› Keskustelut › Puukauppa › Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 136)
1 2 3 4 5 … 12 13 14

  • Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

    Lähetetty: 2.4.2017, 11:51

    Merkitty: 

    Palstalla keskustellaan maaseudun autioitumisen syistä. Olen osoittanut syyksi pellon ja metsän elinkeinojen eriyttämisen.

    Maataloustraktoreiden korvaaminen metsäkoneilla puunkorjuussa on ollut maan talouselämän kaikkien aikojen suurin moka. Moka maksaa tänä päivänä ainakin 600 miljoonaa euroa/vuosi. Jos puu korjattaisiin maataloustraktoreilla, puun hintaa voitaisiin nostaa noin seitsemän euroa/kuutiometri ilman, että metsäyhtiöiden puukustannukset (tehdashinnat) nousisivat.

    Tällaisen tuloksen antaa Lauri-laskuri, joka löytyy internetistä linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Lauri-laskuri 22.1.2017.xlsx

    Perustelut maataloustraktorin käytölle löytyvät linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Isännättömän rahan tuhlaus.docx

    Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maa- ja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla. Peräkkäisille vuodenajoille ajoittuvien pellon ja metsän kausitöiden yhteenliittäminen antoi maatilan maataloustraktorille ympärivuotista käyttöä ja metsäyhtiölle halpaa työvoimaa ja puunajon kalustoa talvikorjuuta vaativien sahatukkien korjuuseen.

    Pellon ja metsän työvoiman yhteisellä käytöllä luotiin 1960-luvulle saakka optimaalinen ympäristö maatalouden ja metsätalouden elinkeinoille, puunkorjuun taloudelliselle tehokkuudelle ja luontoympäristön huomioonottamiselle. Pellon ja metsän elinkeinojen yhteys on luonnonlaki.

    Tämän idyllin rikkoivat metsänhoitajat 1960-luvulla. Metsänhoitajat kokivat maatalouteen työvoiman ja koneiden siteillä liitetyn metsätalouden maatalouden tavoitteille alistetuksi. Metsänhoitajat halusivat metsätaloudesta itsenäisen elinkeinon.

    Metsäkoneiden käyttöönottoa nimitettiin puunkorjuun rationalisoimiseksi. Rationalisointi oli stiiknafuulian kaltainen taikasana, sillä metsänhoitajat itsekään eivät tienneet eivätkä vieläkään tiedä, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Puunkorjuun tehokkuutta mitataan työtunnin kuutiometreillä kuutiometrin kustannusten sijasta. Maksaja – puun myyjä – eristetään puunkorjuusta ja sen taloudenpidosta puun pystykaupalla.

    Maaseudun autioitumisen syy on metsänhoitajilta puuttuva liiketaloudellinen osaaminen.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Jovain 3.4.2017, 09:02

    Voi pyhä hattu. Miten metsäosaston ja urakoitsijoiden välinen kilpailutus liittyy metsänomistajien ulos sulkemiseen. Kysyn vaan? Eiköhän metsänomistajat ole suljettu kilpailun ja puunkorjuun ulkopuolelle siitäkin huolimatta.

    mehtäukko 3.4.2017, 09:25

    Olisihan se elämän ihanuutta,kun kiireettömät päkätit pörisisivät joka notkossa ja saarelmassa.Nimittäin niitä pitäisi olla tuhottomasti,kun puun korjuu toteutettaisiin vain talvikorjuuna! Motoja-, vai milläpä hakkuu suoritettaisiinkaan-, pitäisi olla moninkertainen määrä muutamaan talvikuukauteen.

    Entäs kaikkien luppo-aika ja kustannukset? Ei riitä alkuunkaan 7€…!

    Aikoinaan eräs Puutyöväeliiton ukko syytti metsänomistajia,kun nämä hankintahakkuillaan veivät metsurin leivän!! Tosi-asiassa se oli moto ja kehityskulku jota olemme metsissä nähneet.

    Tämä Vaaran filosofia on yhdenlaista menneisyyteen takertumista,johon vain on mahdotonta palata.

     

    kuusessa ollaan 3.4.2017, 10:47

    Jovain, kyselit hintojen perään ja väität jatkuvasti, että metsänomistajat hinnoitellaan pois, ilman että kerrot mitkä ovat ne ”ulosliputushinnat”. No, tuossa niitä hintoja määrittyy. Viimeisten vuosien aikana taksat ovat kilpailussa olleet vain laskevassa suunnassa ja kipuraja on ylittynyt, konkkia tullut.

