Kyllä energiapuun kasvatus ja myynti on parasta bisnestä. Saahan siitä kantorahatuloa pari – kolme €uroa kiinnolta. Se parempaahan ei ole. Toki hoidetusta metsästä saisi saman verran ensiharvennuskuitua (ja Puuki tukkia), jonka kantohinta lienee n. viisinkertainen. Puusto olisi kyllä samanikäistä.
Periaate on kuitenkin jalo, eli metsä kasvatetaan tukiaisten voimalla. Ihan sama kuin maataloustuotannossakin, eli tukiaiset kattavat tuotantokustannukset. Samaa kannattaisi harjoittaa myös yritystoiminnassa, eli Valtio maksamaan kaikki kulut – yrittäjä kuittaa kaikki tulot! (Ja itkee Duunarien korkeita palkkoja, kun ”Itse ei saa läheskään….”)
Uusi järjestelmä tulee mutta vielä eletään vanhassa jonkin aikaa.
Tulee taimikonhoitoon hehtaarituki. Käynee niin että energiapuun korjuu tulee olemaan kannattavaa ilman tukiakin. Hyvä jos huolellisen taimikonhoidon avulla pystyy välttämään ennakkoraivauksen. Energiapuun korjuun avulla siirtyisi sitten ensiharvennus hiukan eteenpäin ja on kannattavampi.
Voi hyvät hyssykät! Ensiharvennus energiaouukorjuun jälkeen!!! Ei mitään järkeä rampata koneella metsissä montaa kertaa. Yhtään ei näytä tuoton putoaminen eikä ylimääräisen korjuukerran vauriot pelottavan. Lahoa olaan pelkäävinään kun ruttoa ,mutta sinnikkäästi tarjotaan koneita särkemään juuristoa useampaan kertaan. Kaksi koneellista harvennusta pitäisi riittää. Joskus jopa vain yksi.
Kiitän tarkennuksesta: energiaharvennus tehdään enskan sijaan, ei sen lisäksi. Näinkö se menee myös Visakallon männiköissä?
Riippuu varmasti kasvupaikasta, kuinka monta kertaa pitää harventaa: mitä nopeampi kasvu, sen useampi kerta. Minulla tehtiin lehtomaisen kankaan koivikkoon ensin energiaharvennus, sitten tehtiin ensiharvennus, mutta tehdään varmasti vielä toinenkin harvennus ennen päätehakkuuta.
Tilanteen mukaan riippuu harvennuskertojen ja-aikojen vaihtelu. Männikössä riittää harvemmat kerrat kuin rehevässä ra-koivikossa ,sehän on normaalitilanne. 1300 kpl/ha tiheyteen jäi eräs kuivahkon kankaan mä-taimikko e-puuharvennuksen jälkeen , eli 1 harvennus tod.näk. vielä ja sen jälkeen vasta päätehakkuu. Korjuuvauriot ei ole merkittäviä koska ei tehty vesikelillä.
Vanhoissa keskusteluissa epuun korjuusta oli juttua ja siitä miksi ei tuettaisi e-puun korjuuta koska koska mm. tuulivoimaakin tuetaan kymmenillä miljoonilla. Uudistuvaa energiaahan pitää tukea . Mutta tuet loppunee kohta ja e-puun kantohinta muuttuu lähemmäs markkinahintoja.
Jätkä on aivan ulalla ja suorittava tavantapaansa aivan samoin pihalla koko aiheesta. En tiedä mistä Jätkälle on jäänyt tuo pari-kolme euroa kuutiolta lässytys. Minulla ainakin pystynä muun hakkuun yhteydessä ykkönen eteen. Samoin tuo suorittavan koneilla metsässä ramppaamisen arvostelu. Siellä ei rampata e-puuhakkuun takia yhtään ylimääräistä kertaa. Minulla tuo e-puuhakkuu tehtiin jo viisi-kuusitoistavuotiseen ja nyt siis kakkosharvennus alle kolmekymppiseen metsään. Kuten osto sanoikin vartoaa sen jälkeen päätehakkuuta. Eikä aikaa kulu kuin 10-15 vuotta siihen enää kun metsä valmis puitavaksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.