› Keskustelut › Harrastukset › Luken kanta-arviot metsässä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 24)
1 2 3

  • Luken kanta-arviot metsässä

    Lähetetty: 12.3.2017, 12:50

    …siis ihan metsässä

    Lasketaan vielä ihan alakoulun miinus- ja kertolaskulla hirvikannan suuruus. Hirvikanta kasvaa kevään vasomisen jälkeen nykyisellä lehmä/sonni/vasa suhteella keskimäärin noin 50-60%. Otetaan varovainen arvio ja kerrotaan 1,5:llä.

    Hirvikanta 2011 jahdin jälkeen Luken mukaan 84 000

    2012 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 84 000 = 126 000

    2012 syksyn saalis 40 000 jää 126 000 – 40 000 = 86 000

    2013 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 86 000 = 129 000

    2013 syksyn saalis 38 000 jää 129 000 – 38 000 = 91 000

    2014 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 91 000 = 136 500

    2014 syksyn saalis 39 500 jää 136 500 – 39 500 = 97 000

    2015 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 97 000 = 145 500

    2015 syksyn saalis 44 000 jää 145 500 – 44 000 = 101 500

    2016 kevään vasomisen jälkeen 1,5 x 101 500 = 152 250

    2016 syksyn saalis 50 000 jää 152 250 – 50 000 = 102 500

    Hirvikanta nyt 102 000 (melkein sama tulos tuli riistawebistä laskien)

    Luke arvioi hirvikannan hienon bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla. Siitä ei ole kuitenkaan mitään hyötyä, kun mallinnukseen maakunnista saatavat tiedot eivät pidä paikkaansa. Alakoulun miinus- ja kertolasku antaa huomattavasti luotettavamman tuloksen.

    Otetaan alla olevasta Luken linkistä esimerkki. Kelataan kohtaan Etelä-Häme 3. Musta käyrä on hirvikanta ja punainen kaatomäärä. Kahtena peräkkäisenä vuotena 2006 ja 2007 kaadetaan kaikki alueella olevat hirvet, siitä huolimatta kanta lähtee kasvuun.

    http://riistahavainnot.fi/static_files/hirvielaimet/Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2016_korjattu.pdf

    Karkeasti ottaen, jos hirvikannasta kaadetaan alle puolet kanta kasvaa, kun kaadetaan yli puolet kanta pienenee. Esimerkiksi Pohjois-Häme 1 ja 2 näyttävät oikeilta. Tasaisesti kaadetaan noin puolet ja kanta pysyy vakaana.  Suuri osa käyristä on kuitenkin ihan käsittämättömiä.

    Ei tällaiselle pohjalle voi rakentaa minkäälaista kannan säätelyjärjestelmää. Hirvitalousalueet säätävät lukemia omaan tahtiinsa ja ilmoittavat Lukelle omien tavoitteidensa mukaisia lukuja.

    Tekijä
    Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Planter 12.3.2017, 19:09

    Täällä otettiin jokin aika sitten esille lumijälki-indeksi, kun haettiin Luken laskelmista riippumatonta referenssiä.

    Otin välittömästi muutaman käyrän talteen. Kun oli vähän aikaa hiljaista, alkoivat jäljet kummallisesti muuttua. Välillä köpötteli Pohjanmaan Lapväärtissä hirvi 4000 km jälkiä,  Satakunnassa jäljet sulivat ym ja lopuksi koko maan käyrä muuttui aika oudon näköiseksi.

    Aiempi käyrä oli vähän ikävän näköinen siitä tuli mielikuva, että hirvimäärä voisi olla jopa kaksinkertainen vuosiin 2009-2010 verrattuna. Uusi näyttää paremmalta, nyt ei ole enempää.

    Planter 17.3.2017, 10:11

    Luonnonvarakeskus korjasi hirvimäärän arviohaarukkaa oikeaan suuntaan. Syksyn arvio oli 66 000-88 000. Uusi arvio 79 000-103 000.

    Suunta on oikea, mutta ei tämä arviomenetelmä oikein vakuuta. Viiden vuoden takainen arvio on korjaantunut ylöspäin 13 000 yksilöä ja kahden vuoden takainen 6 000 yksilöä ylöspäin. Tämän vuoden arviota ei oikein tiedetä, se tiedetään vasta kahden tai viiden vuoden kuluttua. Tämän vuoden lukemia tarvittaisiin nyt, ei viiden vuoden takaisia.

    Mikään muu indikaattori, kuin Luken arviomenetelmä, ei näytä, että hirvimäärä olisi laskenut vuodesta 2015 vuoteen 2016.

    Onko arviomenetelmä luotettava?

    Julkaistuista aikasarjoista löytyy noin 40 tapausta, joissa hirvitalousalueen kaikki hirvet on kaadettu. Joskus jopa enemmän hirviä, kuin talousalueella on. Se ei kuitenkaan ole aiheuttanut merkittävää muutosta hirvimäärään.

    Kaatomäärät ovat tarkkoja, maalaisjärki sanoo, että kanta-arvioissa on jotain pahasti pielessä.