     

    Tähän viestiketjuun sopii aihe siksi, että kuka vaan voi tehdä tarjouksen tuonne MH kilpailuun, kunhan on valmis korjaamaan puut pystystä tien varteen ja täyttää mm. koneiden pintapainevaatimukset. Jos pystyy tekemään ja kuljettamaan sopimuksen puut maataloustraktoripohjaisen kaluston avulla, siitä vaan.

    Jätkä 3.4.2017, 11:02

    Metsänomistaja voi aivan hyvin tehdä hankintasopimuksia puutavarayhtiön kanssa siinä vaiheessa, kun firman miehellä on ”ostohousut jalassa”. Se on helppoa kuin heinänteko. Kunhan toimitusajat ja -määrät pitävät paikkansa, niin siitä vaan.

    Kuitenkaan suomesta ei löydy montaakaan metsänomistajaa, joka siihen pystyy, vaikka ehkä halujakin voisi olla.

    Jos laskukoneen käyttö on hanskassa, saattaa selvitä karu totuus, että varsinainen ansio työstä jää pienehköksi. Jos maataloustraktorin kanssa tuhertaa metsässä työpäivän ja saa pystystä tienvarsipinoon 5 kiintoa, joista ”hankintalisä” on 15 € / motti, niin äkkirikastumisesta ei ole pelkoa.

    Avohakkuussa tuo ”hankintalisä” kutistuu lähelle nollaa, eikä tukit kaikilta osin ole sahatukiksi kelvollisia – eli ovat väärin katkottuja ja menevät korkeintaan kuitupuuksi.

    Siinä ”1 €uron suutari tekee 5 €uron vahingon”.

    petep 3.4.2017, 11:35

    Ja miten tähän kaikkeen on tultu . Puusta maksetaan sama mitä markka-aikana. Kaikki muu maksaakin kuusi kertaa enemmän mutta aina sitä metsänmyynnilläkin joku pärjää…… ihme epeleitä ovat.

    Tolopainen 3.4.2017, 11:42

    Onhan siinä Jätkä iso ero, jos teet itse ensiharvennuksen ja saa nettona 30€ kiinto tai 10 euroa ja pilalle hakatun ja poljetun nuoren metsän, jolloin kaikki seuraavatkin tilit ovat huonompia. Polttoaineisiin ja muihin kuluihin menee n.200€ kun korjaa 100 kiintoa omatoimisesti, ajalle en laske mitään, kun hengittää pitää muutenkin.

    MaalaisSeppo 3.4.2017, 12:23

    Tolopaisen linjoilla. Itselläni ei ole ajokalustoa (eikä tule), joten 100 kuution ajo + m-sahan bensat maksaa 600 €. Lisäksi muut saha ja varustekulut. Myös kilomerit, mutta ajelisin metsään tai jonnekin muualle joka tapauksessa. Palkinto tulee vasta seuraavassa, koneellisessa harvennuksessa. Vertailu naapurin koneella harvennettuun pastaan lisää kummasti motivaatiota.

    Jovainille tiedoksi, että puut ajoi urakoitsija metsätraktorilla, jolla hän urakoi sulan maan aikaan peltohommia. Eli jossain määrin tällainenkin yhdistelmä pelittää.

    Jätkä 3.4.2017, 12:45

    Noita koneellisen harvennuksen jälkiä on nähty jo niin paljon, että ainakin minä olen tehnyt havainnon, että eniten vaikuttaa kuskin ammattitaito ja seuraavaksi koneen sopivuus.

    Jos kuski ei saa hyvää jälkeä moottorisahan kanssa, ei hän sitä pysty tekemään hakkuukoneellakaan.

    Jos hakkuutekniikka on niin hakusessa, että tarvitsee traktorin ja hydr. kuormaajan konkeloita purkamaan, niin kannattaisi joko mennä metsurioppiin kolmeksi vuodeksi, taikka lopettaa se nyhrääminen metsässä. Voisi ihan hyvin jättää ne hommat miesten tehtäväksi.

    Meillä metsurikurssin jokainen oppilas joutui purkamaan ainakin yhden konkelon. Ilman traktoria.

    Tolopainen 3.4.2017, 12:54

    Joo pojat tekee mitä osaa, osaan käyttää kuormaaja,  en ala hikoilemaan konkeloiden takia. Kyllä se tuollaisen kaksihaaraisen koivutukin irrottaminen kuusen oksistosta on mahdoton tehtävä ilman konetta tai joutuu kaatamaan ylimääräisiä puita.

    petep 3.4.2017, 12:55

    Ja ainoa oikea teko teille on lopettaa se päänaukominen kun olette pilanneet jo tämänkin palstan ajat sitten .

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 136)
1 2 3 4 5 … 12 13 14