Niillä työmailla mitä Rane on tehnyt ei risujen keräämättömyys ole ollut mikään peruste pienentää mättäiden tiheyttä.Hakkuutähteiden siirtely on normaalia työnkuvaa.Ja koneessa on se 4 metrin onkivapa jäljen tarkistamiseen…

Voi kokemuksesta sanoa, että innovoimani ja jo 30 v toteuttamani ajouramätästys (20 m välein 3-4 m leveät, 50-60 cm syvät, viistoreunaiset luiskat), joilta saa maata 400-500 l/mätäs,  hoitaa mainitsemasi ongelmat täysin.

Suuret mättää päältä kuokalla tasoitettuna (2 istuttajaa, ensimmäisellä kuokka ja toisella putki ja taimet) antaa taimille 2-4 v kilpailuvapaa kasvuaikaa korkealla, lämpimällä ja valoisalla mättäällä, johon tukkimiehen täi tai myyräkään ei nouse eikä vesatkaa alussa varjosta.

Eräs yhtiö teki palvelusopimuksen, siinä oli kuvion ha määrä ja taimimäärä kuviolle, 1,5ha, 2400 tainta. Silloinhan kuviolta pitää löytyä joka taimelle istutuspaikka. Mättäät riittivät, vaikka havuja ei raivattukaan. Toimitusajat on yhtiöillä pitemmät ja hinta vähän kalliimpi kuin omatoimisella järjestelyllä. Jos homma ei toimi varmaan puukauppakaan ei onnistu seuraavalla kerralla yhtä helposti. Yleensä olen tehnyt metsän uudistamisen omatoimisesti. Ongelmana on yleensä vain hirvet ja oma laiskuus.
<div class=”page” title=”Page 1″></div>

Tuossa lukijakoivikossa on tehty ajouraojitusmätästys tai miksi nyt haluaa sanoakaan. Keskeltä on ensiksi menty traktorilla ja sitten beaverilla ja ura levenee sitä mukaan kun koneet. Silleesti on hyvä menetelmä, tuosta mättään litrakoosta en osaa sanoa. Tarkoitus sillon on ollut 7,5metrinen puomi yltää molemminpuolinen, nyt se on 10metrinen 20m ojaväli on siinä varmaan ajatus. Ehkä 2 vaihekasvatuksessa voi tosiaan olla pienempi ojajäli niin kuusikko tulee tuuheammaksi. Ja kun se syntyy ajourien ulkopuolelle niin ne ei lahoa ja kolhiinnu. Ojienhan ei välttämättä ole tarvinnut kuljettaa vettä, niistä otetaan vain mätäsmaat. Sillee onhan tota tehty muuallakin ja hyvä menetelmä ollu aikanaan ku risuja ei ole kerätty samaan tahtiin ku tänäpäivänä.