Keskustelut Luonto Luontokato?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 51)
  • Luontokato?

    Mitä tarkoittaa luontokato? Valistakaa tällaista yksinkertaista metsäekologia ja metsien ympäristönsuojelun pioneeria, mitä tarkoittaa luontokato? Onko se vaan joku hämyinen korvike sille, kun Suomessa ei voida panikoida metsäkadosta, josta ilmastokokouksessa päätettiin, niin pitäähän meillä olla joku kato, ettei olla muita huonompia.

    Onko luontokadolle mitään kunnollisia määritelmiä? Vai tarkoittaako se vain sitä, että kun ikkunasta ei näy sama näkymä kuin 50 vuotta sitten, niin luonto on kadonnut? Tämähän on se ”luonnonsuojelijoiden” agenda – kaikki pitää pysyä hinnalla millä tahansa muuttumattomana.

  • isaskar keturi

    Kun lukee elämyskertomuksia menneiltä vuosilta, heinän tekokin oli yhtä kahvittelua ja tyttöjen jahtaamista. Oma mielikuva niistä vähistäkin kerroista on enemmin hikeä, kuumuutta, rakkoja, kutinaa ja halua pois pellolta tyttöjä jahtaamaan. Jos mikä niin nämä elämyskertomukset eivät ole luotettavaa aineistoa menneistä ajoista.

    Yllä mainittu ei tosin poista sitä tosiasiaa, että monet lajit ovat selvästi vähentyneet. Mikä on syy siihen, niin se taas ei ole aivan selvää, ja siksipä on helppo osoitella yhtä luontoa näkyvästi muokannutta elinkeinoa paremman selityksen puutteessa. Ja kuten Scientist yllä kirjoitti toisaalta nyt on lajeja, joita ei juurikaan ennen nähnyt.

    Nuakka

    Tulin juuri vkl reissulta Kolilta. Parin tunnin kävelyllä kansallispuistossa näki ainakin lahopuuta riittävästi, pystyssä ja kyljellään. Taitaa puusto uusiutua muutaman seuraavan vuoden aikana jonkinlaisen avovaiheen kautta, niin paljon on puuta kaatunut parissa vuodessa, ja pystyssä olevat suurelta osin kuolevia. Yllättäen puusto 99,9% kuusta, eikä taimettumista näkynyt juuri missään. Vaan kai siellä niitä lajeja sitten on, maallikko ei ehkä ymmärrä kun ei edes yhtään lintua nähnyt/kuullut.

    Rukopiikki

    Hyvää suomenpystykorvaa ja yksipiippuista tehokkaampaa linnunsurmaa ei maailmasta löydy.

    puunhalaaja

    En ole minkään sortin ekologi, joten vastaan ihan mutu-pohjalta. Ensinnäkin minusta jokainen vähääkään uhanalaistumiskehitykseen perehtynyt kyllä tajuaa, että luontokato liittyy muuhunkin kuin metsäluontoon. Somekuohuissa ehkä metsät nousevat korostetusti esiin. Selitys tähän voi olla seuraava:

    Metsien kohdalla luontokatoa torjutaan helpoiten vaan metsäluontoa suojelemalla. On myös helppo vaatia tällaista ratkaisua, senkun jätetään metsät hakkaamatta niin oravat voi paksusti. Ja huom! itsekin tahtoisin valtion metsistä suojeltavan nopeasti paljon nykyistä isommat alueet. Jollain toisella voi olla vielä pidemmälle vietyjä vaatimuksia, halutaan suojella kaikki metsät mitä mökkimatkalla näkee, omistajasta riippumatta.

    Mutta miten ehkäistä luontokatoa maatalousympäristössä ja maalaismaisemassa? Niityt kasvaa umpeen, maatilat vähenee. Laidunnus lisäisi luonnon monimuotoisuutta, mutta sitä on aavistuksen hankala vaatia jos samaan aikaan vaatii, että pitäisi siirtyä kasvisruokaan. Hankala on myös pakottaa maanviljelijää jatkamaan viljelyä, jos tämä haluaakin pistää pellolle puuta. Vieraslajien poisto luonnosta auttaisi moneen, mutta tällainen tappaminen taas herättää monissa vieraudentunnetta.

