› Keskustelut › Metsänhoito › Luontainen kuusikko kasvatustiheys (ennen EH)

  • Tämä aihe sisältää 53 vastausta, 18 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6

  • Luontainen kuusikko kasvatustiheys (ennen EH)

    Lähetetty: 27.9.2023, 15:59

    Merkitty: 

    Kuusikon harvennuksia tehdessä tuli pohdittua kuusen kasvatustiheyttä. Luontaisesti syntynyt kuusikko on epätasaisen tiheä ja monilla alueilla puut kasvavat eri korkeustasolla.

    Kuusi kasvaa tiheässäkin. Silloin vain järeätä tukkipuuta ei tule paljoa. Näyttää enempikin siltä että 1 puu kasvaa isoksi ja vierellä olevat jäävät ohuemmiksi.

    Ensiharvennuksessa otan puuta reilusti pois ja jätän aukkoja. Ennen sitä olisi tehtävä päätös kuinka harvaksi kuitupuut jättää kasvamaan. Kuusikoilla oli erittäin hyvä kasvutahti vaikka kasvoivatkin tiheässä. Jättämällä tiheään tässä vaiheessa saadaan enemmän ainespuuta.
    Mikä on siis tuottavin strategia? Luontaisessa metsässä on juurikin se haaste että on vähemmän pelivaraa. Joko jätät liian suuren aukon tai kasvatat tiheässä.
    Esimerkkiä kunnan metsästä. Tiheässä on, mutta ainespuuta tulee kyllä paljon. Metsänkäyttöilmoitusta kuviolta ei löydy, eli se on jätetty täysin oman onnensa nojaan harventamattomana.

    Tekijä
    pv
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • pv 27.9.2023, 23:01

    ”Nykyisillä kuitupuun hinnoilla ei enää kannata raivata ainespuuta pois ennen ensiharvennusta,   jos vaikka on jo ennättänyt kasvaa liian tiheässäkin.”
    Niimpä. Harvensin rästikuusikoita, joten edes jotakin oli hyvä tehdä. Niissä oli paljon laatuvikaisia jotka toivat luontaista harvennusta. Loput jätin kasvamaan aavistuksen tiheään. Pieni raivaus on hyvä jotta saa vaikkapa kävelyuria.

    Ainut syy raivata olisi se että kuusien ei tarvitse kilpailla juuritilasta. En tiedä vetääkö liika oksien hankaaminen kuusen runkoa vinoon. Silloin kun puhutaan <1m kasvutiheydestä.


    @Makarov

    Kunta hoitaa metsiä erittäin hyvin täällä. Pieni kansalaisaktiivisuuskin on hyvästä, eli jos asuu kunnan metsän lähellä, voi huomautella heitä rästiin jääneistä hoitotöistä. Käytännössä MHY hoitaa metsänhoidon suunnitelmat tälle kunnalle.


    @A    .Jalkanen vanhaa peltoa. Sen verta kuusettunut että vihreää sammalta kasvaa. Potkua riittää.

    pv 27.9.2023, 23:08

    Niin ja jäi sanomatta että pieni tiheys on kuulemma hyvästä ettei kuusi ala kasvattaa oksia liikaa. Se on riski että jos on liian suuri väli niin oksat laajenevat.

    Mistään epäluonnollisen tiheästä kuusikosta ei kuitenkaan puhuta, ja oletetaan että hoitotoimenpiteet tehdään ajallaan. Pääasia olisi saada paljon ainespuuta sillä ehdolla ettei se haittaa kuusen kasvua.

    veikko.knuutila 3.10.2023, 10:43

    Luontaisesti syntyneessä kuusikossa aina alta ja päältä

    A.Jalkanen 3.10.2023, 10:51

    Kuusesta sanotaan että vihreää latvusta saisi olla 50 – 60 prosenttia pituudesta. Jättäisin kasvamaan ne puut, joilla on parhaat latvukset. Jäävä tiheys määritellään harvennusmallien pohjalta ja avuksi tarvitaan relaskooppi.

