Keskustelut Puukauppa Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 136)
  • Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

    Palstalla keskustellaan maaseudun autioitumisen syistä. Olen osoittanut syyksi pellon ja metsän elinkeinojen eriyttämisen.

    Maataloustraktoreiden korvaaminen metsäkoneilla puunkorjuussa on ollut maan talouselämän kaikkien aikojen suurin moka. Moka maksaa tänä päivänä ainakin 600 miljoonaa euroa/vuosi. Jos puu korjattaisiin maataloustraktoreilla, puun hintaa voitaisiin nostaa noin seitsemän euroa/kuutiometri ilman, että metsäyhtiöiden puukustannukset (tehdashinnat) nousisivat.

    Tällaisen tuloksen antaa Lauri-laskuri, joka löytyy internetistä linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Lauri-laskuri 22.1.2017.xlsx

    Perustelut maataloustraktorin käytölle löytyvät linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Isännättömän rahan tuhlaus.docx

    Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maa- ja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla. Peräkkäisille vuodenajoille ajoittuvien pellon ja metsän kausitöiden yhteenliittäminen antoi maatilan maataloustraktorille ympärivuotista käyttöä ja metsäyhtiölle halpaa työvoimaa ja puunajon kalustoa talvikorjuuta vaativien sahatukkien korjuuseen.

    Pellon ja metsän työvoiman yhteisellä käytöllä luotiin 1960-luvulle saakka optimaalinen ympäristö maatalouden ja metsätalouden elinkeinoille, puunkorjuun taloudelliselle tehokkuudelle ja luontoympäristön huomioonottamiselle. Pellon ja metsän elinkeinojen yhteys on luonnonlaki.

    Tämän idyllin rikkoivat metsänhoitajat 1960-luvulla. Metsänhoitajat kokivat maatalouteen työvoiman ja koneiden siteillä liitetyn metsätalouden maatalouden tavoitteille alistetuksi. Metsänhoitajat halusivat metsätaloudesta itsenäisen elinkeinon.

    Metsäkoneiden käyttöönottoa nimitettiin puunkorjuun rationalisoimiseksi. Rationalisointi oli stiiknafuulian kaltainen taikasana, sillä metsänhoitajat itsekään eivät tienneet eivätkä vieläkään tiedä, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Puunkorjuun tehokkuutta mitataan työtunnin kuutiometreillä kuutiometrin kustannusten sijasta. Maksaja – puun myyjä – eristetään puunkorjuusta ja sen taloudenpidosta puun pystykaupalla.

    Maaseudun autioitumisen syy on metsänhoitajilta puuttuva liiketaloudellinen osaaminen.

    Lauri Vaara

  • Jätkä

    petep: ”-Ja ainoa oikea teko teille on lopettaa se päänaukominen kun olette pilanneet jo tämänkin palstan ajat sitten ”.

    Pesit piposi liian kuumalla vedellä…

    Jätkä

    Dollobaise:-”Joo pojat tekee mitä osaa, osaan käyttää kuormaaja,  en ala hikoilemaan konkeloiden takia. Kyllä se tuollaisen kaksihaaraisen koivutukin irrottaminen kuusen oksistosta on mahdoton tehtävä ilman konetta tai joutuu kaatamaan ylimääräisiä puita.”

    Mahtaa olla hieno tunne ensiharvennusleimikossa, kun kaatelee konkeloita ja sitten ne rungot, joista voisi saada minimikuidun – traktorin ja kuormaimen avulla purkaa konkelosta.

    Siinä varmasti tuntee olevansa todellinen osaaja. (Oikea osaaja ei kaada konkeloita edes isommista puista).

    Jovain

    Kuusessa ollaan. Kyselet metsänomistajien ulosliputushintojen perään. Tiedäthän sinä sen, että niitä metsänomistajien ulosliputushintoja ei ole olemassa, sillä metsänomistajia ei ole hyväksytty ”tarjouskierrokselle”. Neuvottelut käydään teidän konemiesten ja metsäosaston välillä. Huolesi kartellista ja kartellin kartellista on kuitenkin aiheellinen, onhan korjuun kartelli  todellinen tällä hetkellä ja jos metsänomistajat vaativat ”ulosliputushintansa” lunastettavaksi, jota monet toivovat, voihan siitäkin muodostua kartelli ajan oloon.

    Metsuri motokuski

    Eikö tämä jankkaaminen kannattaisi lopettaa. Jokainen ”istuu” omassa mielipiteessään niin tiukasti ettei periksi anneta. Parasta lienee että jokainen olkoon omissa kannoissaan ja sillä siisti. Tämä asia ei kirjoittelulla muuksi muutu kun parempia faktoja ei ole kenelläkään esittää.

    Jätkä

    Jovainin isä olisi tehnyt jalon teon suomalaisia metsämiehiä kohtaan, jos olisi käyttänyt kondomia.

    koillis lappi

    Jaksanu kovasti paljo tutustua otsikkoa pitemmälle.Eiköhän ne naima-ikäset naiset lähteny ”jonku Lauri vaaran tyyppisen hepun perrään”.Ja ehkäpä just siitä syystä tai seurauksesta ollaan tilanteessa tässä .

    Visakallo

    Aina ei auta kondomit eikä muutkaan ehkäisymenetelmät. Meilläpäin syntyi aikoinaan kaksoset. Tekovaiheessa oli kulemma jäänyt kondomi sisään ja pillerikin oli pettänyt. Toisella kaksosista oli syntyessään sadetakki päällä ja kumisaappaat jalassa, ja toisella äidin e-pilleri tiukasti nyrkissä!

    suorittava porras

    …ja jälkimmäisellä toisessa ranteessa ”rannerengas”…

    Tolopainen

    Ehkä Jätkänkin olisi ollut syytä käyttää harkintaa geeniensä levittämisessä. Ei noille uusille moottorisahaänkyröille ole enää  tilausta.

    Jovain

    Visakallo: Kumpiko se sinä olit? Minulle kyllä sopii sitten se toinen!

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 136)