Keskustelut Harrastukset Luken kanta-arviot metsässä

Esillä 4 vastausta, 21 - 24 (kaikkiaan 24)
  • Luken kanta-arviot metsässä

    …siis ihan metsässä

    Lasketaan vielä ihan alakoulun miinus- ja kertolaskulla hirvikannan suuruus. Hirvikanta kasvaa kevään vasomisen jälkeen nykyisellä lehmä/sonni/vasa suhteella keskimäärin noin 50-60%. Otetaan varovainen arvio ja kerrotaan 1,5:llä.

    Hirvikanta 2011 jahdin jälkeen Luken mukaan 84 000

    2012 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 84 000 = 126 000

    2012 syksyn saalis 40 000 jää 126 000 – 40 000 = 86 000

    2013 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 86 000 = 129 000

    2013 syksyn saalis 38 000 jää 129 000 – 38 000 = 91 000

    2014 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 91 000 = 136 500

    2014 syksyn saalis 39 500 jää 136 500 – 39 500 = 97 000

    2015 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 97 000 = 145 500

    2015 syksyn saalis 44 000 jää 145 500 – 44 000 = 101 500

    2016 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 101 500 = 152 250

    2016 syksyn saalis 50 000 jää 152 250 – 50 000 = 102 500

    Hirvikanta nyt 102 000 (melkein sama tulos tuli riistawebistä laskien)

    Luke arvioi hirvikannan hienon bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla. Siitä ei ole kuitenkaan mitään hyötyä, kun mallinnukseen maakunnista saatavat tiedot eivät pidä paikkaansa. Alakoulun miinus- ja kertolasku antaa huomattavasti luotettavamman tuloksen.

    Otetaan alla olevasta Luken linkistä esimerkki. Kelataan kohtaan Etelä-Häme 3. Musta käyrä on hirvikanta ja punainen kaatomäärä. Kahtena peräkkäisenä vuotena 2006 ja 2007 kaadetaan kaikki alueella olevat hirvet, siitä huolimatta kanta lähtee kasvuun.

    http://riistahavainnot.fi/static_files/hirvielaimet/Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2016_korjattu.pdf

    Karkeasti ottaen, jos hirvikannasta kaadetaan alle puolet kanta kasvaa, kun kaadetaan yli puolet kanta pienenee. Esimerkiksi Pohjois-Häme 1 ja 2 näyttävät oikeilta. Tasaisesti kaadetaan noin puolet ja kanta pysyy vakaana.  Suuri osa käyristä on kuitenkin ihan käsittämättömiä.

    Ei tällaiselle pohjalle voi rakentaa minkäälaista kannan säätelyjärjestelmää. Hirvitalousalueet säätävät lukemia omaan tahtiinsa ja ilmoittavat Lukelle omien tavoitteidensa mukaisia lukuja.

  • Timppa

    Suorittava puuttui juuri tuohon, mielestäni täysin älyttömään, mantraan, että uroksia pitää säästää vaikka niitä metsät vilisivät.  Jos niitä on, niin miksi niitä ei muka saisi ampua.  Täytyy sanoa, että joskus tuntuu, että hirvenmetsästyksestä päättävät ovat koko asiasta täysin ulkona kuin lumiukot.

    Meillähän kävi päin muuten vastoin.  Uroksia nähtiin vain vähän.  Ammuttiin 4 naarasta ja viimeiseksi päätettiin ampua uros.  Sen jahti kesti tosi kauan.  Onneksi olin jo etelässä.

    Yhtenä vuonna oltiin ammuttu vastaavasti uroksia ja piti sitten ampua lehmä.  Ammuin sitten sarvettoman sonnin lehmänä.  Sellaista hirvijahti on.

    Sukupuolien suhteessa saattaa siis olla seuduittain ja vuosittain suuria eroja.  Jos pyritään metsästystä hienosäätämään, niin siitä tulee helposti sellaista, ettei kohta kukaan viitsi sinne mennä.  Ainoa oikea periaate on ampua laillisia eläimiä mitenkään valkkaamatta sitä mukaa, kun niitä ammuttavaksi tulee.

    Vasajahtikin meni viime syksynä oudosti.  Kaikki viisi ammuttua vasaa olivat naaraita.

    suorittava porras

    Ei ole tarkoitus vinoilla . Kerron vain mahdollisuuksista , jotka saattavat auttaa,  mikäli hirviä ei saada jostakin kolkasta vähenemään . Samoja ohjeita löytyy ihan painettunakin ja metsäalan asiantuntijoiden laatimana . Sen olen unohtanut mainita , että yksittäisen tilan kohdalla aktiivinenkaan metsien hoitaminen ei välttämättä riitä , jos ympäristössä asiat ovat retuperällä .(edellä mainitun poimin sieltä viisaampien laatimista ohjeista).

    Koivun kanssa on varmasti ongelmia siellä , missä hirvet asuvat tai kulkevat alueen läpi muuttomatkoillaan . Männyn kanssa pärjää , kun suosii isoja kuvioita ja perkaa lehtipuut ajoissa . Tästä on riittävästi näyttöä Finsilvan hoidon piirissä olevilla mailla . Mänty istutetaan surutta maalle , joka on sille sopivin .

    Sen olen nähnyt ja todennut , että perkauksen myöhästyminen vuodella, nostaa hirvivahinkoriskiä merkittävästi .

    Ensi syksyn jälkeen nähdään , mihin suuntan hirvikanta kehittyy . Jos tulos ei ole toivotunlainen , on yritettävä seuraavalla kaudella uudestaan paremmalla menestyksellä .

    Visakallo

    Tuskin monikaan meistä asuntojaan toisille vuokraavistakaan ihan hirveästi ilahtuu, jos vuokralainen pistää kämpän päreiksi ja/tai jättää vielä vuokratkin maksamatta. Onpa joku pikkusieluisempi vaatimassa  jopa vakuusmaksuakin vuokralaiselta etukäteen!  Jostain syystä puuntuottajien ei vain auttaisi olla moinaakaan hirvien tekemistä vahingoista, koska sehän on vain niin luonnollista, kun syödäkin pitää!  Sellainen on kyllä oikeasti paskapuhetta!

    suorittava porras

    Kannattaa lukea ”Riistahavainnot.fi/ajankohtaista” . Sieltä löytyy suositukset ja pelinsäännöt , joilla tulevalle jahtikaudelle mennään .

    Voin kokemuksesta sanoa , että suositukset ovat lievästi sanottuna haastavat .

Esillä 4 vastausta, 21 - 24 (kaikkiaan 24)