› Keskustelut › Metsänomistus › Luonnonmaantieteelliset muutokset ja metsien käytön tehostuminen yhteisenä nimittäjänä hirvikannan kasvulle.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2

  • Luonnonmaantieteelliset muutokset ja metsien käytön tehostuminen yhteisenä nimittäjänä hirvikannan kasvulle.

    Lähetetty: 9.6.2015, 21:31

    Sitkeästi viljellään ajatusta metsästäjien aiheuttamasta hirvikannan kasvusta. Todelliset syyt ovat kuitenkin aivan muualla. Metsästäjät tuskin aiheuttivat esim . Vuoksen virran syntyä 6 000 vuotta sitten , jolloin hirvikannan on ensimmäisen kerran todettu kasvaneen räjähdysmäisesti.

    Saimaan pinnan aleneminen 4 metrillä aiheutti maan pinnan paljastumisen tuhansien neliökilometrien alalla . Hirville mieleiset pioneerikasvilajit valtasivat alueet ja tarjosivat hirville ehtymättömät ruokamaat vuosikausiksi . Hirven osuus ihmisten ravinnosta kasvoi tuona aikana 2,5%:sta 23,8 prosenttiin . Hirvien määrä kääntyi laskuun sekä runsaan metsästyksen , että maapohjan kuusikoitumisen seurauksena .

    Tämä sama ilmiö toistui , kun metsien käyttö tehostui 1900-luvun puolivälin jälkeen . Runsas ravinto kasvavilla avohakkuualoilla takasi eväät hirvikannan voimakkaaseen kasvuun . Kasvu oli niin
    voimakasta , että ei tutkimus eivätkä metsästäjät pystyneet aluksi määrittämään hirvien todellista määrää . Eivät pysyneet laskuissa .

    Jonkinlainen torjuntavoitto hirvikannan kasvun suhteen saatiin aikaan , kun kaikki kynnelle kykenevät mobilisoitiin hirviä jahtaamaan 2000- luvun alussa . Nyt tämä joukko on uhkaavasti harventumassa , mutta hirvien elinolosuhteet tulevat lisääntyvän puun käytön seurauksena paranemaan . Haastetta tulee riittämään .
    Puheet ja kirjoitukset tuskin auttavat . Tarvitaan tekijöitä ja tekoja .
    Ensiapuna esim. taimikoiden oikea-aikainen perkaus vähentää vahinkoriskiä merkittävästi .

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • hiliman 9.6.2015, 21:52

    Eikö hirvikantaa saaha piettyä kurissa ampumalla? Nuo elukat vähenee taatusti siedettävälle tasolle, kun vaan se mehtuu vapautetaan. Hirvikärpäsetki vähenis.

    jees h-valta 9.6.2015, 21:57

    Historia ei tosiaan auta ollenkaan ymmärtämään tänä päivänä sikiävää hirviongelmaa. Silloinhan tuo oli alkuihmiselle onni että saatiin iso määrä lihaa tosin henkensä uhalla hekin. Nyt kun tulivoimaa ja halukkaita metsästäjiä riittää ei voi käsittää tämän suuruista hirvikantaa. Hirvenmetsästys on helpointa tuhansiin vuosiin ja kanta on silti pahin tuhansiin vuosiin. Mihin tällaista kantaa tarvitaan?
    Karhuja on alle 2000 ja se sallii suhteessa aivan käsittämättömän metsästyksen. Hirviä alkaa nyt tähän aikaan tänä vuonna olla liki 200000 ja siitä nypitään kuin pinseteillä. Mikään ei selitä tuota ristiriitaa. Tuhot metsien uudistuksilla valtavat ja liikenteessä inhimilliset kärsimykset joka kolarissa hirvieläimeen mittavaa luokkaa.

    Gla 10.6.2015, 04:24

    Suorittavan kannattaisi lukaista alan lainsäädäntöä, verrata sitä 6000 vuoden takaiseen ja sitten yrittää tehdä uudestaan johtopäätöksiä asioiden riippuvuussuhteista.

    2000-luvun tilanne on jo tunnustettu riistahallinnon emämunaukseksi, joten sen korjaamisella ei kannattaisi henkeleitä paukutella.

    jees h-valta 10.6.2015, 12:38

    Ja Satakunnassa aiotaan näitä emämunauksia ilmeisen vakaasti jatkaa näin viidentoista uusopetteluvuoden kunniaksi jälleen.
    Kanta kasvaa suorastaan rakettimaisesti jonka jo monet täällä ja Pohjois-Satakunnassa ovat huomioineet.

