Keskustelut Metsänhoito Lukella on jatkuvan kasvatuksen agenda

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 56)
  • Lukella on jatkuvan kasvatuksen agenda

    Taannoinen uutinen Luken, Venäjän tiedeakatemian ja Itäsuomen yliopiston tutkimuksesta:

    ”jatkuvapeitteisen eli ns. jatkuvan kasvatuksen kannattavuus oli parempi kuin jaksollisen kasvatuksen”

    Uusimmassa Metsälehdessä Riikilä oli perehtynyt tutkimukseen tarkemmin ja havainnut, että mallinnuksessa käytettiin venäläistä aineistoa. Kai se puu Venäjälläkin kasvaa voisi kuvitella mutta tässä aineistossa istutuksesta ensiharvennukseen meni 60 vuotta.

    Ilmeisesti jostain ylempää on nyt tullut käsky, että tutkimusten pitää alkaa näyttää jatkuva kasvatus suotuisassa valossa. Tutkijat tekevät työtä käskettyä ja yrittävät huijata meitä ihan pokkana. (tämä kaikki tietysti vain omaa spekulaatiotani)

    Kiitos Mikko Riikilälle asian selvittämisestä ja julki tuomisesta! Itse pidin tätä ennen Lukea puolueettomana mutta näköjään jatkossa kaikkeen mitä sieltä tulee pitää suhtautua oletusarvoisesti propagandana.

  • Tolopainen

    Jos omistan asunnon, voin olla melko varma, että minulla on siellä kotirauha eikä kukaan tule sanomaan, miten sitä pitäisi käyttää ja sisustaa. Jos omistan metsää päätän itse miten sitä hoidetaan, paitsi Kemera kohteet. Se nyt vain sattuu olemaan sillä tavalla, että perustuslaki takaa omaisuuden suojan eikä siitä voi Rysselistä ajaa ohi. Eikä mikään kapinaliike voi määräillä Suomessa hallitusta. Tietenkin vetelällä nuorisolla on oikeus olla huolissaan milloin mistäkin ja istua joutilaana kaduilla. Minkälainen on se vanhempi joka antaa lastensa toimia yhteiskuntaa vastaan. Ilmaista palvelua kuitenkin pitää tulla. Se on aivan sama mitä ilmastoimia täällä halllitus päättää, ei niillä maailmaa pelasteta. Pitää mennä Venäjälle, Kiinaan tai Jenkkilään osoittamaan mieltä.

    Näille nuorisokapinallisille saattaa tulla olo ahtaaksi, jos aikovat kovin pitkään olla ihmisten vastuksina. Sellaisilla pitää olla vapaa liikkumisoikeus, jotka yhteiskunnan laskutkin maksaa. Ehkä olisi parempi häipyä hyvän sään aikana, kun mitään asiakaan ei ole esittää. Tuloo rumaa jälkeä, jos joku autoilija menettää malttinsa.

    Visakallo

    Kyllähän ulkopuoliset tahot ovat saaneet yksityismetsistä jo aikamoisen niskalenkin, eikä omistajat voi asioille enää paljoakaan. Esim. liito-orava on hyvin kätevä elukka moneen tarkoitukseen. Erityisen hyvä se on estämään rakennushankketta, josta vaikkapa naapuri tai täysin ulkopuolinen ei jostain syystä tykkää. Kovasti on hehkutettu, ettei orava estä metsän hakkuita, jos vain huolehditaan sen liikkumistarpeista. Samalla kyllä häviää rakentamismahdollisuudet ainakin yksityisiltä maanomistajilta. Tämä tahtoo helposti tiedotteissa unohtua. Sen sijaan etelän suurien kaupunkien rakennushankkeita ei näytä oravat juuri haittaavan.

    https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/metsanomistaja-sina-paatat-vai-paatatko-sittenkaan

    Petkeles

    Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille. Löytyy siitä samasta perustuslaista, kuin omaisuuden suoja. Mo ei ole poikkeus.

    mehtäukko

    Mo kun on ”sattumoisin pyytämättä” luontaisetuna päässyt ilmastohöyhötyksen positiivisen ratkaisijan asemaan, millä perusteella ..keles väittää ”ettei ole poikkeus vastuusta..”?

    Hyvin ristiriitainen tikun nokkaan nosto.

    Puuki

    Ympäristön suojeluun liittyy turvemaiden kunnostusojitusten edelleen salliminenkin.   Hiilinielun lisääminen tarvitsee hyvin kasvavia metsiä ja useimmiten siihen vaaditaan toimiva ojasto kosteilla metsämailla.