    Selitykseksi ei käy ”digiloikka”. Ennen noin  20% paperisista havaintokorteista jäi täyttämättä tai menemättä perille. Nyt menivät lähes kaikki havainnot perille sähköisesti. Havaintomäärien olisi pitänyt hypähtää ylöspäin. Hirviä oli nyt kuulemma vähemmän vaikka havaintoja oli enemmän.

    Ei tätä voi myöskään selittää ”hirvikannan hoitosuunnitelman sisäänajolla”. Mitä sisäänajoa se on, jos kanta-arviot menevät entistä enemmän pieleen. Ei tällaisten lukujen pohjalta voi suunnitella yhtään mitään. Eikä hirvikannan hoitosuunnitelmassa ole tavoitteena vahinkojen vähentäminen.

    Metsälehden päätoimittaja kirjoittaa 16.3.2017

    ”Syksyn hirvenmetsästystä suunnitellaan hämmentävien lukujen äärellä.”

    Osuvasti sanottu, ne ovat todella hämmentäviä. Lukuja katsellessa ja laskiessa saa monta kertaa nipistää itseään. Olenko hereillä tai olenko edes hengissä, voiko olla näin?

    ”Tupakkiaskin kanteen” tehty laskelma on paljon tarkempi kuin mutkikas analyysi?

    Visakallo 17.3.2017, 18:24

    Jatkossa valtakunnan hirvimäärät voidaan todeta tarkemmin ja edullisemmin ilmasta käsin. Hirvi on suuren kokonsa ansiosta hyvä kohde myös lämpökameralle. Jos kuvassa näkyy hirvi, löytyy mahdollinen vasakin helposti. Kun tarkka hirvimäärä saadaan näin selville, kaatomäärätkin voidaan samalla ratkaista. On itsestään selvää, ettei vanhenevien ja vähenevien hirvenmetsästäjien varaan voida näitä asiota enää jättää.

    Metsuri motokuski 18.3.2017, 12:00

    Viimeisessä Metsästäjä lehdessä oli kirjoitus Luken hirvikannan arvioinneista. Luke joutuu korjaamaan aika paljon seurojen ilmoittamaa hirvimääriä jäävän kannan osalta. Nykyisellä verotuksella olisi hirvi ammuttu sukupuuttoon Suomesta jos olisi uskottu pelkästään seurojan ilmoittamaa jäävään hirvikannan suurutta.

    En usko että seurat ovat tarkoituksellisesti pienentäneet ilmoitettua määrää vaan arvioinnin teko on aika haasteellinen tehtävä kun jokaista aluette ei voi kartoittaa yhtäaikaa viimeisenä jahtipäivänä. Luke haluaa korostaa että päivittäinen hirvihavainto jahdin aikan on tärkeässä roolissa ja se antaa oikean suuntaisen hirvimäärän alueesta. Mutta kuten olemme huomanneet niin ei sekään arvio ole onnistunut joka paikassa.

    Ongelmia on ollut päivittäisten hirvihavaintojen saannista seuroilta Lukelle, joten on alueita joissa kannanarvio ei ole onnistunut odotetunlaisen. Uskoisin että silloin kanta-arvioinneissa on Luke joutunut käyttämään omaa harkintaa. Nykyiset sähköiset hirvihavaintokortit korjaavat varmaan tätä uudistusta ja toivoisinkin että ainakin rhy:t valvoisivat ilmoitusten tekoa. Jotta tästä sahaavasta hirvikannasta päästään eroon niin ryhdistäytymisen paikka on ilman muuta myös seuroilla.

    Mutta kirjoitus vahvisti sen että metsästäjien jäävän kannan ilmoitukset eivät ole se pääasiallinen peruste hirvikantojen arviointiin vaan muut tekijät sekä Luken omat kertoimet antavat suunnan nykyisen hirvkannan arvioinnille.

    Planter 18.3.2017, 15:41

    Nyt pitää ottaa Metsuri motokuski pois ”luupäitten listalta”.  Ihan asiallisia kommentteja. Kiitos. Kun myönnetään, että ongelmia on ja niille pitää tehdä jotain, niin ollaan oikealla tiellä.

    Onhan se kannan arviointi todella vaikeaa, mutta jos korjauksia tehdään mahdollisesti useammassakin paikassa, tarkoituksella tai ei, niin lopputulos on tämä. Menee lopulta kokolailla sekaisin koko systeemi.

    En ihan tuudittautuisi siihen uskoon, että sähköinen syysteemi ratkaisee kaikki ongelmat. Selvä etu siinä on, että syksyn jahdin kehittymistä voidaan seurata reaaliaikaisesti. Edellyttää tietysti, että seuroilla on henkilöt, jota osaavat käyttää sähköisiä välineitä ja syöttävät jahtipäivän jälkeen tiedot systeemiin.  Ei voi kuvitella, että yli 70v ukot räntäsateessa kohmeisin sormin näppäilevät älypuhelimen näyttöä ja kirjaavat näppärästi havaintoja.

    Yksi ongelma tässä ainakin on se, että hirvikantaa kuvaavia luotettavia havaintoja/päivä ei enää kaikista paikoista saada, sillä metsästäjien maastokelpoisuus huononee.  Siihen ei ”digiloikka” auta. Havaintoja/päivä on aika tärkeässä roolissa Luken laskennassa.

