Keskustelut Metsänomistus Luvaton puunkaato 2200 m2 kesämökkitontilla järven rannalla

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 502)
  • Luvaton puunkaato 2200 m2 kesämökkitontilla järven rannalla

    8.3.2011 perheemme mökkitontilta kaadettiin luvatta 114 puuta. Moto ajoi ilman lupaa rasitteetonta mökkitietä pitkin kesämökkimme ”portista” sisään ja aloitti puiden kaatamisen kiinteistön sisällä kulkevan tonttitien molemmin puolin edeten pihamme läpi kohti ”oikeaa” hakkuupaikkaa n. 70 m matkan raivaten itselleen tietä .Tuhottu alue on n.900 m2 ja tälle alueelle jäi vain joitakin puita. Ennen pihaan tulijan toivottivat tervetulleeksi komeat männyt heti” portin” pielessä, niiden tilalla on nyt kannokko. Lähimmät puut kaadettiin neljän metrin päässä mökistä. Kauniilla puolukkatyypin kangasmaalla sijaitsevan mökkimme pihalta vietiin suojapuusto ja pihapuut. Moto tuhosi koko matkalta kauniin maisemallisesti arvokkaan koivujen ja mäntyjen kehystämän rantapolun.
    Pari viikkoa tapahtuman jälkeen metsäyhtiön toimitusjohtaja ilmoitti kirjallisesti, että meidän on haastettava motoyritys oikeuteen saadaksemme korvauksia kyseisestä törkeästä vahingonteosta. Metsäyhtiö kiistää vastuunsa tapahtumasta kertoen toimineensa ”huolellisesti ja hyvien tapojen mukaisesti ”ja vierittää syyn motokuskille ja hänen firmalleen. Motoyritys auliisti myöntää syyllisyytensä ilmeisesti suojellakseen ”työnantajaansa” ja hänen mainettaan. Minkäänlaista korvaustarjousta motofirma ei ole saanut yli vuodessa aikaiseksi.
    Poliisin esitutkintamateriaalin valmistuttua syyllisten varmistuttua tammikuussa -12 lähetimme korvausvaatimuksemme kaikille osapuolille. Nyt asia on syyttäjällä syyteharkinnassa; poliisin materiaalin mukaan törkeästä vahingonteosta ja hallinnanloukkauksesta on epäiltynä ainakin kaksi henkilöä. Asia kävi rikossovittelussa mutta metsäyhtiö kieltäytyi siitä. Kyseisen firman toiminta ei ole ollut ”huolellista” eikä varsinkaan ”hyvien tapojen mukaista” ei tekoa tehdessään, vastuunkannossaan tai selvittäessään asiaa – varsinkin, kun se syyllistyy syyttömien vahingonkärsijöiden uhkailuun ja kiusaamiseen ylimielisellä käytöksellään.

  • Rane

    Jos nimimerkki on sopinut asian niin silloin asia on sovittu.Enää ei pidä syytellä petoksesta julkisesti.Nyt jäitä hattuun.

    oikeudenmukaistako

    Pakko korjata suorittavan vatvoma puumäärä, vaikka sillä ei loppujen lopuksi ole suurta merkitystä maisemahaittaa määriteltäessä.

    Tuo hänen käyttämänsä 4,5 m3 kuitupuuta on se puumäärä, jolla metsäyhtiö apureineen ( MHY:n metsäneuvoja, metsäyhtiön hankintaesimies ja metsäyhtiön toimitusjohtaja ( managing director)) yrittivät vääristellä vahinkoa määrittelyssään. Motokuskilta ei edes kysytty, paljonko puita kaadoit ( hänen arvionsa olisi ollut lähinnä oikeaa, selvisi poliisikuulusteluissa).

