Jotain neukkumaista oli entisessäkin metsälaissa aina mo:n hoitoon saattoa myöten.  Nyt  on 90-luvun  Erika -koealet tutkittu ja tuloksetkin julkaistu.   No,  pitää ymmärtää  jos saa rahaa vasta 90 vuoden viiveellä.   Se on luettavissa Luken tiedotteissa.  Erika Roadshow 2013-2014 Puuntuotannon kannattavuus.pdf.

Onhan se harmillista jos joutuu luopumaan  totutusta systeemistä. Silloin pitää jo valmiiksi  harjoitella muita tekniikoita joilla selviää ilmastosta, hirvistä ja Eu:sta pahemmitta naarmuitta.  Laskenta taito auttaa siinäkin, niin oli meidän  lentäjilläkin ryssän nopeimpia koneita vastaan laskettu edullisemmat taktiikat.   Se on sitä jatkuvaa kehitystä.

Jk:n simulaation kasvumalli oli siis saatu hyvin kasvavien harvennettujen kuusikoiden tiedoista.

Jo siinä tulee tod.näk. eroa , kun tehdään harveikko jossa PPA ~ 8-10 m²/ha verrattuna siihen, että harvennetaan norm. kasvatusmetsäkuusikko jolloin PPA:a  laskee n. 1/3-osan (~ 30 –> 20 m²/ha) . Ennen oli vajaatuottoisuuden yksi raja alle 60 % norm. PPA:sta ko kasvupaikalla.  Kasvutappiota ei korvaa parempi arvokasvu% ellei kohde ole juuri sopiva jk:een ja muut olosuhteetkin siihen sopivat . (esim. ei juurikääpää, erirakenteisuus valmiina, korjuu onnistuu ilman isompia maastovauroita ) .   Laskennallinen tuoton lisä -ei taimikonhoitoa eikä maanmuokkausta, ei täydennysistutusta on keinotekoinen useimmissa kohteissa.

Paremmalla tuotolla jk:n perustelu ontuu monesta kohtaa. Pitäisi keskittyä siihen missä se toimii oikeasti eli maisemametsänä  sekametsissä tuoreilla kankailla joskus ja turvemailla, jos ei ole tarkoituskaan päästä optimituottoon vaan jättää esim. kunnostusojitus tekemättä muista syistä.

Joko komissiosta puuttuu metsäosaamista tai sitten on poliittista. Todennäköisesti molemmat vaikuttavat.

Perko.  Asia ei ole niin kuin luulet.  Jo 15-vuotias taimikko ylittää jk-metsän keskikasvun.  30-vuotiaana harvennusmetsän keskikasvu on ylittänyt parhaimmankin jk-metsän kasvun.  Tästä eteen päin vauhti ei kun kiihtyy.  Normaalikonsteilla jaksollisen kiertoajan keskikasvu on 50 % jk:n kasvua enemmän ja jos taimettuminen onnistuu huonosti, kuten usein käy, jaksollinen kasvaa tuplaten jatkuvaan verrattuna.

Tämä jatkuvan kasvatuksen agenda näkyy myös metsään.fi tiedoissa. Reilu 20 vuotias istutettu männyntaimikko on merkitty erirakenteiseksi metsäksi. No se erirakenteisuus, jos sitä on, häviää ensiharvennuksen ennakkoraivuussa, mutta jääkö kuviolle tuo leima ja mitä siitä seuraa. Kannattaa perata taimikot ja ennakkoraivuut totaaliraivauksena, niin jää nämä hämärät merkinnät kuvioilta. Salaiset kansiot jää meiltä näkemättä, ei voi kuin arvailla mihin noita merkintöjä käytetään ja tietysti välttää näitä erirakenteisuus leimoja raivaamalla tehokkaasti. Avohakkuu kieltoja odotellessa.

Eli hyvähän se on kun mahdollisuudet metsänkäytölle esitetään, ylläoleva kirjoitettu ihan vain yhtenä skenaariona metsänomistajan reaktioista merkintöihin, joiden tarkoitusta ei ole informoitu. Oisko niin että kun jotkut haluavat voimakkaasti jatkuvaa kasvatusta kokeilla, niin metsäkeskus informoi missä se on mahdollista. Voihan se olla että Suomelta vaaditaan avohakkuiden vähentämistä ja se tuolla hallinnossa tiedetään ja nyt toivotaan että jatkuvaa kasvatusta käytettäisiin niissä kohteissa missä edellytyksiä on. Parempi kun on niitä metsänomistajia, jotka noita oma-aloitteisesti kokeilee, kuin että metsäkeskus valjastettaisiin taas valvomaan hakkuiden toteutusta.

Luken tarkoitusperät voi tietysti olla mitä vaan, kuitenkin isojen firmojen korpikuvioilla pyritään jatkuvaan kasvatukseen ja sitähän täälläkin on jotkut peräänkuuluttaneet, miten fiksusti nämä suurmetsänomistajat toimii. Jos jokainen toimenpide ostetaan yrittäjiltä, alkaa heinäysten hinnoittelu olla  kyseenalaista, kun lain puitteissa nuo eurot voi käyttää vaikka eukalyptuksen viljelyyn hieman nopeammalla kierrolla.