Keskustelut Harrastukset Luken kanta-arviot metsässä

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
  • Luken kanta-arviot metsässä

    …siis ihan metsässä

    Lasketaan vielä ihan alakoulun miinus- ja kertolaskulla hirvikannan suuruus. Hirvikanta kasvaa kevään vasomisen jälkeen nykyisellä lehmä/sonni/vasa suhteella keskimäärin noin 50-60%. Otetaan varovainen arvio ja kerrotaan 1,5:llä.

    Hirvikanta 2011 jahdin jälkeen Luken mukaan 84 000

    2012 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 84 000 = 126 000

    2012 syksyn saalis 40 000 jää 126 000 – 40 000 = 86 000

    2013 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 86 000 = 129 000

    2013 syksyn saalis 38 000 jää 129 000 – 38 000 = 91 000

    2014 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 91 000 = 136 500

    2014 syksyn saalis 39 500 jää 136 500 – 39 500 = 97 000

    2015 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 97 000 = 145 500

    2015 syksyn saalis 44 000 jää 145 500 – 44 000 = 101 500

    2016 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 101 500 = 152 250

    2016 syksyn saalis 50 000 jää 152 250 – 50 000 = 102 500

    Hirvikanta nyt 102 000 (melkein sama tulos tuli riistawebistä laskien)

    Luke arvioi hirvikannan hienon bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla. Siitä ei ole kuitenkaan mitään hyötyä, kun mallinnukseen maakunnista saatavat tiedot eivät pidä paikkaansa. Alakoulun miinus- ja kertolasku antaa huomattavasti luotettavamman tuloksen.

    Otetaan alla olevasta Luken linkistä esimerkki. Kelataan kohtaan Etelä-Häme 3. Musta käyrä on hirvikanta ja punainen kaatomäärä. Kahtena peräkkäisenä vuotena 2006 ja 2007 kaadetaan kaikki alueella olevat hirvet, siitä huolimatta kanta lähtee kasvuun.

    http://riistahavainnot.fi/static_files/hirvielaimet/Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2016_korjattu.pdf

    Karkeasti ottaen, jos hirvikannasta kaadetaan alle puolet kanta kasvaa, kun kaadetaan yli puolet kanta pienenee. Esimerkiksi Pohjois-Häme 1 ja 2 näyttävät oikeilta. Tasaisesti kaadetaan noin puolet ja kanta pysyy vakaana.  Suuri osa käyristä on kuitenkin ihan käsittämättömiä.

    Ei tällaiselle pohjalle voi rakentaa minkäälaista kannan säätelyjärjestelmää. Hirvitalousalueet säätävät lukemia omaan tahtiinsa ja ilmoittavat Lukelle omien tavoitteidensa mukaisia lukuja.

  • Timppa

    Epäilen kyllä, että hirvikannan arviointiin sisältyy systeemivirhe.  Nimittäin urosten määrä saattaa olla liian pieni todellisuuteen verrattuna.  Jos virhe on todellinen, se johtuu minun mielestäni siitä, että koira kohdatessaan vasaporukka/uros-porukan ottaa haukkuun vasaporukan ja uros puikkii omille teilleen päätymättä mihinkään tilastoihin.

    Perustelen epäilystäni sillä, että jatkuvasti ammutaan naaraita ja uroksia lähes saman verran vaikka väitetään uroksia olevan alle puolet naaraiden määrästä.

    suorittava porras
    • Harmittavan usein juuri se nuori uros osuu koiran eteen ja hölköttelee koira perässään pitkin pitäjiä . Tämäkin on havainto sarakkeeseen tunnistamattomat, mikäli esim tien yli menee tuoreet jäljet ja koira seuraa niitä . Gepsin avulla nämäkin havainnot saadaan talteen .
    • Monessa porukassa on käytäntö , jossa pyyntilupa jätetään mieluummin käyttämättä , kun ammutaan naaras . Tämä saattaa olla osasyy siihen , että lupien käyttöaste ei ole toivotunlainen.

     

    Planter

    Lehmä/sonni suhteella on suuri merkitys kannan lisääntymiseen,  se pitäisi tietysti pystyä arvioimaan mahdollisimman tarkasti. Luken arviolaskelmatkin voisivat osua paremmin maaliin,  jos jahdin jälkeinen lehmä/sonni suhde olisi mukana laskelmissa.