    On aika ihmeellistä, että kokenut MHY:n metsäneuvoja, joka kuvasi kaadetut puut ja seisoi niiden vieressä, ei erottanut toisistaan kuitu-, tukki- ja pylväspuita. Aika suuri on erehtymisprosentti MHY:llä, jos näin pieneltä alueelta (900 m2) kaadettu puumäärä on neljä kertaa pienempi ja aivan väärää puulaatua. Kenen pussiin hän pelasi, miettikääpä sitä.

    suorittava porras

    Kaiikki paksut puut eivät valitettavsti ole tukkipuita tai pylväspuita. Tekninen laatu ratkaisee. Puutavaraerä oli puolestaan kolmen eri ammattihenkilön toteama ja mittaama 4, 5m3. Mukana metsänomistajien edustaja valvomasssa metsän/tontinomistajan etua. Kun tämä kuutiomäärä (4,5m3) jaetaan runkoluvulla 114 kpl., päästtään keskimääräiseen runkotilavuuteen , vähän yli 40 l/ runko . Jokunen isompi runko(2 tai 3) joukossa merkitsee sitä , että suurin osa rungoista on ollut lähes taimia.
    Kumpi lienee oikeampi tulos ? Kolmen eri ammattilaisen mittaama , vai motokuskin arvioon perustuva tulos? Mielestäni mittaus voittaa aina arvioinnin . Jos mittaustulos ei miellytä , ei liene tarpeen syyllistää ja herjata mittaajia.

    Kiistämätön vahinko on tapahtunut , mutta sen käsittely ja asian hoitaminen on mennyt pahasti överiksi. Lisäksi on mustamaalattu metsäammattilaisia , jotka ovat tehneet parhaansa OIKEUDENMUKAISEEN lopputulokseen pääsemiseksi. Tämän sotkun selvittelyyn on käytetty myös aika suruttomasti meidän vakuutuksenottajien maksamia vakuutusmaksuja. Lopputulos vaikutta enemmänkin kostolta , kuin asian oikeudenmukaiselta ratkaisulta..

    Peräkylän Tarzan

    ”Onko kantajan saamat vahingonkorvaukset veronalaista tuloa? Muistelin, että työhön liittyvät vahingonkorvaukset ovat maksajalle vähennyskelpoisia menoja. Entä oikeudenkäyntikuluista maksetut korvaukset? Miten niihin verottaja suhtautuu?”

    Tietääkö kukaan, miten verotus menee näissä vahingonkorvausasioissa? Tiedosta olisi varmasti hyötyä useammillekin.

    oikeudenmukaistako

    Suorittava porras:

    ”Kaiikki paksut puut eivät valitettavsti ole tukkipuita tai pylväspuita. Tekninen laatu ratkaisee. Puutavaraerä oli puolestaan kolmen eri ammattihenkilön toteama ja mittaama 4, 5m3. Mukana metsänomistajien edustaja valvomasssa metsän/tontinomistajan etua…”

    Mitä ihmeen mittausta tarkoitat ja ketä kolmea ammattilaista tarkoitat?

    Tontilla suoritettiin lumien sulettua metsäkeskuksen puolueeton mittaus, jossa olimme läsnä ( sekin yritettiin tehdä niin, että emme olisi olleet paikalla). Mittaustapahtuma on videoitu ja siitä pystyy tekemään laskelmat vaikka uudelleen ( teräväpiirtovideo). Puhe kuuluu erittäin hyvin. Siellä metsäkeskuksen puolueeton mittaaja toteaa, että meiltä otettu puu on ollut erittäin hyvälaatuista. Tuon mittauksen perusteella on kaadettu puumäärä laskettu ja mittaustulokset ovat olleet mukana poliisin esitutkintamateriaalissa. Eli käyttämäsi puumäärä on määrällisesti n. neljä kertaa liian pieni ja väärää puulajia. Taisipa mittauslistoista mennä kopiot Putelle ja Tanelillekin.

    putte

    Sen verran voin sanoa tähän väliin (lukematta kaikkia viime päivien kommentteja) että valokuvat tapahtumapaikalta nähneenä niillä mottimäärillä tai puutavaralaaduilla ei tässä tapauksessa ole mitään merkitystä. Näkemäni valokuvat kertovat, että kesämökkitontti oli raiskattu pahan näköiseksi, eikä tuollaista vahinkoa mitata kuutioilla tai kaadetun puun kantohinnalla. Asianomaiselta saamaani mittalistaa minulla ei enää ole tallella.

