› Keskustelut › Luonto › Luontokato?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 51)
1 2 3 4 5 6

  • Luontokato?

    Lähetetty: 15.11.2021, 09:50

    Merkitty: 

    Mitä tarkoittaa luontokato? Valistakaa tällaista yksinkertaista metsäekologia ja metsien ympäristönsuojelun pioneeria, mitä tarkoittaa luontokato? Onko se vaan joku hämyinen korvike sille, kun Suomessa ei voida panikoida metsäkadosta, josta ilmastokokouksessa päätettiin, niin pitäähän meillä olla joku kato, ettei olla muita huonompia.

    Onko luontokadolle mitään kunnollisia määritelmiä? Vai tarkoittaako se vain sitä, että kun ikkunasta ei näy sama näkymä kuin 50 vuotta sitten, niin luonto on kadonnut? Tämähän on se ”luonnonsuojelijoiden” agenda – kaikki pitää pysyä hinnalla millä tahansa muuttumattomana.

    Tekijä
    isaskar keturi
    Teema Luonto Luonto
  • Lokis 1.12.2021, 23:02

    Tiedemiehet ovat todistaneet luontokadon olevan totta, mutta kyllä palstalla tulee joskus epäileviä ajatuksia.

    Lintujen ja nisäkkäiden kannat vaihtelevat vuosikymmenestä ja -sadasta toiseen, suuntaan ja toiseen.

    Hyönteisistä en ole huolissani. Tiedemiehet ovat todistaneet, että ne ovat sopeutumiskykyisiä ja jäävät viimeisenä eliöryhmänä eloon ekokatastrofin jälkeen.

    Silmälle näkymättömien lajien kohdalla epäilen, onko runsaussuhteiden seuranta riittävän kattavaa?

    Entä uusien lajien syntyminen hävinneiden tilalle? En ole nähnyt yhtään arviota tai lumeroa paljonko syntyy? Ihminen toimii niin voimaperäisesti maapallolla, että luulen olevan otolliset olosuhteet lajien synnylle.

    Gla 2.12.2021, 06:43

    Vaikka jotkin hyönteislajit sopeutuvat, silti niiden yksilö- ja lajimäärän vähentyminen on huono juttu.

    Uusien lajien synnystä tuskin tietoa on, mutta tuntemattomia lajeja löytyy koko ajan lisää. Se ei silti kompensoi muiden vähennystä.

    A.Jalkanen 2.12.2021, 08:14

    Monimuotoisuutta on monentasoista: elinympäristötaso, lajitaso ja lajin sisäinen taso. Elinympäristötasolla havainnointi onnistuu helpoiten: meidän luonnostamme on esimerkiksi hävinnyt iso osa lehtomaisista metsäelinympäristöistä pellonraivauksen vuoksi. Myös elinympäristöjen muuttuminen lasketaan luontokadoksi, jos se johtaa lajiston tai luontotyypin ominaispiirteiden yksipuolistumiseen (vrt. luontotyyppien uhanalaisarviointi).

    Lajistomme on nyt nopeassa muutoksessa ilmastonmuutoksen vuoksi, joten voi olla vaikea nähdä mikä osa muutoksesta johtuu vaikkapa juuri metsätaloudesta. Evoluutio on kuitenkin koko ajan käynnissä. Jossain Afrikan maassa on huomattu että syöksyhampaattomat norsut ovat yleistyneet; salametsästäjien aiheuttama valintapaine on niin voimakas. Valintapaine vaikuttaa myös niin että toisistaan eristyneet populaatiot ovat häviämisriskissä. Jos eristyminen jatkuu pitkään, voi syntyä uusi laji. Asiasta kiinnostuneen kannattaa lukea Ilkka Hanskin kirjoja.

    Rauno Ruuhijärvi haastattelussa.

    http://yle.fi/uutiset/3-12102843

    isaskar keturi 2.12.2021, 08:42

    Luontokato käsitteenä sisältää sisäisen ristiriidan, joka ei ole mahdollista. Se on pelkästi tiettyyn tavoitteeseen ja tunteeseen vetoava käsite, jolla on tarkoitus pelotella ihmisiä. Toki tarvetta pelotteluun on, mutta jos pelko kanavoituu kuten tavallisesti syyllisten etsimiseen muualta kuin omasta toiminnasta, homma on vain ja ainoastaan vahingollista.