    Säätöojituskin sopii hyvin ainakin itse metsiään hoitaville.   Esim. rankapuu/kuitupuunippuja käyttämällä ojissa voidaan kerätä ylimääräiset ravinne -ja kiintoainepäästöt vesistöön osittain pois ja säädellä veden korkeuttakin virtausnopeutta hidastamalla.  Vesien suojeluun sopii niitä vanhoja laskeutusaltaita paremmin myös ojituskatkot ja suodatusalueet.

    Visakallo

    Eihän tämä oikein järkevältä kuulosta, että samaan aikaan suon ennallistamisen nimissä tapetaan puita pystyyn tukkimalla toimivia ojia, saatetaan saman suon toisella laidalla kaivaa kokonaan uusia ojia ja perata vanhoja, jotta uudet puut lähtisivät kasvamaan. Suolle, josta turvetuotanto loppuu, ei korvata lintukosteikon perustamisesta mitään, mutta saman paikan metsittämisestä voi saada korvauksen. Onkohan kukaan tullut laskeneeksi, mitä tämä maailmanpelastustouhu aiheuttaa soilta tulevien vesien laadulle?

    reservuaari-indeksi

    Mites niitä lasket kun pitäisi tutkia samalla. Mielestäsi metsäntutkimusta ei tarvita koska #vankkakokemusperäinentieto.

    Puuki

    Aika huonosti sopii turvemaille jk, jos korjuuolosuhteet ei ole talviset.  Turvemaille suositellaan varsinkin kuusikoissa vain yhtä harvennuskertaa ja talvikorjuuta sopivissa olosuhteissa.  Jos olosuhteet ei ole kunnossa , niin silloin jk:n ~ 15 vuoden välein tapahtuva korjuun onnistuminen ja monimuotoisuus ym. hiiliasioiden huomioon ottaminen  perustuu lähinnä toiveajatteluun tai tietämättömyyteen.

    Lisääntyneet korjuukerrat & harveikkojen tekeminen lisää metsätuhojen esiintymistä.  Se ei tietysti ole muiden ongelma kuin mo:n ja naapurimetsien omistajien.  Lisääntyneet suojelukulut kustantaa mo omasta pörssistään nykyään ; myös naapureille aiheutuvat kulut ötökkätuhon sattuessa oman metsän käsittelyvirheiden seurauksena  .  Kannattaisin tässä yhteydessä yhteisvastuun lisäämistä ja LS firmojen (Hiilipörssi ym)   , GP, FSC sertifirman ja metsäyhtiöiden osallistumista omalla panoksellaan  syntyviin lisäkuluihin .

    mehtäukko

    Aloituksen aiheessa,- ohjaako häntä koiraa vai toisinpäin? Miksi sitä aletaan vehkeillä heikoilla jäillä ja kenen intressistä? Se laskeminen ja tutkiminen on yhtä tyhjän kanssa noilla Luken manöövereillä.

    Puiden kaulaus ja räjäyttely on niin vähäjärkisten touhua, että moisesta pitäisi myöntää ”työn sankarin arvo”.

    A.Jalkanen

    Jos luette Luken tutkijoiden seikkaperäiset jk-ohjeet kuusen reheville korpikasvupaikoille (luku 5.1 linkin julkaisussa), ei ole aloittelijan hommaa (!) vaan pitää tietää mitä tekee ja milloin. Ollakseen taloudellista touhua käsittelykuvioiden pitäisi olla suuria, koska kertymät per hehtaari ovat monesti kovin pieniä.

    http://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10372

    PS.

    Aloituksen jutussa oli hyödynnetty myös suomalaisista kuusista kerättyä aineistoa, ei pelkästään venäläistä. Lienee kuitenkin niin, että simuloitu kuusen avohakkuukierto ei ollut optimaalinen, joten jatkotutkimuksessa voitaisiin tehdä uusi tarkastelu kokonaan kotimaisella aineistolla, niin että jokainen käsittelyvaihtoehto on optimaalisesti tehty?

    Riskien huomioiminen on vaikeaa, koska jk-hakkuiden toteutuneista riskeistä ei ole tarpeeksi mittaustietoa. Periaatteessa riskit voisi kuitenkin tuoda mukaan simulointiin niin, että kun simuloidaan iso määrä käsittelyvaihtoehtoja ja kuvioita, osassa näistä toteutuu riskejä eli esimerkiksi taimia ei synny ja puita kaatuu myrskyissä. Nerokasta vai mitä!

    PS2. NYT jytisee ja kovaa: pk-seutu saa vuorostaan ukkoset päällensä! Ulkona on hämärää. Salamatiheys varmaan 10/min. Toivottavasti kaupungin ja naapurin koivut kestävät nämä tuulet tai taloni katolla on kohta koivuja…

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 56)