    Peräkylän miehelle:
    >>Tietääkö kukaan, miten verotus menee näissä vahingonkorvausasioissa? Tiedosta olisi varmasti hyötyä useammillekin.<<

    Yleinen käytäntö on, että vahingonkorvaus on veronalaista tuloa, jos se tulee veronalaisen tulon sijaan. (TVL 78§).

    jees h-valta

    Edelleen komppaan suorittavaa ja tuo summa jonka hän omana arvonaan heitti on juuri kuten itsekkin arvelin. Kummasti ne putenkin paperit jo kerkesi hukkua ja tanelihan on hiljennyt täysin vaikka itse kehotti jatkamaan keskustelua. Mutta ilmeisesti nyt ollaan alueella ”jota ei varmaan koskaan voi kertoa” kuten hän ilmaisi. On se salaista. Loppuun käsitelty ja voitettu joten luulisi ”revittävän pellit auki” mutta ollaankin kuin pissi siellä jossain.

    Korpituvan Taneli

    Taneli on tosiaankin ollut hetken vaiti, osin myös siksi että en ole ollut koneen ulottuvilla.

    Tarkenpien tietojen julkaisu on aloittajan asia. Se että minullakin niitä on osin tiedossa, ei tarkoita sitä, että voisin niitä julkistaa.

    Aloittajan julkistuksia rajoittaa jonkinverran kai myös se että sovintosopimus ei salli kaikilta osin tietojen julkistusta.
    Toisaalta kartta yms tietojen julkaisemattomuuden toki ymmärrän. He eivät halua tontistaan mitään yleistä töllistelypaikkaa.

    Oik-trad teki ihan hyvän yhteenvedon korvauksista.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Suorittava porras:
    ”vielä esimerkki käytännöstä : Sanman maanomistajan mailla palstan rajan ylityksen johdosta hakattujen puiden korvaushinta on 2-3x maksettu kantohinta(/m3) . Tilan rajan väärältä puolelta vahingossa hakatuista puista naapuri on tähän saakka saanut vain normaalin kantohinnan ilman korotuksia.”

    Tuossahan se yksi hölmöys nykyisessä lain käytössä onkin. Jos ei saa ostettua tarpeeksi puuta niin hakataan rajan yli ”vahingossa”. Voisi käydä jopa niin että, jos omistaja ei suostu myymään niin hakataan sitten ”vahingossa”.

    Kuule Suorittava, kyllähän Sinunkin vihdoin ja viimein pitäisi ymmärtää, että tässä ei ollut kysymys ollenkaan hakatun puutavaran arvosta vaan hakkuun aihettamasta haitasta mökkitontille.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Ja se haitta oli mikä?
    Estyikö käyttö jotenkin? Tuliko liikaa valoa? Häiriintyykö naapurit?
    Paraniko vai huononiko maisema? Ja jos niin kävikö senkin joku puolueeton maisematutkija toteamassa?
    (Puutarhaspesiaalit eivät kai käy kun oli ilmeisesti kyse luonnontilaisesta pihamiljööstä.)
    Oliko haitta korjattavissa vai peruuttamaton? (Puuthan kasvavat uudesti) Risuthan saa siivottua ja vaikka poltettua.
    Mihin ihmeeseen korvaus perustui? Käsittääkseni oli kuitenkin kyse puhtaasta vahingosta joko epäselvien rajojen tai maankäyttöoikeuksien suhteen. Kai nuo muut ajatukset alkavat liipoa jo panettelua jos ajatellaan että tehtäisiin tietoisia vahinkohakkuita. Niin paljon on käyttämätöntä hakkuureserviä sentään joka puolella maatamme. Tuon välikäsien käytön olen itse jo aikaa tuominnut huonona maan tapana joten siihen ei sen enempää. Sehän ei vastaa mistään eikä kestään.

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 502)