› Keskustelut › Metsänhoito › Luontainen kuusikko kasvatustiheys (ennen EH)

  • Tämä aihe sisältää 53 vastausta, 18 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6

  • Luontainen kuusikko kasvatustiheys (ennen EH)

    Lähetetty: 27.9.2023, 15:59

    Merkitty: 

    Kuusikon harvennuksia tehdessä tuli pohdittua kuusen kasvatustiheyttä. Luontaisesti syntynyt kuusikko on epätasaisen tiheä ja monilla alueilla puut kasvavat eri korkeustasolla.

    Kuusi kasvaa tiheässäkin. Silloin vain järeätä tukkipuuta ei tule paljoa. Näyttää enempikin siltä että 1 puu kasvaa isoksi ja vierellä olevat jäävät ohuemmiksi.

    Ensiharvennuksessa otan puuta reilusti pois ja jätän aukkoja. Ennen sitä olisi tehtävä päätös kuinka harvaksi kuitupuut jättää kasvamaan. Kuusikoilla oli erittäin hyvä kasvutahti vaikka kasvoivatkin tiheässä. Jättämällä tiheään tässä vaiheessa saadaan enemmän ainespuuta.
    Mikä on siis tuottavin strategia? Luontaisessa metsässä on juurikin se haaste että on vähemmän pelivaraa. Joko jätät liian suuren aukon tai kasvatat tiheässä.
    Esimerkkiä kunnan metsästä. Tiheässä on, mutta ainespuuta tulee kyllä paljon. Metsänkäyttöilmoitusta kuviolta ei löydy, eli se on jätetty täysin oman onnensa nojaan harventamattomana.

    Tekijä
    pv
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 4.10.2023, 12:21

    Kyllä kai se moottori on oksisto ja lehtivihreä mutta jalusta on kyllä juuristo. Hyväkään moottori ei toimi jos jalusta ei ole kunnossa. Eikä toisinpäin.

    A.Jalkanen 4.10.2023, 13:07

    Fotosynteesin reaktioyhtälö:

    6CO2 (hiilidioksidi) + 6H2O (vesi) + valoenergia → C6H12O6 (glukoosi) + 6O2 (happi)

    Kuusi vesimolekyyliä ja kuusi hiilidioksidimolekyyliä muodostavat yhteyttämistuotteina yhden glukoosimolekyylin ja lisäksi kuusi happimolekyyliä.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotosynteesi

    Yhteyttäminen tapahtuu puun latvuksessa lehtien tai neulasten viherhiukkasissa. Latvuksen avuksi tarvitaan sopivan kokoinen juuristo, joka ottaa veden mukana maasta suurimman osan ravinteista, joita tarvitaan seuraavissa reaktioissa, kuten aminohapposynteesissä. Puun runko on lähinnä latvusta pystyssä pitävä ja aineita kuljettava koneisto. Mitä enemmän toimivia viherhiukkasia puussa on, sitä enemmän se voi kasvaa. Lämpötilan ja valoilmaston on tietenkin oltava myös sopivissa rajoissa kasvilajille.

    Tähän yhtälöön perustuvat metsien harvennusmallit. Itse asiassa koko elämä maapallolla.

    Puuki 4.10.2023, 13:10

    Latvuksen kunnosta sen ensin ja helpoiten näkee onko puu hyvässä kasvukunnossa. Samalla se juuristokin on yleensä kunnossa, jos latvus on.

    Visakallo 5.10.2023, 06:38

    Kuivuus ilmeisesti haittaa noita kuvissa olevia kunnan kuusia, kun ovat rungoltaan noin harmaita? Tuossa ei kovin paljoa kasvua tapahdu. Veden puute on siitä hankalaa, ettei siihen harventaminen eikä lannoituskaan paljoa auta.

    Jovain 5.10.2023, 09:16

    <p><p>Hyvää ei ole kumpaakaan, ylempi kuva näyttäisi olevan tilan rajalta. Kuvan oikea puoli on riittävän puustoista, mutta hoitamatonta ja vasen puoli hoidettua, mutta pilalle hoidettua ja vajaatuottoista metsää. Oiskoon siinä toteutettu hatelikoille ominaista aukkoista ensiharvennusta.  Oikean puoleinen kunnan metsä on vielä hoidettuna ja riittävillä puustopääomilla edelleen kasvatettavaa. Visa laittaisi sen aukoksi ja tamppaisi.   </p></p>

    Makarov 5.10.2023, 09:44

    Voihan noilla puilla olla jo ikääkin. Näyttää aika harmailta ainakin tuossa ylemmässä kuvassa.

    Jovain 5.10.2023, 13:12

    <p>Eihän luontaiselle kuusikolle puutteena voida pitää yli-ikäisyyttä tai puuston vaihtelevaa pituutta tai puuston kokoa, myös kasvatustiheys vaihtelee. Hoito ja korjuu menee sen mukaan ja toimenpiteillä voidaa ylläpitää metsän rakennetta. </p>

    Metsuri motokuski 5.10.2023, 13:47

    Miten sinä jovaini voit tuon kuvan perusteella sanoa että vasen puoli on pilalle hoidettu ? Eihän siinä näy yhtään mitään.

    Jätkä 5.10.2023, 14:04

    Ensiharvennuksessa aukkoja?

    Melkoisen typerää toimintaa, jos enskassa tehdään reikiä puustoon. Jotta pojapinta-ala osuisi käyrille, jätetään sitten tiheitä kaistaleita reikienn väliin-

    Näin saadaan puusto kehittymäänntoispuoleiseksi ja rungot herkästi taipuvat lengoiksi.

    Kuvien kaltaisessa VT-kuusikossa tiheämmissä kohdissa käy ravinteet vähiin  ( – ovat käyneetkin jo) – ja reiät versovat vesaa ja vattua.

    A.Jalkanen 5.10.2023, 15:31

    Aloittajan kannattaa liittää kuva omasta metsästä eikä kunnan metsästä jos haluaa osuvia neuvoja. Jos kuusikko on vanha harmaarunkoinen, laittaisin nurin ja mäntyä tilalle.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6