› Keskustelut › Metsänhoito › Luontokato ennen ja nyt.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4

  • Luontokato ennen ja nyt.

    Lähetetty: 10.7.2023, 13:26

    MT 9.6

    ”Kansallisvalokuvaaja I. K. Inha pelkäsi metsien loppuvan- tältä näyttää Inhan yli 100 vuotta sitten kuvaamilla paikoilla nyt.”

    Kannattaa tutustua artikkeliin ja kuviin. Niiden perusteella vouhotus luontokadosta ja ennallistamisesta asettuu varsin outoon valoon.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 11.7.2023, 05:35

    Suorittava: ”Kaikesta rakennustoiminnasta huolimatta maamme metsäpinta-ala on kasvanut 500 000ha 30 vuodessa”

    Peltoja on jonkin verran metsitetty ja olisikohan tällä ajanjaksolla joku suokin muuttunut metsäksi, mutta mahtaako metsäpinta-ala oikeasti olla noin paljon lisääntynyt? Metsiä vähentää myös peltojen raivaaminen, koska peltoja ei ainoastaan metsitetä.

    Monimuotoisuus-viestiketjussa Timppa väitti metsien vähentyvän:
    9.7.2023, 22:14

    Suomessa puusto on lisääntynyt miljardilla m3-metrillä 70 vuodessa vaikka metsäpinta-ala on vähentynyt.

    Rane 11.7.2023, 06:07

    60-luvulla metsien loppuminen oli realistinen vaihtoehto.

    Nöjd P., Henttonen H. M. et al. (2021) Suomen metsien käytön rajat: Mera-aikakauden skenaariolaskelman tarina (metsatieteenaikakauskirja.fi)

    Visakallo 11.7.2023, 06:53

    Metsää on viimeisen 30 vuoden aikana sekä lisääntynyt että vähentynyt. Lisääntymistä ei vain niin huomata, koska se tapahtuu käytännössä paljon hitaammin kuin väheneminen, joka näkyy välittömästi moton aloitettua työt. Uusi taimikko puolestaan tarttuu silmään vasta kun se on ohittanut heinän pituuden, ja osa ihmisistä ei edes miellä taimikkoa metsäksi. Kaiken lisäksi metsän pysyvä väheneminen tapahtuu useimmiten siellä, missä ihmisiä asuu ja liikkuu eniten.

    suorittava porras 11.7.2023, 07:49

    MT:n artikkeli sisälsi luken tilastoihin peristuvan tiedon metsäpinta-alan kasvusta. Kannattaa tutustua siihen juttuun tarkemmin.

    MJO 11.7.2023, 08:06

    Luontokato ja metsäpinta-alan muutos on kaksi täysin eri asiaa.

    Gla 11.7.2023, 08:18

    Artikkeli on maksumuurin takana.

    suorittava porras 11.7.2023, 08:45

    Kun vertaa samasta pisteestä otettuja kuvia vähän yli sata vuotta sitten ja nyt , metsäisyyden lisääntyminen ei ole eri asia. Jos laajat alat on parturoitu putipuhtaaksi ja jätetty uudistamatta , ei voida kehuskella monimuotoisuudella. Tänä päivänä aukossa on uusi elämä viimeistään kahden vuoden sisällä vanhan metsän kaatamisen jälkeen.

    Gla 11.7.2023, 09:39

    Suurin osa puuston kasvusta on tullut puustoisille alueille. Huonosti puuta kasvavat suot on ojitettu ja viljelty tai huonokuntoiset metsät uudistettu. Näissä kohteissa luontoarvojen parantuminen ei ole ollenkaan itsestäänselvää, vaikka puun määrä olisi moninkertaistunut.

     

     

    Visakallo 11.7.2023, 10:55

    Oma lukunsa ovat kivennäismaiden metsitetyt pellot, joita on osassa Suomea hyvinkin runsaasti ja niiden puunkasvu on hyvää. Niiden maapohjat ovat yleensä lehtoja. Nyt herääkin kysymys, kumpi on luontoarvoiltaan monipuolisempi, peltona viljelty lehto, vaiko sama alue peltoviljelyn jälkeen metsitettynä?

    suorittava porras 11.7.2023, 11:00

    Pidetään vertailussa nykyinen tilanne ja tilanne 100 vuotta sitten. Moni asia on muuttunut parempaan suuntaan toisin ,kuin esimerkiksi maissa ,joissa uutta metsää ei ole saatu aikaiseksi lainkaan .

    Kun edetään sertifiointisuositusten mukaan, metsien monimuotoisuuskin paranee entisestään. Ollaan aivan eri tilanteessa ,kun kaskiviljelyn ja ryöstömetsätalouden seurauksena runsas 100 vuotta sitten . Tiluksilta ei löytynyt edes polttopuita.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4