Avohakkuun kieltokampanjassa on jo paniikin oireita. Kansalaisaloitteen 50.000 nimen keruu ei ole sujunut ongelmitta. Kasaan on saatu vasta 30.000 nimeä. Uuden metsälain piti räjäyttää jatkuvan kasvatuksen hakkuut käyntiin, mutta sekään ei toteutunut. Jäämme odottamaan, mitä patoutunut pettymys tuo vielä tullessaan.

Jukka Tanner jäi ns rysän päältä kiinni.Olen aina kuvitellut että lintuharrastajilla on koerkea moraali.En olisi uskonut,etä ainakaan valeuutisia alkaa värkkäämään.

Millaisilla valtuuksilla joku voi mennä rengastamaan ja häiritsemään pesimärauhaa On ilmesesti täysin ”villä toimintaa”

Metsänomistaja on toiminut esimerkillisesti luontoa vaalien

Eilen jouduin kävelemään 600 metriä palstalle. Matkan varrella oli toistakymmentä eri kuviota 7 – 40 vuotiaita jaksollisen kasvun metsää eri tiloilla eri hoidoilla. Aamulla koko matkan oli ihan mahdoton lintujen mekastus, oli ollut lämmin yö ja liekö poikasia jo äänessä myös ja ehkä oli työn alla lisääkin. No heristin korvia siinä noin 7 vuotiian kuusikon kohdalla, iso kuvio, ja kyllä sielläkin linnut sirkutti, tosin ei niin kovasti kuin noissa hieman varttuneimmissa puustoissa.

Tuolle uutisen metsänomistajalle on kyllä annettava tunnustusta, miten muutoin metsätaloudessa pitäisi hieman harvinaistuneet eläimet huomioida. Nythän tuossa on pöllöille oikein saalistus paikka avautumassa pesäpuun lähelle.

Meillä muutoin on parina viime vuonna avohakkuun risukasan eteläpuolella ollut koppelo hautomassa, ajattelin ensi näkemältä että mikähän järki tuossa paikanvalinnassa on, mutta vissiin on hyvä paikka tuore aukko metson pesälle, kun samanlainen paikka kelvannut jo parilla aukolla. Eikä ehditä käydä kuin ehkä 20 aukkoa istuttamassa keväisin, niin herää kysymys, missä muualla koppelo munii kuin tuoreilla hakkuuaukoilla risukarheen lämmössä.

Tämä Jukka Tanner ei ole ihan tavallinen lintujen kiikaroija.Hän on ollut tekemässä muutamia tutkimuksia ja vaikuttaisi olevan kokoaikainen lintujen tarkkailija ja innokas luontojärjestömies.

http://www.hyvinkaanseurakunta.fi/filebank/3571-Hyvinkaan_Saaksjarven_linnustoselvitys.pdf

Tälläkin palstalla on ollut paljon puhetta erinäisistä pöntöistä uusien nimimerkkien toimesta.Onko kyse luontojärjestöjen uudesta kampanjasta vai mistä voimme vain arvailla.

Minullakin on kokemus pöllöstä ja pöntöstä . Vuosia sitten työkaverini kehotti minua varaamaan päähäni kypärän , kun tulen iltavuoroon hakkuukoneelle. Alueella oli vihainen pöllö . Kävi myös ilmi ,että oli lisäksi pönttö ja sen lähistöllä ja sisällä poikaset .

Kypärää ei tarvittu . Pönttöpuu ja sitä ympäröivät puut jätettiin rauhaan . Maassa seikkailevat poikaset nostelin koneen katolta käsin pönttöön turvaan ja homma jatkui .

Seurasin pöllöpoikueen tilannetta muutaman päivän ajan  työn ohessa ja sain todeta , että poikaset kehittyivät normaalisti ainakin siihen asti , kun työmaa oli käsitelty .

Pönttöpuu ja sen suojaksi jätetyt puut sijaitsivat aivan viereisen metsäkuvion rajalla , joten suojaa oli tarjolla jatkossakin ja saalistettavaa aukon puolella.

Kanalintujen pesimäkäyttäytymisestä olen tehnyt myös samansuuntaisia havaintoja muutamien nimimerkkien kanssa.

Hakkuuaukio on kanalintujen suosima pesimäpaikka. Myös harvennushakkuille ilmestyy pesiviä lintuja.  Puunippujen vierestää ja havukasojen kupeesta olen löytänyt useita pesiä . Nämä olen suojannut kehältään 15 metrin hajustekehällä (saippuamuruja maastoon) ja merkinnyt paikan tarvittaessa lippusiimalla. On tullut kuitenkin mieleen , että pelkästään tuoreet hakkuutähteet toimivat voimakkaasti tuoksuvina pesien ja hautovan linnun suojana peittäessään niiden hajun alleen. Pesimäaikaisten hakkuiden hyöty saattaa olla käytännössä haittaa suurempi pesivien lintujen kannalta. Pienpetojen on hankalampaa löytää pesiä voimaasti tuoksuvalta hakkuualueelta.