    Makarov 3.10.2023, 11:31

    Harvon se kuusella oksikkuus on ongelma vaikka harvemmassakin on. Suosittelen kyllä normi runkolukuja käytettävän kun ei se suuri runkoluku kiintoja tuo,  vaan litroista ne kiinnot kertyy ja saattaa joukkoon sitten sattua jokunen tukkikin ja parru. Tuo on kyllä totta että luontaisen kuusikon harventaminen vaatii enempi ammattitaitoa kun puusto on monesti epätasaista. Kävin tuossa muuan viikko sitten katsomassa yhtä kuviota josta poistettiin ylispuut(pääosin lehtipuuta) n.10v sitten. Kävin hakkuun jälkeen alueen vielä raivaussahan kanssa läpi. Kasvu oli yllättänyt, harvennushakkuu on ajankohtainen ja juurikin päältä ja alta pitää ottaa. Ajattelin tehdä hakkuun itse moottorisahalla,  silloin siitä saa erinomaisen.

    Panu 3.10.2023, 12:00

    Itse moottorisahalla saa erinomaisen, varsinkin jos ajaa vielä puut mönkijällä. Kokemusta on. Nykyisin välttelen hankintahakkuita mutta kyllä ne voivat sopia metsätalousyrittäjälle tai eläkeläiselle.

    Jätkä 3.10.2023, 17:40

    A.Jalkanen:”Jäävä tiheys määritellään harvennusmallien pohjalta ja avuksi tarvitaan relaskooppi.”

    -Nythän sinä Anneli vitsin murjaisit. Jo vuosien ajan täällä ovat todistelleet niin mopomiehet kuin JeZZe-kin, että relaskoopilla ei mitään tee. – Olen yrittänyt olla eri mieltä, mutta nuo , jotka eivät ole koskaan mitään oppineet opettajilta, eivät sitä opi nytkään.

    Uskotko sinä muka relaskooppiin? No – enpä ole yksin enää.

    Jos nuo metsänraiskaajat olisivat oikeassa, niin ainoa mittari on 11, 5  metrinen MOTO:n puomi, jolla saa supertarkasti mitattua puoliympyrän (Ei missään tapauksessa kokoympyrän runkoluvuvun – myös puolirungot millintarkkuudella.)

    arto 3.10.2023, 18:24

    Yli 40 vuotta laitettu metsiä kuntoon kyllä silmä kertoo runkoluvut.  Ei tarvitse muuta kuljettaa mukana.

    A.Jalkanen 3.10.2023, 19:08

    Sen uskon että arto ja muut ammattilaiset ette tarvitse relaskooppia eikä keppiä. Puomi kelpaa samaan tarkoitukseen kuten keskusteltiin jo enskaketjussa. Harvennusmalleja ja relaskooppia voi sen sijaan tarvita metsänomistaja – tai hänen konsulttinaan toimiva metsäammattilainen havainnollistamismielessä.

    Jätkä 3.10.2023, 19:23

    arto:”Yli 40 vuotta laitettu metsiä kuntoon kyllä silmä kertoo runkoluvut. Ei tarvitse muuta kuljettaa mukana.”

    Joko se silmä alkoi neljässäkympissä sanomaan tottuuven? Suurimmalla osalla näyttää olevan hakusessa tuo silmämitta.

    Tuo ketjurelaskooppi onkin niin kauhean raskas, että kun sen voi jättää varastoon, sen kevennys tuottaa jon kymmeniä aareja enemmän päivässä.

    Oletko vetänyt perässäsi sitä? Silloin ei tarvitse ainakaan kanniskella.

    Kyllä ammattilaisten metsätaitokilpailuissa käyttävät mestaritkin relaskooppia, mutta he osaavatkin sen käytön.

    Nuo puomillamittaajat eivät ota huiomioon rungon koon vaikutusta runkolukuun, eivätkä he tajua pohjapinta-alan merkitystä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6