Suht hyvää hintaa tarjoaa ensiharvennuksista, motomitalla ottavat, kuidut erikseen ja energiapuuranka erikseen latva 2cm siinä, kuiduissa 6cm, pitää käydä paria heidän harvennusta katsomassa tässä kun kerkee.. Tämä keski-suomessa.
E-puun ja kuitupuun korjuu samalla savotoinnilla on varmasti kannattavaa nyt ainakin ostajille, kun on sopiva leimikko siihen.
”L-energian hinta nousi viime vuonna 160 %” -oli uutinen tänään. Sitä vastaava e-puun kantohinnan nousu ei tosin olisi vielä kovin iso summa euroissa mutta suunta olisi oikea silti. (Jos siis kantohinnat on nousseet sen verran ; esim. 3 € + 160% ~ 7,80 €)
Ei kannata jättää taimikoita hoitamatta hetkellisen energipuuvillityksen takia. On ihmetelty ,että metsien kasvu on taantunut. Minä en ihmettele. Trendiksi muodostunut myöhästynyt taimikonhoito tekemällä energiapuuhakkuu on syönyt puustopääomaa. Riukuuntuneen ja latvuskadosta kärsivän nuoren metsän hakkuun jälkeen ei yksinkertaisesti ole jäljellä riittävästi kasvatuskelpoista puustoa. Muutaman euron lisähinta energiapuulle on tätä taustaa vasten laiha lohtu. Synkkyys syvenee ,kun kemeratuki loppuu…..onneksi.
Eipä ole mikään pakko eikä tietysti kannatakaan jättää th:a kokonaan väliin.
Kemeratuki loppuu ja se varmaan lisää leimikoiden välisiä eroja yksikköhinnoissa. Yhtiöt ei enää saakaan (eh-kuitu)puuta ja siihen kuulunutta tukea samalla kaupalla. Kalliimmalle korjuulle tullut tuki siis loppuu . Hyvin hoidettu e-puuhakkuu yl. parantaa metsän tilannetta eikä huononna sitä.
No vähäämpä Puuki on tyytyväinen. Päätyminen suoraan päätehakkuutiheyteen kasvatuskelpoisen puuaineksen puuttumisen seurauksena ei energiapuuhakkuissa ole mitenkään harvinaista. Onnistunut energiasavotta on ennemminkin poikkeus. Niin vaatimattomista lähtökohdista joutuu monesti yrittämään mahdottomia. Korjuujälkimittauksetkin kertovat karua kieltään onnistumisista.
Suorittavalle pitää sen verran vastata, että olen Puukin kanssa samaa mieltä monestikkin yhdistelmä ensiharvennuksilla energiapuu/kuitupuu on todellakin kannattavaa, varsinkin jos saadaan kemeroita, pienemmät puut ja esim lepät, lahot, pihlajat kelpaa sinne energiaksi niin mikä ettei, eikä todellakaan tarkoita että taimikonhoidot olisi jääneet tekemättä, joskus on näinkin mutta ei omalla kohdalla.
Suorittava senkun sepittelee. Oli sitten metsästys tai e-puusavotat, aina yhtä asian sivussa ja hukassa. Kyllä minä ainakin olen hyvin tyytyväinen aikanaan tehtyyn e-puuharvennukseen. Metsän laatu hirviraiskiosta hyvin kasvavaksi nuoreksi sekametsäksi mahdollistui ja kuusien päältä pois niputetut koivut eivät kerinneet tuhota kuusten latvuksia. Nyt olen raivaillut kuusikkotihentymiä joita ei silloin juurikaan pideltykkään. Nyt hakattavaa on kuusikkoisilla aloilla, männikössä (siis se mitä hirviltä pääsi karkuun kasvamaan) laatua vielä parantava lopulliseen kasvutälliin, koivikoissa pyritään keksikokoluokan suosintaan. Niinja meinasin vallan unohtaa vanhojen ojien hulluna kasvaneet lepät, (niistä nytkin e-puuta). Nuo kaikki kun kasvavat seuraavat 10-15 vuotta onkin päätehakkuun aika ja aivan hyvänkin sellaisen.
suorittava: ”Ei kannata jättää taimikoita hoitamatta hetkellisen energipuuvillityksen takia.”
Suorittavalla on sisäsyntyinen taipumus yleistää ja vetää mutkia suoriksi. Nytkin oli yhdessä ainoassa lauseessa kaksi isoa asiavirhettä. Kyllähän hoitamattomat taimikot johtuvat lähes aina muusta syystä kuin jostain energiapuuvillityksestä. Omistajat ovat vieraantuneet metsistään, asuvat kaukana, ovat kiinni töissään, tai ovat jo niin ikääntyneitä, ettei asioita jaksa enää oikein hoitaa. Toisekseen tätä ”hetkellistä energiapuuvillitystä” on kestänyt Suomessa jo liki 20 vuotta. Meilläkin 17 vuotta ilman yhtäkään negatiivista kokemusta.
Jep… on kestänyt,mutta sen seurauksena puusto ei kasvakaan entiseen malliin. Toki laiminlyönteihin löytyy monta selitystä ,mutta kovin aktiivisesti ei edelleenkään tehdä varhaisperkauksia. Taimikoihin mennään myöhemmin ,koska tähän asti siitä on palkittu isommalla kemeralla . Viitteitä on myös siitä ,että mhy:n energiabisnekselle kaivataan asiakkaita ,joten varhaisperkauksia ei niin aktiivisesti markkinoida. Sanotaan ainoastaan kiireellisen taimikonhoitokohteen äärellä ,että odotellaan vielä muutama vuosi. Kemerapotti kasvaa.
Tokihan niitä ryteiköitä pitää jollakin keinolla yrittää saada edes välttävään kuntoon ,mutta parempiakin ja myös kustannustehokkaampia keinoja on olemassa. Kumma kyllä isot toimijat eivät kasvata vartavasten energiapuuta. Sillä jakeella on myös pahaenteinen kaiku EU:n suunnalla. Mitenkäs sitten suu pannaan ,kun rankapuun polttaminen kielletään. Se onnistuu ihan yhtä näppärästi ,kun turpeen kohdalla tapahtui. Taksonomia pykälät sopivaan muotoon ja se on siinä. Toivottavasti olen kuienkin väärässä taksonomian suhteen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.