    Hirvikannan hoitosuunnitelman taustaosiosta voi tutustua asiaan, ellei se ole ennestään tuttua.

    Takaisin ”isoon kuvaan”:

    2011-2012 Luke arvioi, että hirviä olisi noin 71 000. Tavoitehaarukan keskikohta taisi olla 77 000 paikkeilla. Tällöin näytti,  että mentiin kovaa vauhtia kohti tavoitehaarukan alarajaa ja päätettiin vähentää kaatolupia, ettei kanta mene liian pieneksi. Tämä oli ymmärretävää.

    Jälkikäteen on kuitenkin ilmennyt, että 2011-2012 hirviä olisikin ollut  noin 84 000. Oltiin lähempänä tavoitehaarukan ylärajaa, kuin alarajaa. Jälkiviisaana voi sanoa, että voimakas kaatolupien leikkaaminen oli virhe.

    Vuoteen 2015 asti ymmärrän, että on toimittu niinkuin on, mutta siitä eteenpäin en ymmärrä.

    Kun tällainen tavallinen käpyjen potkijakin huomasi, että nyt jotain menee pahasti pieleen, niin onhan riistaorganisaation täytynyt olla tietoinen asiasta. Lisäksi asiaa on tuotu huolestuneena esiin sidosryhmäkuulemisten kautta ja juuri sitä, että pitää toimia ajoissa:

    Suora lainaus pöytäkirjasta: ”Metsässä, maastotöissä tavataan nykyisin hurjasti hirvieläinten jälkiä. Hirvikannan koetaan olevan vahvassa nousussa. Tuhojen näkyessä tilastoissa ollaan verotuksen osalta jo myöhässä. Maanomistajien viesti on muistettava, kun tavoitteita asetetaan.”

    Metsästyslaki sanoo: ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen  tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”

    Nyt on kuitenkin tälläkin keskustelupalstalla annettu ymmärtää, että on virkavirhe, jos laaja sidosryhmien tietämys otetaan huomioon. On tukeuduttava ”viralliseen tietoon”, josta tiedetään, ettei se kuvaa todellista vahinkotilannetta. Vaikka tiedetään, että vahingot lisääntyvät, niin pitää käyttää virallista tietoa, jonka mukaan ne vähentyvät.

    Viranomaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa , kun tukeutua viralliseen ja todennettavissa olevaan tietoon . Muussa tapauksessa viranomainen syyllistyy virkavirheeseen.”

    Oikeaa tietoa oli, mutta sitä ei käytetty, kantaa ei leikattu vaan kasvatettiin.

    Olisiko kirveellä töitä, esimerkiksi lain selkeyttämisessä, että saataisiin luotettavin tieto käyttöön?

    A.Jalkanen

    Ei missään kai määrätä, että riistaneuvoston pitää käyttää tuhokorvaustilastoja päätöksenteon pohjana? Se sijaan sen kyllä tulee käyttää sidosryhmien toiveita päätöksenteon pohjana, kun se määrittelee ns. tavoitekannan. Ainakin Keski-Suomesta kuuluu nyt sellaista rohkaisevaa viestiä, että sidosryhmien huoli oltaisiin ottamassa vakavasti.

    Kannanarviointimenetelmä toivottavasti tarkentuu ja osuu paremmin maaliin tulevina vuosina; parempaakaan menetelmää ei rhy-tasolle oikein taida löytyä.

    Planter

    Se sijaan sen kyllä tulee käyttää sidosryhmien toiveita päätöksenteon pohjana, kun se määrittelee ns. tavoitekannan.

    Tämä kevät joudutaan menemään ”toive” linjalla.

    Eikö kuitenkin pidemmällä tähtäimellä laitumen haltijalla pitäisi olla vähän enemmän oikeuksia. Itsekin olen vuosikaudet esittänyt toiveita, ettei taimikoitani syötettäisi hirville, mutta ne ovat menneet sinne kolisevaan toiveiden tynnyriin. Jo keskikokoisella metsätilalla laskennalliset kustannukset laiduntamisesta menevät tuhansiin euroihin vuositasolla, jos uudistushakkuista tekee säännöllisesti.