    Aloitin tämän ketjun juuri sillä, että voiko luonnon MUUTTUMISESTA käyttää käsitettä luontokato? Luonto on aina ja tässä sellaisena kuin se on! Asian ytimessä oltaisiin jo puhuttaisiin aikaisempaan tapaan lajikadosta. Nyt maailmalla on rinnalle tullut huoli rakentamattoman luonnon pinta-alan vähenemisestä, mikä juurikin tarkoittaa metsäkatoa. Kun meillä ei ole varsinaista metsäkatoa, niin sitten nousee tämä luontokato otsikoihin, vaikka kyse lähinnä lajikadosta. Ensin vähenee yksilömäärät ja sitten laji häviää – näinhän se toimii.

    Itse olen kyllä erityisen huolissani hyönteiskadosta. Ei tarvitse paljon aikaperspektiiviä, kun tajuaa, että se on lähinnä maatalouden muutosten seurausta. Ennen maatalojen pihat kuhisivat hyönteisiä syöviä lintuja (mm. pääskysparvit olivat valtaisat). Nyt sonta umpioidaan ja kaikki on niin steriiliä, niin missäs ne hyönteiset lisääntyisivät. Laitumet on kuin nurmikenttiä jne. En moiti tästä maanviljelijöitä, vaan totean muutoksen.

    Kurki 2.12.2021, 12:47

    Ennen maatalojen pihat kuhisivat hyönteisiä syöviä lintuja (mm. pääskysparvit olivat valtaisat).

    Oliko 1000 tai 2000 vuotta sitten Suomessa sama tilanne.

    Luonnon omat ekosysteemit eivät tarjoa tuollaista yltäkylläisyyttä ja miksi niiden katoaminen pitäisi luokitella luontokadoksi?

     

    Tomperi 2.12.2021, 13:59

    Kanalintukantojen romahtaminen harmittaa.  Veikko Neuvosen tapasin yli kaksikymmentä vuotta sitten, oli menossa seuraamaan metsojen soidinta, oli suruisssaan metojen soitimet olivat kaikki parin kolmen metson soitimia, jopa yhden,  muisteli kaksinumeroisia lukuja.

    isaskar keturi 2.12.2021, 14:03

    ”Luonnon omat ekosysteemit eivät tarjoa tuollaista yltäkylläisyyttä” Siis Kurkin mielestä ihminen ja ihmisen toiminta ei kuulu osaksi luontoa. Tällä päätelmällä kovimman luonnonsuojelijat ja Linkola oli oikeassa ja metsätalous on lopetettava heti.

    Kyllä kokonaisuus muodostuu luonnosta mukaan lukien ihminen ja ihmisen toiminta. Ehkä ne hyönteiset oli aikaisemmin jossain muualla mutta maatalouden myötä siirtyivät pihoille, kuten on nyt tehnyt moni muu laji. Oravia taitaa olla enemmän pihapiireissä kuin metsissä. Ketut siirtyvät kaupunkien apajille jne. Eli luonto muuttuu alati, mutta on koko ajan läsnä sellaisena kuin sattuu silloin olemaan.

    Rukopiikki 2.12.2021, 14:10

    Kuukkeli on yksi lintulaji joka on selvästi vähentynyt. Omilla metsästysmailla se oli vielä 90-luvulla päivittäinen näky ja vähän joka paikassa niitä näkyi, nyt niitä näkee harvakseltaan vain tietopaikoissa.

    Kurki 2.12.2021, 14:41

    Siis Kurkin mielestä ihminen ja ihmisen toiminta ei kuulu osaksi luontoa.

    Olipa kummallinen tulkinta.

    Minun mielestäni ihmisen toiminta on osa luontoa.

    Linkolan ja luonnonsuojelijoiden mieleenhän tämä juuri on, että ihminen on lopettanut syrjäkyliltä maanviljelykulttuurin  ja lopettanut sen ekosysteemin, joka on tarjonnut erilaisen luonnon eläimille ja kasveille ja jättänyt alueet palautumaan luonnontilaiseksi.

    Ei tämä voi olla luontokatoa.

    Kurki 2.12.2021, 14:44

    Kanalintukantojen romahtaminen harmittaa.

    Missä tuollainen tilannne on?

    Pohjois-Suomessa kanalintuja on taas enemmän kuin miesmuistiin.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 51)
1 2 3 4 5 6