    Timppa 18.3.2017, 16:08

    Planter älä syyllisty ikärasismiin.  Olen yli 80-vuotias ja pystyn kyllä tarvittaessa kirjaamaan mitä vain.

    Se, että havainnot eivät kerro totuutta vaikka olisivat täysin tarkkoja, johtuu monista syistä.  Joskus sääolot suosivat ja saalista saadaan helposti.  Silloin tehdään vähän havaintoja.  Luulisin myös, että vuodesta toiseen koirien ”ammattitaito” kehittyy.  Toki vuodessa ei paljoa, mutta vaikkapa 10 vuodessa.

    Planter 18.3.2017, 16:25

    Anteeksi Timppa, poikkeus vahvistaa säännön. Tuli vaan mieleen se 72v sukulaismies, jolta otettiin ajokortti pois, kun ei nähnyt ja täytyi auttaa takki päälle, kun oli olkapää sökö. Ei ole ikänään koskenut tietokoneeseen ja lähti hirvijahtiin ”tekemään havaintoja”.

    Planter 18.3.2017, 16:30

    Timppa insinöörinä voisi tehdä viestiketjun alussa olevan laskelman 55%:lla, jonka olen saanut irti Luken tiedoista. Siitä selviää miten mahdottoman herkkä tämä säätelysysteemi on, kun kanta pääsee liian suureksi. Siinä lasketaan ”korkoa korolle”, jossa pienelläkin muutoksella on yllättävä vaikutus. Kannan jyrkkä heilahtelu johtunee juuri siitä.

    Metsuri motokuski 18.3.2017, 18:25

    Tuo on varmaan Planter ihan oikea havainto että seurojen jahtimiesten vanhetessa myös atk-osaaminen huononee. Minusta Luke on lähenyt ihan oikeaan suuntaan että he pakottavat seurat reaalikaiseen seurantaan. Muutoin se ei mene läpi seuroissa. On varmaan myös totta ettei kaikki ”timpat” ole atk-taidoissa samalla tasolla kuin meidän Timppa.

    Tärkeintä lienee että nyt yritetään ihan tosissaan saada selville Suomen hirvikanta ja verottaa sitä sillei ettei vahingot lisäänny ja pysyvät kohtuullisella tasolla. Loppusi tämä hirvikannan sahaaminen ylös ja alas. Nuo tehoharvennuksetaan eivät ole metsästäjille mitään herkkua. Se lisää työmäärää ihan valtavasti. Mieluimmin vuosittainen tasainen harvennus vaikka kaadettavaa olisi vähemmänkin. Meidän kenenkään metsästäjän vuotuinen syötävä lihamäärä ei ole hirvistä kiinni. Kaupasta saa lihaa niin halvalla että sieltä sitä saa lisää jos metsässä sitä ei ole.

    suorittava porras 18.3.2017, 19:55

    Jouduin käyttämään oma riista -palvelua olosuhteiden pakosta (seuran yhteyshenkilö) kuluneella jahtikaudella ja totesin sen kelvolliseksi työkaluksi.

    Havaintoja ei ole pakko kirjata älyluuriin , vaan ne voi naputella kotitietokoneelle tuvan lämpimässä .

    Rivijäsenen havainnot vahvistaa aina seuran yhteyshenkilö , jonka jälkeen ne siirtyvät tietokantaan .

    Seuran yhteyshenkilö näkee omasta ohjelmastaan esim. yhteislupa-alueen kaadetut hirvet, kaatotapahtuman sijainnin ja kellonajan . Myös päiväkohtaiset muut havainnot näkyvät numeroina , mutta niiden sijaintia ei yhteisluvan osakas saa tietää .

    Arvio hirvien jäävästä kannasta on ongelmallinen ja monesti puhdasta mutua . Jäävä kanta arvioidaan jahdin päätytyä . Toisilla tämä tapahtuu lokakuussa toisilla joulukuussa . Tällä välillä ehtii tapahtua paljon .

    Päiväkohtaiset havainnot ovat faktaa . Tosin vielä viime syksyyn saakka oli seuroja , jotka kirjasivat vain näköhavainnot ja jättivät kirjaamatta kaadetut hirvet myös havaintosarakkeeseen . Tästä on saattanut seurata vuosia jatkunut aliarvio hirvikannan osalta . Nyt asia pitäisi olla kunnossa .

    Kaikkia ”oma riistan” mukanaan tuomia mahdollisuuksia ei vielä viime syksynä ollut käytössä . Ilmeiseti ei uskottu hirviseurueiden ottavan järjestelmää niin innokkaasti , kun lopulta tapahtui .87% seurueista lähti homman mukaan ja ensi syksynä loputkin .

    Mitä tulee epäilyihin havaintojen oikeasta määrästä , on koira – ja mieluummin monta-hyvä löytämään nekin hirvet , jotka miespelissä jäisivät huomaamatta. Koira haravoi päivässä alueen , jonka selaamiseen tarvitaan komppania ihmisiä .

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 24)
1 2 3