› Keskustelut › Metsänhoito › Lukekaa ja jakakaa.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 88)
1 2 3 … 7 8 9
  • Jätkä 18.6.2018, 19:15

    Jospa tekopökkelöitä taehtäisiin enemmän ja säästeltäisiin niitä, kunnes ne itsestään tuhoutuu. Iso – puolilaho haapa olisi erinomainen aihio pökkelölle eikä sen taloudellinen atvokaan ilmeisesti ketään rasittaisi.

    Pystyyn kuivuneet – esim Kirjanpainajan tappamat kuuset olisivat erinomaisia pönttöjen ripustuspuita.

    Voisi olla hyvä kehitellä tapa, jolla pönttöpuu merkittäisiin niin, että alan ihmiset osaisivat ne automaattisesti huomioida.

    Yksi tapa olisi rengastajan naulaaminen sen verran koholle maasta, että jalat ei yltäis maahan. Toimisi varoittavana merkkinä.

    jees h-valta 18.6.2018, 19:31

    Ihan hyvä ehdotus jätkältä merkkariksi. Ja hirvetkin pakenisi luurankojen kolinaa tuulessa. Ja kun ja jos niin alkaisi käymään ettei uusia ruotoja enää liikenisi tietäisi että konsti oli erinomainen.

    Taviokuurna 18.6.2018, 20:50

    Olen ollut mukana rengastamassa pöllöjä useat kerrat; aina on rengastaja ottanut pöllön vain kertaalleen pöntöstä tai maasta (suopöllö) rengastanut ja punninnut samalla  kertaa; siis mahdollisimman vähin häiriöin!

    Rengastajat kysyvät mo:lta luvat pönttöihin ja työhönsä, poikkeuksia varmaankin on.

    Nyt metsänomistajat aloittivat pönttötalkoot, hyvä muutoin, mutta Vaasa-Lappeenranta linjan eteläpuolinen alue on pöntötetty — tutkimus kärsii uusista ”villeistä” pöntöistä, merkattujen emojen tutkiminen onnistuu pöntöiltä hyvin, nyt niiden seuranta voi katketa, kun pöllön sakki kortteeraa paikassa, jonka osoitetta ei tutkija tunne.

    Suomalainen petolintujen tutkimus on maailman huippua (esim. tuulihaukat/Turun yliopisto), kyllä siinä metsänomistajan kannattaa auttaa tutkijoita.

    Lintujen vähyys ei ole metsänhoidon syytä, supikoiran ja minkin pyydystäjät puuttuvat jo laajoilta aloilta. Metsäkauris ja villisika syövät maalintujen munia. Em. porukkaa o9n liian paljon ja lisää sikiää, mutta eihän vihervegaani elikolta henkeä ota, voi kuolla jopa nälkään kun keksii, että kerppujen sirppaaminen tekee kipeää horsmalle.

     

    pihkatappi 19.6.2018, 06:05

    Metsänomistaja auttaa tutkijaa ja tutkija vaatii 3 hehtaarin käsittelemätöntä aluetta pöllön pesän ympärille. Yhteistyö on saumatonta kun tutkija antaa rahat hakkuun ulkopuolelle jääneistä puista. 3 hehtaaria oli siellä iltalehden lööpissä tämän fiksun rengastajan näkemys, eli satametriä koskematonta aluetta pesän ympärille. Voisihan sitä puukauppa sopimukseen laittaa ehdon että korjuu pesintä ajan ulkopuolella, jolloin mottihinta varmaan putoaa 3 euroa, tuosta ei tulisi kuin noin tuhat euroa hehtaarille ”tappiota”, siihen ehkä tutkijan lompsa riittää, vai pitääkö metsänomistajan kantaa yksin taloudellinen vastuu yhteistyöstä.

    Visakallo 19.6.2018, 06:29

    Taviokuurna: ”Lintujen vähyys ei ole metsänhoidon syytä.”

    Tuon voin kyllä allekirjoittaa, ja vielä niin, että ”metsänhoito edistää lintukantoja”. Minä ja kaikki naapurinikin ovat hoitaneet metsiään hyvinkin aktiiviseti kymmenien vuosien ajan, aukkoja tehden, tönkin ja tonkien maat, ja raivaten pusikot. Pöllöjä, metsoja, ym. lintuja on niin paljon, ettei sekaan meinaa sopia. Ankeata olisi lintuparkojen elämä, jos kaikki nyt lopettaisivat metsiensä hoidon.

    tamperelainen 19.6.2018, 06:31

    Tutkijalla realiteetit täysin hukassa.Kuinkahan ne tutkimukset,yhtä lapsellisia ?

    Puuki 19.6.2018, 06:36

    Pöllön pöntön viereen tehty päätehakkuualue näkyi olevan n. 50 m kaistale .

    Eipä juuri sen parempaa ruokamaata voi pöllöille olla, kun viereen tulee myyräbaari.

     

    harrastelija 19.6.2018, 07:21

    Taviokuurna: ”Nyt metsänomistajat aloittivat pönttötalkoot, hyvä muutoin, mutta Vaasa-Lappeenranta linjan eteläpuolinen alue on pöntötetty — tutkimus kärsii uusista ”villeistä” pöntöistä, merkattujen emojen tutkiminen onnistuu pöntöiltä hyvin, nyt niiden seuranta voi katketa, kun pöllön sakki kortteeraa paikassa, jonka osoitetta ei tutkija tunne.” 

    Muuten asiallinen kommentti, mutta tuota en nyt ymmärtänyt? Todennäköisesti pönttöjen lukumäärä lisää pöllöjen pesintämahdollisuuksia? Eikös siinä ole tutkijoille lisää tutkinta-aineistoa?

    jees h-valta 19.6.2018, 07:26

    Siinähän se juju onkin harrastelija. Ei ”villejä” pönttöjä koska halutaan pitää ekoterrori sataprosenttisesti ”tutkijoiden” hallussa.

    Taviokuurna 19.6.2018, 15:29

    Tutkijat seuraavat pönttöjä, siis tuntemiansa, vuodesta toiseen, sama emo esimerkiksi voidaan mitata ja punnita samalta tai lähipöntöltä monina vuosina. Tietoa karttuu monipuolisesti eliniästä, vaelluksista,  poikasten määrästä/emon ikä, ravinnosta, (joka pöllöillä hyvin jyrsijäpitoinen), huonoina myyrävuosina pesimättömyydestä, sisarsyönnistä eli pöllöjen munat kuoriutuvat siten, että poikaset ovat erikokoisia; jos emo ja isä eivät löydä muonaa tarpeeksi, niin pienin poikanen syödään pois. Ääritapauksissa vain vanttera esikoinen selviää siiville, jos hänkään.

    Villit pöntöt jäävät ”katveeseen” tutkijoilta, ja jokin pitkään seurattu emo ”katoaa”.

    Tein aikanaan jutun rengastajista, jotka nimenomaan toivoivat, ettei Vaasa-Lappeenranta -linjan eteläpuolelle aseteltaisi pöllöille pönttöjä.

    Maamme tutkimushuippua olevat kaverit eivät nähneet ristiriitaa pöllöjen ja metsänhoidon välillä, aukot tuottavat hyvin ruokaa. Siemeniä tai ötököitä syövistä kolopesijöistä en muista ollen puhetta. Maanomistajien kanssa oli asialliset välit.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 88)
1 2 3 … 7 8 9