    Metsuri motokuski 10.6.2015, 14:26

    Nyt jo suorittava aloitti hirvikeskustelun. Tuskin 6000 vuotta sitten tapahtuneet asiat vaikuttavat nykyiseen hirvikantaan. Jokainen sen tietää miten hirvikantaa hoidetaan. Kyse on vain siitä että eri osapuolten intressit kohtaavat.

    suorittava porras 10.6.2015, 18:45

    Paluulla 6 000 vuoden takaiseen oli tarkoituksena havainnollistaa elinolosuhteiden vaikutusta hirvikannan kehitykseen . Tuolloin hirvi oli suorastaan hyötyeläin . Voipi olla , että emme saisi ihmetellä Jessen ja Antoninkaan kommentointeja omasta olemisestamme puhumattakaan ilman tuonaikaista hirvikannan kasvua ja siitä seurannutta väestön kehityksen positiivista virettä. : )

    Tutkimuksissa on todettu , että hirvikanta alkoi kasvaa sotien jälkeen sotakorvauksien maksun takia lisääntyneen metsien käytön
    tuloksena . Laajat uudistetut avohakkuualat lisäsivät hirville kelpaavan ravinnon määrää reippaasti . Hirvikannan kehitystä rajoitti aluksi mittava ”kotitarvekäyttö”(= salametsästys) , jonka avulla suuret ikäluokat osin ruokittiin . 60-luvun maalta muutto asutuskeskuksiin puolestaan vähensi metsästysharrastajien määrää intoa metsästykseen , jonka seurauksena hirvikanta alkoi kasvaa ennen kokemattomiin mittoihn.

    Kovasti on kaipailtu tilannetta , jossa vain maanomistajilla olisi oikeus metsästää . Maataomistamattomat haluttaisiin pitää poissa metsissä luuhaamasta . On alueita , joilla näin on menetelty . Siellä kuitenkin kärsitään eniten hirvivahingoista , kun pienellä ja jo ikääntyvällä porukalla riittävän metsästyspaineen aikaansaaminen ei enää onnistu .

    Metsuri motokuski 10.6.2015, 19:14

    Ehkä metsien hyödyntäminen on toisella asteella kuin 6000 vuotta sitten tai heti sotien jälkeen jolloin hakkuut painottuivat vain päätehakkuu metsiin sotakorvauksien rahoittajina.

    Nykyään metsienkäsittelyssä pohditaan vain maksimituottoa, joka onkin ihan ok. Mutta metsien käytöllä on myös muutakin tarkoitusta kuin maksimi puuntuotanto, joka on ilman mutta näistä tärkein. Eri intresien tavoitteet pitää täyttyä ja jonkinlainen metsien yhteishyödyntäminen on välttämätöntä. Ymmärrän hyvin että tehokkaan metsänomistajan on vaikea ymmärtää metsänsä muuna kuin pelkkänä puuntuottajana. Sen vuoksi kaikki tekijät jotka tätä heikentävät kyseenalaistettaan.

    Mutta jokaisessa yritystoiminnassa on näitä muitakin tekijöitä ja metsän osalta ne ovat omanlaiset.

    suorittava porras 10.6.2015, 20:11

    #”Kanta kasvaa suorastaan rakettimaisesti jonka jo monet täällä ja Pohjois-Satakunnassa ovat huomioineet.”#

    No totta helkutissa se kasvaa , kun yhtä susilaumaa kohden pitää jättää vielä 100 ylimääräistä hirveä tuottamaan takkuturkeille ravintoa .
    Koiriakaan ei jahtiapulaisina voida käyttää susivaaran takia .
    Vahinkoriski liikenteessä kasvaa , kun sudet körmyyttävät hirviä sinne tänne 24/365 vuodessa. : )…ja paikallisesti haapa vetää hirviä puoleensa ,kuin hunaja mehiläisiä .

    Kannattaa myöskin ottaa huomioon se seikka , että kertaalleen koiransa sudelle menettänyt ei uutta koiraa välttämättä hanki . Jos porukka on yhden koiran varassa , homma hiipuu siihen. Ei siis ihme , jos hirvet lisääntyvät.

    jees h-valta 10.6.2015, 20:48

    Enpä juuri ole kuullut tai nähnyt susihavaintoja P-Satakunnassakaan ainakaan kolmeen vuoteen. Tiedä sitten kelle tai mille hirviä muka kasavatetaan mutta sanoisin että jokatapauksessa kaikki kannanhoidolliset on taas mennyt pieleen rankemman jälkeen. Kuten aina ennenkin noin viiden-kymmenen vuoden välein suurin piirtein.

    Anton Chigurh 10.6.2015, 21:09

    Vakiintuneella susireviirillä hirvikanta on alle 5 yksilöä/10000ha. Se on niin pieni määrä (10000 koko valtakunnan tasolla), että siitä ei ole haittaa ekologisessa puhumattakaan ekonomisessakaan mielessä.

    5 miljoonaa sianlihakiloa tuotetaan 5000 hehtaarin viljoilla. Eivätkä ne siat tuhoa puuntuotantoa.

    5 miljoonan hirvenlihakilon tuottaminen vaatii 20 miljoonaa hehtaaria (eikä riitäkään).

    Jokaista tuotettua hirvenlihakiloa kohti on oltu (ja ollaan edelleenkin) pakotettuja uudistamaan hehtaari kuusenjuurikääviköitä tuhoontuomitusti uudelleen kuuselle (kaikkiaan 2,5 miljoonaa hehtaaria) ja kuivia mäntykankaita myös kuuselle (2,5 miljoonaa hehtaaria).

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2