    Ylipäätään luontokatoon on helpompi puuttua siellä missä sillä ei ole vaikutusta omaan elämään. Helsingissä on pitkään ollut vihreillä merkittävää vaikutusvaltaa, ja silti vaan kaavat etenee ja metsät kaatuu. Tampereella osa vihreistä ajaa kuin käärmettä pyssyyn jotain hemmetin kirsikkapuistoa, sitä ollaan väkisin tuomassa Iidesjärvelle.

    nuori isäntä

    Ja ylellä keskustellaan taas….

    Syylliset varmaan arvaatte…

    http://Www.yle.fi/uutiset/3-12209512

     

     

     

    Tomperi

    Muistan lapsena olleet maisemat, otetaan vaihteeksi pellot, mikä määrä lintuja oli pelloilla – 60 luvulla. Kuoveja taivaanvuohia keltavästäräkkejä, karjat pelloilla …. jne,  suurin osa peltotöistä tehtiin vielä hevosilla, ihmisten lihasvoimin.  Tuli tuorerehusilppurit puimurit ja runsas lannoitus salaojitukset,  äkkiäpä kato kävi kun ympäristö muuttui, pellot autioitui. Sama tapahtu metsissä.

    jees h-valta

    Tomperi ruususen unet ymmärrän mutta en kyllä lapsuudessani nähnyt pelloilla monisatapäisiä hanhiparvia ja jopa tuhansiinkin meneviä kurjen ja joutsenten massalaumoja. Puhumattakaan varislintujen, siis kaikkien sekaparvia, niissäkin sadoittain. Mikä siinä onkin ettei koskaan näissä luontokadoissa huomata joidenkin lajien aivan älytöntä lisääntymistä. Ja kyllä aivan tavallisia Tomperinkin mainitsemia lintuja edelleen on nähtävissä kunhan menee oikeaan maisematyyppiin. Ei niitä Helsingin citykeskustan nurmikoilla kyllä tallaa eikä puiston vähenevissä puustoissa.

    Tomperi

    Varisten käyttätyminen on muuten muuttunut kun ihmisen muokkaama ympäristö on muuttunut.  Kun hevosia oli niin metsä kuin peltotöissä talvisin, hevoset teki tarpeensa teille, ei semmosta hevosen pallero kassaa löytänyt jota ei olisi varikset levitelleet ja etsineet syötävää,  pari talvea sitten törmäsin hevosen palleroihin lumihangella, kaikki kasat olivat täysin koskemattomina. Joutsenet ruutiaseitten yleistyttyä tapettiin 1900 luvun alkupuolella sukupuuton partaalle suomessa. Se on totta että populaatioiden epävakaus on muutosten myötä lisääntynyt.

    Scientist

    Ei kai taivaanvuohia pellolla ollut ennenkään , pesii lähinnä kosteilla niityillä ja soilla. On näkynyt kyllä viime vuosinakin.

    Muuten monet tutut lajit olivat uusia tulokkaita 100 vuotta sitten. Ainakin töyhtöhyyppä, naurulokki, lehtopöllö jne. Totta on että keltavästäräkki ja monet pellonpiennarlinnut ovat vähentyneet. Yleisesti isot lajit yleistyneet, varpuslinnut vähentyneet. Sama kehitys muualla Euroopassa ja Amerikoissa. Kun syitä arvioidaan, on syytä muistaa, että linnuistamme noin 2/3 on muuttolintuja.

    Tomperi

    Tosiaan, siinä pellon vieressä oli kostea suon lämpäre niin siinä se varmaan pesi ja mäkätti  pellolta sai seurata.

    Kummatko on vähentyneet vähemmän muutto vai kotoperäset lajit?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 51)