Keskustelut Puukauppa Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 136)
  • Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

    Palstalla keskustellaan maaseudun autioitumisen syistä. Olen osoittanut syyksi pellon ja metsän elinkeinojen eriyttämisen.

    Maataloustraktoreiden korvaaminen metsäkoneilla puunkorjuussa on ollut maan talouselämän kaikkien aikojen suurin moka. Moka maksaa tänä päivänä ainakin 600 miljoonaa euroa/vuosi. Jos puu korjattaisiin maataloustraktoreilla, puun hintaa voitaisiin nostaa noin seitsemän euroa/kuutiometri ilman, että metsäyhtiöiden puukustannukset (tehdashinnat) nousisivat.

    Tällaisen tuloksen antaa Lauri-laskuri, joka löytyy internetistä linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Lauri-laskuri 22.1.2017.xlsx

    Perustelut maataloustraktorin käytölle löytyvät linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Isännättömän rahan tuhlaus.docx

    Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maa- ja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla. Peräkkäisille vuodenajoille ajoittuvien pellon ja metsän kausitöiden yhteenliittäminen antoi maatilan maataloustraktorille ympärivuotista käyttöä ja metsäyhtiölle halpaa työvoimaa ja puunajon kalustoa talvikorjuuta vaativien sahatukkien korjuuseen.

    Pellon ja metsän työvoiman yhteisellä käytöllä luotiin 1960-luvulle saakka optimaalinen ympäristö maatalouden ja metsätalouden elinkeinoille, puunkorjuun taloudelliselle tehokkuudelle ja luontoympäristön huomioonottamiselle. Pellon ja metsän elinkeinojen yhteys on luonnonlaki.

    Tämän idyllin rikkoivat metsänhoitajat 1960-luvulla. Metsänhoitajat kokivat maatalouteen työvoiman ja koneiden siteillä liitetyn metsätalouden maatalouden tavoitteille alistetuksi. Metsänhoitajat halusivat metsätaloudesta itsenäisen elinkeinon.

    Metsäkoneiden käyttöönottoa nimitettiin puunkorjuun rationalisoimiseksi. Rationalisointi oli stiiknafuulian kaltainen taikasana, sillä metsänhoitajat itsekään eivät tienneet eivätkä vieläkään tiedä, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Puunkorjuun tehokkuutta mitataan työtunnin kuutiometreillä kuutiometrin kustannusten sijasta. Maksaja – puun myyjä – eristetään puunkorjuusta ja sen taloudenpidosta puun pystykaupalla.

    Maaseudun autioitumisen syy on metsänhoitajilta puuttuva liiketaloudellinen osaaminen.

    Lauri Vaara

  • Metsuri motokuski

    Jovain: Metsuri motokuski, ei pidä hermostua. Minua kiinnostaisi, missä kulkee rajasi sosialisoinnin ja tällaisen perin suomalaisen kansallistamisen osalta. Väität kysymyksessä olevan yleisen, jopa globaalin ilmiön, alkutuotannon ja luonnonvarojen haltuunotosta.

    Nyt taitaa Jovainilla mennä nimimerkitkin sekaisin. Uskon että joku varmaan osaa vastata tuohon Jovainin kysymykseen. Itse olen ajatellut että sosialisointi ja kansallistaminen on sama lähes sama asia. Mutta ei kai vielä metsäasioissa olla tähän menty. Minusta suunta on päinvastainen. Kun vertaa esim uutta metsälakia joka poisti lähes kaiken viranomaisholhouksen metsänkäsittelystä.

    Eikös se niin ole että kun alkaa väittelyssä jäädä toiseksi niin viimeinen oljenkorsi on mennä henkilökohtaisuuksiin. Usein kun alkaa ulkonäköä ja älyä arvoimaan niin silloin mennään jo aika korkealla.

