Keskustelut Metsänhoito Luontainen hieskoivikko

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
  • Luontainen hieskoivikko

    Miten olette hoitaneet tiheitä (yli 4000kpl/ha) hieskoivikoita esim turvemailla? Ajatuksena kasvattaa ne kuitupuuksi. Kuinka aikaisessa vaiheessa olisi syytä perata tiheyttä alemmaksi?

  • Korpituvan Taneli

    Viimeistään siinä vaiheessa kun hirvi ei enää saa jääviä koivuja katkottua. Koivu tarvitsee yllättävän paljon tilaa järeytyäkseen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Kyllä melkein jo hiukan ennenkin kuin hirviuhan ohimentyä.
    Tuo tiheys on noinkin suuri. Runko ei ala vahvistua jos se lykkää kilpaa mittaa. Tulee hankeen kippaavaa mallia jänispusikkoa muuten.

    Anton Chigurh

    Täälläpäin hirville eikä myyrille kelpaa hitaasti kasvava hieskoivu.

    Metsäkupsa

    Kolme-neljä metrisenä harventanut,ennen kuin raippaantuvat,Hirvet tosiaankin antavat melkolailla hieskoivin olla rauhassa.Eivät taita kuin puun sieltä täältä.Rauduskoivikosta usein tusinan verran paikastaan vituralleen taitelleet.

    Aukusti

    Olen päässyt näkemään mikä se niitä mäntytaimikon harvennuksessa jätettyjä vähiä rauduskoivuja katkoo.

    Hirviemohan se siellä taitteli lehteviä latvuksia vasansa ulottuville.

    Samaa jatkoi varmaan sitten talvella mäntyjen suhteen.

    jees h-valta

    Vai kasvaa antonin hieskoivut hitaasti?
    Olisko kasvattajassa vika?
    Kyllä täälläpäin ainakin hieskoivun kasvu alkuvuosina aivan pärjää moneen lehtipuun lähtöön. H-haapa pudottaa sen kyydistä mutta pienellä etumatkalla sillekkin pärjää puhtaassa kasvukisassa yllättävän hyvin.

    tamperelainen

    Hieskoivu ei hyödy valosta samalla tavalla kuin raudus,sita voi kasvattaa lähes kaksinkertaisella tiheydellä raudukseen verraten.Tavoitteena vain kuitupuun kasvatus.Harventelisin tiheitä pusikoita jo 2metrisinä,jos ne päästä paljon pidemmäksi,niin tulee paljon lumenpainamia luokkipuita.Hirvituho tuskin pahasti hiespusikkoon iskee

    Korpituvan Taneli

    Senverran täällä molempia koivulaatuja kasvaa, että voin kyllä todeta Antonin huomiot oikeiksi.

    Hirvelle rauduskoivu on melkein haavan veroinen suosikki, mutta hieskoivu jää koskematta, jos on raudusta riittävästi. Oli peltoon istutettua raudusta, jonka hirvet söivät kesällä ja talvella. ojissa kasvavat hiekset jäivät koskematta kun oli riittävästi raudusta.
    Sitten kun on vaihtoehdot mänty ja hieskoivu, niin jo alkaa hieskin kelvata, talvellakin.

    Kyllähän raudus on koivujen kunkku, eikä yksin runkomuodoltaan. Myös kasvu on selvästi parempaa, jos maa vain raudukselle kelpaa.
    Jos hies kasvaa yhtä hyvin kuin raudus, niin ei ole oikein koivun maata. Eihän raudusta kasva luontaisesti ollenkaan esim turvemaalla. Pellonmetsityksen kokemuksiin viitaten, ei raudus ehkä jää edes henkiin, jos istuttaan hiukan huonosti ojitetulle turvemaalle, vaikka hies kyllä siellä kasvaa hyvinkin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Tamperelainen:
    ”Hirvituho tuskin pahasti hiespusikkoon iskee ”

    Kyllä iskee ja todella pahasti, jos lähialueilla ei ole oikein mittavia raudus, haapa tai pihlaja pusikoita.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä

    http://www.metla.fi/tapahtumat/2012/bio-loppuseminaari/pdf/BIO_19-4-2012_05-Niemisto.pdf

    tuosta linkistä kun otat ylimääräiset välilyönnit pois tai googlaa sitten

    Harventamaton hieskoivutiheikkö

    niin löydät saman Metlan tutkimuksen aiheesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)