› Keskustelut › Metsänhoito › Luontainen kuusikko kasvatustiheys (ennen EH)

  • Tämä aihe sisältää 53 vastausta, 18 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6

  • Luontainen kuusikko kasvatustiheys (ennen EH)

    Lähetetty: 27.9.2023, 15:59

    Merkitty: 

    Kuusikon harvennuksia tehdessä tuli pohdittua kuusen kasvatustiheyttä. Luontaisesti syntynyt kuusikko on epätasaisen tiheä ja monilla alueilla puut kasvavat eri korkeustasolla.

    Kuusi kasvaa tiheässäkin. Silloin vain järeätä tukkipuuta ei tule paljoa. Näyttää enempikin siltä että 1 puu kasvaa isoksi ja vierellä olevat jäävät ohuemmiksi.

    Ensiharvennuksessa otan puuta reilusti pois ja jätän aukkoja. Ennen sitä olisi tehtävä päätös kuinka harvaksi kuitupuut jättää kasvamaan. Kuusikoilla oli erittäin hyvä kasvutahti vaikka kasvoivatkin tiheässä. Jättämällä tiheään tässä vaiheessa saadaan enemmän ainespuuta.
    Mikä on siis tuottavin strategia? Luontaisessa metsässä on juurikin se haaste että on vähemmän pelivaraa. Joko jätät liian suuren aukon tai kasvatat tiheässä.
    Esimerkkiä kunnan metsästä. Tiheässä on, mutta ainespuuta tulee kyllä paljon. Metsänkäyttöilmoitusta kuviolta ei löydy, eli se on jätetty täysin oman onnensa nojaan harventamattomana.

    Tekijä
    pv
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 3.10.2023, 20:13

    Oletettavasti metsänomistaja pyrkii useimmiten maksimoimaan myytävän puun arvoa eikä määrää. Oikea kasvatustiheys riippuu puuston iästä ja kasvupaikasta.  Puustoa olisi raaskittava harventaa taimikkovaiheessa riittävästi, jotta puut kasvavat myös paksuutta eikä vain pituutta, ja ensiharvennuksessa olisi korjattavaksi riittävän paksuja runkoja.

    Kuusikot istutetaan nykyään tiheyteen 1400 – 1800 kappaletta hehtaarilla. Runkoluvun laskennassa voi käyttää apuna nelimetristä keppiä, jonka kanssa pyörähdetään ympyrä ja lasketaan ympyrän kehän sisäpuolelle jäävät puut. Jokainen puu ympyrän sisällä vastaa 200 puuta hehtaarilla, eli ympyrässä pyritään keskimäärin 7 – 9 puuhun taimikonhoidon jälkeen ennen ensiharvennusta.

    Kurki 3.10.2023, 22:58

    Tiheyden näkee silmämitalla. Taimien välit yleensä 2..3 m ja ojien varsilla 1,5..2 m. Näin silloin kun taimet ovat siemenlähtöisiä. Ensi harvennuksessa puolet pois ja toisessa taas noin puolet.

    A.Jalkanen 4.10.2023, 08:16

    Kurki käyttää ihan kelpo sapluunaa. Kannattaa kuitenkin välillä kalibroida askelmitta ja silmä käyttäen mittanauhaa, keppiä ja relaskooppia.

    suorittava porras 4.10.2023, 10:07

    Yhtenä nyrkkisääntönä voi myös pitää ,että puiden/ taimien välistä pitää mahtua kulkemaan kädet levällään . Sitä lähemmäs toisiaan on runkoja turha jättää. Tämä koskee taimikoita ja nuoria metsiä ennen enskaa. Nuukuus/ alkuvaiheen liika tiheys kostautuu harvennuksen jälkeen luonnontuhoille alttiin metsän muodossa.

    Jovain 4.10.2023, 10:49

    <p>Luontainen kuusikko on usein pituuksiltaan ja etäisyyksiltään epätasaista, voi olla monikerroksellista ja voi olla mosaiikkia, jossa on avoimia kohtia, kuten tuossa ylemmässä kuvassa on. Relaskoopista on apua ja voi olla kepakosta, mutta tähdellistä kuitenkin on seurata kuutiosisältöä, että tuotetaan puuta optimi puustopääomilla. Se voi vaihdella, esim. 150-250 tai 200-300. Alle 150 ja kun mennään 100:n kahtapuolta, ollaan jo lakirajoilla ja vajaatuottoisen puolella.  </p>

    A.Jalkanen 4.10.2023, 11:34

    Joovain? Nyt puhutaan ylitiheästä nuoresta metsästä joka kunnostetaan enskaan eikä jatkuvan kasvatuksen harsintahatelikosta.

    veikko.knuutila 4.10.2023, 11:58

    Suorittava porras puhuu asiaa. Oikeaaikainen taimikon perkaus, reippaat taimikonhoidot ja -harvennukset saavat juuriston pysymään vankkana. Tuulituhoja ei juurikaan tule. Juuristo on puun moottori. Monet metsämiehet katselevat latvuksia harventaessaan metsää. Kilpailu elintilasta käydään kuitenkin maan alla juuristossa, sitä pitää hoitaa. Koivikossa asia tärkein.

    Luotaisesti syntynyt taimikko syntyy ylispuiden poistolla. Huomasin sellaisen seikan, että ypp kannattaa tehdä vaikka leveillä ajourilla keväällä, ettei kevätahava tapa valoon tottumattomia taimia, vaan ne pääsevä oleentumaan sulan maan aikana.

    veikko.knuutila 4.10.2023, 11:59

     

    Tolopainen 4.10.2023, 12:14

    Niinkö on. Olen luullut, että puiden moottori on sen vihreät osat, jotka tuottaa uuden kasvun yhteyttämisen avulla. Siihen tarvitaan auringon energiaa joka tulee säteilynä.

    veikko.knuutila 4.10.2023, 12:20

    Se on totta, yhteyttäminen on polttoainetta moottorille

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6