Keskustelut Puukauppa Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 136)
  • Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

    Palstalla keskustellaan maaseudun autioitumisen syistä. Olen osoittanut syyksi pellon ja metsän elinkeinojen eriyttämisen.

    Maataloustraktoreiden korvaaminen metsäkoneilla puunkorjuussa on ollut maan talouselämän kaikkien aikojen suurin moka. Moka maksaa tänä päivänä ainakin 600 miljoonaa euroa/vuosi. Jos puu korjattaisiin maataloustraktoreilla, puun hintaa voitaisiin nostaa noin seitsemän euroa/kuutiometri ilman, että metsäyhtiöiden puukustannukset (tehdashinnat) nousisivat.

    Tällaisen tuloksen antaa Lauri-laskuri, joka löytyy internetistä linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Lauri-laskuri 22.1.2017.xlsx

    Perustelut maataloustraktorin käytölle löytyvät linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Isännättömän rahan tuhlaus.docx

    Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maa- ja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla. Peräkkäisille vuodenajoille ajoittuvien pellon ja metsän kausitöiden yhteenliittäminen antoi maatilan maataloustraktorille ympärivuotista käyttöä ja metsäyhtiölle halpaa työvoimaa ja puunajon kalustoa talvikorjuuta vaativien sahatukkien korjuuseen.

    Pellon ja metsän työvoiman yhteisellä käytöllä luotiin 1960-luvulle saakka optimaalinen ympäristö maatalouden ja metsätalouden elinkeinoille, puunkorjuun taloudelliselle tehokkuudelle ja luontoympäristön huomioonottamiselle. Pellon ja metsän elinkeinojen yhteys on luonnonlaki.

    Tämän idyllin rikkoivat metsänhoitajat 1960-luvulla. Metsänhoitajat kokivat maatalouteen työvoiman ja koneiden siteillä liitetyn metsätalouden maatalouden tavoitteille alistetuksi. Metsänhoitajat halusivat metsätaloudesta itsenäisen elinkeinon.

    Metsäkoneiden käyttöönottoa nimitettiin puunkorjuun rationalisoimiseksi. Rationalisointi oli stiiknafuulian kaltainen taikasana, sillä metsänhoitajat itsekään eivät tienneet eivätkä vieläkään tiedä, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Puunkorjuun tehokkuutta mitataan työtunnin kuutiometreillä kuutiometrin kustannusten sijasta. Maksaja – puun myyjä – eristetään puunkorjuusta ja sen taloudenpidosta puun pystykaupalla.

    Maaseudun autioitumisen syy on metsänhoitajilta puuttuva liiketaloudellinen osaaminen.

    Lauri Vaara

  • kuusessa ollaan

    Jovainille tiedoksi, että torppareiden käyttö loppui 1920-luvulla ja orjiin perustuva työllistäminenkin on hyvin vähäistä nykyisin, taitaa olla ihan lailla kiellettyä…

    Tätä nykyä aika monen metsänomistajan tilukset on alkujaan torppariajalta valtiolta saatua, vaihtoehto olisi valtion suurempi omistusosuus ja sitä myöden enemmän sosialistinen käyttö.

    Että Jovain voi vaan jättää toisen haukkumisen vähemmälle ja oikeasti perustella mielipiteensä.

    Visakallo

    Voisitko Jovain hieman kertoa itsestäsi. Mitä teet / teit  työksesi ja omistatko metsää? Mielipiteesi ovat joskus aika vaikeaselkoisia. Olisi paljon helpompi keskustella kanssasi asiallisesti, jos sinusta tietäisi edes jotain. Minun on myönnettävä, etten ole pystynyt rakentamaan sinusta minkäänlaista eheää mielikuvaa.

    MaalaisSeppo

    Ellen muista väärin, niin on olemassa sanonta, että tyhmä kysyy enemmän kuin 10 viisasta ehtii vastata. Jovain vedättelee ja naureskelee partaansa.

    Visakallo

    Jotain vastaavaa minäkin olen vähän ounastellut, sillä vahingossa Jovain kirjoittaa joskus harvoin jotain ihan järkevääkin. 98% jutuista on ihan huuhaata. Jonkinverran pitää ihmisellä olla oravia muuntajassa, kun tuolle linjalle yleensä viitsii lähteä.

    Jovain

    Onhan tämä keskustelu ollut aika erikoista, puolustetaan kiusaajaansa, eli nousevia kustannuksia ja laskevia puunhintoja. Samoin sitä, että kustannusten maksaja metsänomistaja suljetaan kilpailun ulkopuolelle. Metsänomistajia ei ole hyväksytty puukaupan ja korjuun markkinoille, jolla olisi todellista merkitystä kustannusten hillinnässä ja puunhinnassa.

    Tolopainen

    Ei kannata Vaara heitää helmiä sioille, eivät ne niistä mitään ymmärrä. Nämä entiset maajussit eivät kuitenkaan halua enää tehdä metsässä mitään muuta kuin laittaa nimensä puunmyyntipaperiin ja yhtiö hoitaa loput. Jopa uudistaa metsän hakkuun jälkeen. Eikö silloin ole aivan sama vaikka se maajussi onkin lähtenyt kaupunkiin hankkimaan itselleen ja perheelleen toimeentulon 8h työpäivillä ja saa vielä vanhana kunnon eläkkeen ja palvelut läheltä. Eikä tarvitse niiden vanhojen koneresujen kanssa metsässä puohata.

    Visakallo

    Herrat Jovain ja Tolopainen ne täällä arvostelevat muita mitään ymmärtämättömiksi ja ties miksi, mutta eivät sanallakaan kerro mitään itsestään. – Miksi eivät?  Eikö ole mitään kerrottavaa? Jotakin pohjaa pitää kyllä silloin olla, jos on kanttia toisia pitää tyhmempänä kuin itse on. Lauri Vaaraa käytetään kyllä tukipilarina, mutta löytyykö herroilta mitään omia ajatuksia? Palsta on vapaa. Tehkää meihin vaikutus!

    Tolopainen

    Eikö Visakallio ymmärrä, että Jovain ja Vaara ovat yksi ja sama henkilö. Olenesittänyt eniten uusia ajatuksia tällä palstalla, jos esität yhden niin laitan aina kaksi paremmaksi. Lainailet lähinnä lehtikirjoituksia,  laita niihin edes yksi oma kommentti.

    Visakallo

    Aika usein olenkin laittanut tänne omia mielipiteitäni ja kokemuksiani. Kerroppa nyt Tolopainen hieman omasta elämästäsi ja ajatuksistasi. Olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaisesta tiedon ja kokemuksen lähteestä ne on ammennettu.

    jees h-valta

    En nyt arvostelisi visakallon lainauksia lehdistä tai muistakaan lähteistä koska ne aina saavat kuitenkin keskustelun jatkumaan kommenttien kautta. Uusia näkökulmia vaikka kaukaakin haettuina. Tervettä keskustelukulttuuria ja sinällään kyllä ennemmin väittäisin että tolopan muiden kommentteihin hyökkäävyys ei ruoki keskustelua vaan johtaa yleensä vain kahdenväliseen kinasteluun ja metsälehden sensuurin väliin tuloon. Vaikka joinpaikoin osaa asioistakin kommentoinnin. Asiallisesti jopa.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 136)