Keskustelut Metsänomistus Löyly-sauna,aarniometsän tuho

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
  • Löyly-sauna,aarniometsän tuho

    Tämän surullisen kuuluisan Löyly-saunan puut hakattiin 150-vuotiaan aarniometsän puista.FSC-sertifikaatti ei paljon painanut.Jos tämmöistä metsää oli yritetty hakata suomessa moton teloissa olisi roikkunut kaiken sävuistä vihreää,griinpiisiä ja luontoliittoa.
    Mutta puu tulikin Venäjältä joten Vihreiden eduskuntaryhmä voi hyvällä omallatunnolla saunoa ja nauttia luomuolutta(ulkolaista).
    Antero Vartia ei voi ainakaan puolustautua tietämättömyydellään,Hänhän perusteli Venäläisen puun käyttöä juuri sillä että Fsc-puista tietää mistä ne ovat tulleet.Jälleen irvokasta möhlimistä pääkaupunkiseudun Vihreiltä.
    Kuvia raiskatusta aarniometsästä löytyy MT:n verkkosivuilta.

  • Vierailija

    Mita aarniometsaa se 150 vuotias on? Nythan sinne saadaan uusi taimikko aikaan ja uutta elinvoimaista hiilinielua. Pohjois-Suomessa hakataan 150 -vuotiasta metsaa aukoksi ihan joka paiva, ei siita kukaan elamoi. Satun myos tietamaan, etta Venajalla ei sen paremmin kuin missaan muuallakaan FSC sertifikaattia rahalla saa. Suomessahan PEFC:n saa jokainen metsanomistaja, vaikkei tilaa olisi koskaan edes tarkastettu.

    Vierailija

    Ottamatta kantaa siihen, kumpi serti on kenenkin kannalta parempi, perusongelma on siina etta FSC ei hyvaksy ryhmasertifiointia ja PEFC hyvaksyy. Suomessa on aivan poikkeuksellinen metsanomistusrakenne maailmassa ja metsatilat hyvin pienia keskimaarin. Onhan se varmasti kallista auditoida 30 ha metsatila joka vuosi verrattuna vaikka 300 000 ha vuokra-alueeseen Venajalla. Ehka FSC taipuu Suomen kohdalla poikkeukseen ja hyvaksyy jatkossa ryhmasertifioinnin, ken tietaa.
    Koko tassa sertikeskustelussa tuppaa unohtumaan, etta tarve sertifiointiin lahtee paaasiassa asiakkailta, eli puutuotteiden loppukayttajilta. Metsateollisuuden on vaan pakko vastata tahan kysyntaan jos meinaa tuotteitaan myyda.

    Timppa

    FSC-sertifikaatissa ongelmana on, ettei sitä laadittaessa metsänomistajilla ole sananvaltaa. Siis käytännössä sertifikaatin ylläpitäjä ja teollisuus voi päättä siitä kuinka metsiämme käsitellään.

    Ongelmia on myös siinä, että pitäisi löytyä paljon lehtipuuta. Esimerkiksi meillä on kuvioita, joissa saa hakea niitä. Osin syynä huono taimettuminen. Osin hirvet. Tietysti niinkin on, että kunnon männikön tai kuusikon kasvatus erittäin harvoin onnistuu runsaan lehtipuusekoituksen kanssa.

    Korpituvan Taneli

    Niin herkullinen asia kuin tuo sauna homma onkin, niin jäitä hattuun pojat.

    Ne oli 50 vuotiaat palstalaiset, jotka eivät koskaa ole hakanneet 150 vuotta vanhaa metsää huutakoot hep. Ei se nyt niin suuri erikoisuus ole sodanjälkesenä aikanakaan Suomessa. Se on sitten eri asia, jos tuo metsä siellä venäjällä on ollut tuon 150 kokonaan hakkuitten ulkopuolella.

    Ilmeisesti jälki siellä metsässä on ollut kyllä myös aika siivotonta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Timpan ajatus kiertää sitä samaa vanhaa rataa että lehtipuu on vain riesa kun havumetsiä kuuluu kasvattaa. Miksi kysyn vain?
    Entäpä jos kysytkin vaikka itseltäsi että miksi pitää kasvattaa sitä täyshavumetsää kun lehtipuu on tasavertainen myyntiartikkeli?
    Hinta lähestyy koko ajan havutukin hintaa jonka voit vaikka hinnastoa seuraamalla havaita. Mistä tiedät muutaman kymmenen vuoden kuluttua ettei se olekkin arvokkaampi puu kuin se kuusi tai mänty?
    Jos jossain serti on oikealla asialla se on juuri lehtipuun tasavertaistamisen suhteessa. Saamme samalla terveemmät havumetsätkin.

    Visakallo

    FSC on tarvittaessa näköjään hyvin joustava sertifiointi, sillä aivan sama kostamuslainen metsä ei täyttänyt Ikean kohdalla vaatimuksia, mutta Vartian Löylyn tapauksessa toimiikin metsiensuojelun malliesimerkkinä.
    Uskottavuuden voi menettää vain kerran.

    Rane

    Vartia siis perusteli Venäläisen FSC_sertifioidun puun käyttöä nimenomaan sillä että hän tietää täsmälleen mistä se puu on hakattu.
    No.joko hän ei tiennytkään eli hän valehteli julkisuudessa tai sitten hän tiesi mutta ei välittänyt.
    Kansanedustaja Vartia ei ilmeisesti vielä ole kertonut kumpi vaihtoehto on oikea?

    A.Jalkanen

    Miksi tuo hakattu metsä ei täyttäinyt FSC-vaatimuksia? Ei kai pelkkä ikä voi olla aarniometsän kriteeri. Karulla kasvupaikalla pohjoisessa voi olla paljonkin 150-vuotiasta metsää. Pitäisikö kaikki pohjoisen havumetsävyöhykkeen yli 150-vuotiaat metsät jättää hakkaamatta? Aika iso osa Venäjänmaasta jäisi suojelualueeksi. No, sehän kyllä meille sopisi mainiosti.

    Rane

    Juuri noita kysymyksiä Annelin pitää esittää Vihreiden kokoontumisissa.Myös Luontoliiton metsäryhmäläisten kanssa voi saada aikaiseksi mielenkiintoista mielipiteenvaihtoa.

    Visakallo

    Vartian lausunnot tahtovat olla muissakin yhteyksissä melko löyhästi kytkettynä todellisuuteen.
    Esim. apteekkikilpailun vapauttamisesityksessään hän syyttää 600 yksityisen apteekkarin suosimista, vaikka todellinen syy löytyy Helsingin Yliopiston omistamasta Yliopiston Apteekki -ketjusta.
    Yliopiston Apteekit kun on vapautettu apteekkimaksusta, jonka taas kaikki muut apteekit joutuvat koko ajan maksamaan liikevaihdon suuruuden mukaan.
    Tässä tilanteessa lääkkeiden mahdollisimman korkea hinta koituu lyhentämättömänä Yliopiston Apteekin hyväksi, ja syntyvällä erotuksella rahoitetaan erittäin suurilla summilla Helsingin Yliopistoa.
    Vartia ei joko tiedä tätä tai jättää asian kertomatta.
    Hyvin monelta viher-vasemmistolaiselta katoaa yliopistolta mukava työpaikka alta, jos vapaa apteekkikilpailu toteutuisi.
    Samalla Vartiasta tulisi pikavauhtia entinen Vihreiden kansanedustaja.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)