    Itse olen lopettamassa metsätalouden juuri tästä syystä, mutta ajattelin asiaa vähän laajemmin. Miten paljon on vastaavia alueita?

    Visakallo

    Onhan se melkoinen määrä hirviä, mitä on yli 40 vuoden aikana tullut meidänkin taimikoilla ruokittua, ja saanut siitä vielä vuosikaudet lukea suoranaiset vittuilut päälle täällä palstalla, kunnes Planter pani pahimmille höyrypäille jauhot, -tai paremminkin hirvenpaskat suuhun.  Siitä erittäin suuri kiitos Planterille! Olen hyvin rauhallinen mies, mutta jos minut joku onnistuu kunnolla suututtamaan, saattaa olla etten enää eläessäni lepy.

    6 m3

    ”Metsänomistajien valitusvirsiä en ole koskaan oikein ymmärtänyt, sillä metsänomistus on vapaaehtoista, ja niistä on ainakin tähän asti päässyt helposti ja kohtuu-, jopa hyvällä hinnalla eroon.”

    Visakallo avautuu toisaalla.

    Planter

    En minäkään ymmärrä valitusvirsiä. Luin juuri lehdestä, että poikajoukko oli pitänyt hauskaa perjantai-iltana, heillä oli tällainen harrastus. Oli puhkottu autojen renkaita töhritty spray- maalilla autojen kylkiä ja  hypitty konepelleillä. Omistajat oli ”kärmeissään”. Ihmellisiä valittajia, valittavat omaisuutensa tuhoamisesta, auton omistaminen on vapaaehtoista. Pääsee siitä hyvällä hinnalla eroon, kun ensin kunnostaa.

    suorittava porras

    Eläimet syövät elääkseen ja valikoivat asuma-alueensa niin , että ravintoa on saatavissa riittävästi vähällä vaivalla . Ei liene mikään rikos syödä joka päivä .

    Ei liene viisata syytellä myöskään niitä , jotka tekevät parhaansa hirvikannan pitämiseksi kohtuullisella tasolla  . Arvioinnit eivät valitettavasti aina mene hyvästä yrityksestä huolimatta aivan nappiin ja virheiden oikaisu vie oman aikansa.  Luonnossa harva asia  toteutuu vain sormia napsauttamalla . Tietyn tavoitteen saavuttaminen vie vuosia.

    Otetaan esimerkiksi vielä hirvikannan säätelyn kannalta tärkeä verotussunnittelu . Useita vuosia on pyritty naarasvoittoiseen kannan verottamiseen . Homma on jäänyt aina vaiheeseen ja uroksia on kaadettu suosituksista huolimatta enemmän . Miten luulette onnistuttavan tulevana syksynä , kun suositeltu urososuus on paikoin vain 30%:n tietämissä ? On nimittäin alueita , jonne kerääntyy vain uroksia .

    Kuluneella kaudella oli meilläkin kova kiista siitä , että joidenkin seurueiden alueella ei ollut ammuttavia naaraita , mutta uroksia koko joukko . Metsästää olisi pitänyt , mutta uroksia ei saanut ampua sovittua enempää. Käy helposti niin , että kun sopivaa latua ei ole tarjolla , jätetään pyyntilupia käyttämättä . Tästä muodostuu ongelma varsinkin siellä , missä ei ole riittävästi seurueiden välistä yhteistyötä eli siellä , missä ei ole yhteislupakäytäntöä tai yhteislupa-alue on pieni .

    Visakallo

    Kuusmottiselle: Kyllä minä metsäni kohta myynkin, mutta en todellakaan hirvien takia! – Siihen minä en koskaan alistuisi!

    Rehellinen kiitos ja tunnustus  suorittavalle siitä, että on ampunut hirviä vähemmäksi. Samoin myös kiitos aivan asiallista metsänhoitonäkemyksistä. Sitä en vain ymmärrä enkä hyväksy, että pitää kirjoitella täällä loukkaavasti metsiään hyvin hoitaneille metsänomistajille, ja jaella heille sellaisia ohjeita, jotka eivät auta hirvituhoihin lainkaan. Sen kokee ihan oikeasti suoranaiseksi vittuiluksi!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)