    Tolopainen

    Metsien myyntituloista on jonniiverran sosialisoitu valtiolle.  Valtion on kannattavampaa ottaa yritysten tuloksista osa itselleen kuin alkaa huonolla menestyksellä hoitaa yritystoimintaa. Miksi valtiolla pitäisi olla paljon virkamiehiä tutkimassa, miten metsiä hakataan, kun verovirkailijat hoitavat homman paljon halvemmalla eikä kulu aikaa turhaan pöheiköissä pyörimisessä.

    Jovain

    Mitäs tämä muuta on kuin sosialisointia tai kansallistamista, joita pidän samana asiana. Esim. pystykaupan mandaatilla (80-90 %) toteutettava puuhuolto ilman, että siihen metsäomistajalla on mitään sanomista. Tai tukipolitiikka, jolla halpuutetaan. Maataloudessa halpa ruoka ja metsätaloudessa halpa energia. Näihinkään tuottajalla ei taida olla paljoa sanomista ja se halpuutus on syöty jo moneen kertaan, eli mennään tukien varassa, jota sitäkin halpuutetaan ja uhataan lopettaa kokonaan. Suurin osa tuista (maataloudessakin) taitaa olla kansallista tukea ja valuu muualle, minne se on tarkoitettu.

     

    kuusessa ollaan

    Kaikissa maissa on sama muuttoliike käynnissä kaupunkeihin, oli sitten kyseessä metsätalousmaa tai muulla tavoin ei-urbaaneilla alueilta elänyt kansakunta. Se vaan on realiteetti tällä hetkellä, Suomi ei ole millään tavoin poikkeus.

    Mitä tulee maaseudun yleiseen väestöpakoon, se juontaa tehokkuuden tarpeesta, siten saadaan hyödykkeitä tuotettua riittävän halvalla. Siinä vaiheessa, kun rajat tulevat vastaan ja kansalla ei ole varaa ostaa tuotteita, alkanee paluu maaseutuyhteiskuntaan ja päreen valon ääreen.

    Jovain

    Eipäs metsäukkokaan ota huomioon sitä, että metsätalous kansallistettiin, eriytettiin maataloudesta, eli otettiin sellaiseen (lue korruptoituneeseen) kollektiiviseen yhteiskäyttöön yhteiskunnassa. Siihen loppui maa- ja metsätalouden yhteiskäyttö, työt ja metsänomistajien ansaintamahdollisuus, joka on jatkunut muuttumattomana edelleen tänäkin päivänä. Eli ”tilattiin” tekijät maksua vastaan omaan metsään.

    Maa-ja metsätalouden yhteiskäyttö olisi taannut metsänomistajille kaluston käytön, myös motojen käytön jo aikaa sitten. Teollisuushan ei ole hyväksynyt metsänomistajien moton käyttöä vielä tänäkään päivänä.

    Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehityskulku olisi päättynyt, vaan siitä, että metsänomistajat olisivat voineet olla asioista päättämässä ja päätöksiin vaikuttamassa.

    Kysymys on sen kokoluokan asioista, että turha täällä on valittaa (oma moka), tai jopa kehua hankintakauppaa, joka jätettiin korvikkeeksi metsänomistajille. Haloo!

    Saahan nähdä missä vaiheessa ne rajat tulevat vastaan?

     

     

    rööri roope

    Suljetulla osastolla on näköjään läppärit sallittu.Hulluus ja viisaus kulkee käsi kädessä.

    Jätkä

    Viisautta noissa Jovainin päästöissä ei ole vähääkään.

    Jovain

    Eikös se rööri ole niin, että siitä puhe mistä puute.

    A.Jalkanen

    Nyt meni ”Jätkän” ajatus vaikeaksi seurata. Paina nimesi alta vasemmalta sitä ”muokkaa”-nappia ja poista nuo asiaan kuulumattomat osiot.

    Ai ei onnistu? On noita hässäköitä minullekin tullut jos olen kopioinut  jonkun toisen tekstiä, mutta olen saanut ”divit” poistettua. Ei tuo haittaa – asia tuli selväksi!

    Jätkä

    Olen poistanut kahdeksan kertaa, aina vaan uusii. Ei tämä ole todellista!!!!!

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 136)