat metsätaloudesta itsenäisen elinkeinon.

    Metsäkoneiden käyttöönottoa nimitettiin puunkorjuun rationalisoimiseksi. Rationalisointi oli stiiknafuulian kaltainen taikasana, sillä metsänhoitajat itsekään eivät tienneet eivätkä vieläkään tiedä, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Puunkorjuun tehokkuutta mitataan työtunnin kuutiometreillä kuutiometrin kustannusten sijasta. Maksaja – puun myyjä – eristetään puunkorjuusta ja sen taloudenpidosta puun pystykaupalla.

    Maaseudun autioitumisen syy on metsänhoitajilta puuttuva liiketaloudellinen osaaminen.

    Lauri Vaara

  • jees h-valta

    Mehtäukko oikeassa. Katsoin silloin sen videon kun täällä aiemmin oli itärajan takaa kun Valtralla yritettiin jyystää tietöntä taivalta kuormalla ja toiminta oli tosi surkeata liejussa rämpimistä ja varmasti päivittäisiä kalustotappioita uumoilevaa toimintaa. Eihän tuollaista voi tosissaan ketään haluta. Ei löydy edes halukkaita yrittämäänkään.

    Jovain

    Jätkä/Visakallo. Nimen omaan perusteluja ennemmin, kuin torjua tämäkin viestiketju tuollaisella hulvattomalla herjanheitolla?

    Jätkä

    Laita yksi perustelu, joka on totta, eikä utopiaa.

    Jovain

    Puunkorjuun tehokkuutta mitataan työtunnin kuutiometreillä kuutiometrin kustannusten sijasta. Maksaja – puun myyjä – eristetään puunkorjuusta ja sen taloudenpidosta puun pystykaupalla. Voiko tätä sen paremmin sanoa ja perustella, mitä se tuossa aloituksessa on sanottu.

    A.Jalkanen

    Jos jollain uudella/uusvanhalla menetelmällä voidaan alentaa puun tehdashintaa, pitäen samaan aikaan laatu vähintään samana, luulen, että teollisuudella ei ole mitään tällaisen innovaation kokeilua vastaan. Laadulla tarkoitan sitä, että teollisuuslaitos saa haluamansa laadun oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, eli logistiikka on oltava mahdollisimman tehokas. Tähän ei sivutoiminen metsäpalveluyrittäjä pysty kuin harvoissa tapauksissa, joten homma lienee tulevaisuudessakin pääosin koneyrittäjien harteilla (korjuu sekä lähi- ja kaukokuljetus). Palvelun tilaa näiltä nykyisin useimmiten joko puun ostaja tai mhy.

    Puuki

    Mm. Keski- Euroopassa on käytössä telakoneita, joita käytetään sekä peltotöissä että puun korjuussa. Pienimuotoisesti sama onnistuu varmasti täälläkin , suuremmassa mittakaavassa ei ole  realistista nykyään, kun tarvittavat puumäärätkin on kasvaneet huomattavasti menneiden vuosikymmenten takaisista.

    Korjuukustannukset kuutiota kohti on kyllä nousseet tehokkuuden lisääntymisestä huolimatta melko tasaisesti vaikka puun hinta on pysynyt laskusuunnassa.  Kone- ja palkkakustannusten nousun takia .

     

     

     

    Jovain

    Tilaa myös Mhy, mutta hankintakauppana, joka ei tarkoita metsänomistajien tasavertaista asemaa koneyrittäjiin nähden. Siitä syystä pystykauppa on esteenä. Tarvitaan yhteinen kauppamuoto koneyrittäjille, jossa myös metsänomistajat voivat olla mukana. Se on totta, että logistiikan ja laadun vaatimukset on täytyttävä. En näe siinä esteitä.

    A.Jalkanen

    Jos Jovain olet ajatellut hankintaketjun innovatiivisen toiminnan konkreettisesti, laita ehdotus tänne, niin lukijat voivat sitä kokeilla. Vai onko haluttomuus vanhojen käytäntöjen muuttamiseen esteenä? Muuttaminen ei tosin kannata, elleivät kaikki osapuolet voita riittävästi (win-win). Tämä voi olla se todellinen este.

    kuusessa ollaan

    Haluampa nähdä ne metsänomistajat, jotka pystyvät toimittamaan puuta tehtaiden portille vaaditussa 15 min aikaikkunassa, kun kuorma-autoilijoillakin siinä on kova homma. Ja se aikataulutus alkaa jo metsästä, puutavaralajikohtaisesti.

    Mitä tulee konekustannusten ja palkkakustannusten nousuun korjuussa, samat nousut koskevat myös maataloustraktorikuskeja. Ei eletä enää kämppäaikakautta, vaan työlainsäädäntö ja koneiden laitevaatimukset ovat ihan samat ja korostuvat entisestään, jos tuntikohtainen mottimäärä jää pienemmäksi. Tästähän syystä kalusto on suurentunut, enemmän motteja-enemmän euroja samassa tuntimäärässä. Kun puhutaan varsinaisista metsäkoneista, hinta/kuljetuskapasiteettisuhde suurenee melkoisesti koneen suurentuessa, pienemmät konemallit suhteessa kalliita.

    Muutoin, mistä ihmeestä löytyisivät kaikki kuskit, nytkin pulaa kun palkkataso ja työajat ovat muita aloja heikommat??? Itse metsänomistajien työn varaan ei kyllä 60 miljoonan kuution vuotuisia hakkuita pysty laskemaan millään matematiikalla.

    Pitää muistaa, jos meillä ei olisi tehokasta ja aikataulutettua puunkorjuuta ja jalostusta, meillä tuskin olisi nykyistä metsäteollisuutta.

    mehtäukko

    ”…Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maa- ja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla. Peräkkäisille vuodenajoille ajoittuvien pellon ja metsän kausitöiden yhteenliittäminen antoi maatilan maataloustraktorille ympärivuotista käyttöä ja metsäyhtiölle halpaa työvoimaa ja puunajon kalustoa talvikorjuuta vaativien sahatukkien korjuuseen…”

    Kuusessa ollaan osuu.Tohtorin väite ”halpaa työvoimaa” tähän päivään rinnastettuna on vähän kuin pilkantekoa sen 60-lukulaisten uurastukselle.

    Kaiholla voi seurata vanhojen filmien jätkien,hevosten ja rattoreiden työjelyä, jossa leipä oli todella tiukassa.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 136)