Kun hyönteiset vähenee , niin vähenee hyönteissyöjätkin.  Kemikaalit vähentää hyönteisiä eli pölyttäjiä.   Metsien vesakkomyrkytykset lopetettiin Suomessa 70-luvulla.  Sen jälkeen on metsälintujenkin  elinolot parantuneet varmasti .  Harvennus-ja th-rästejä on nykyään paljon, joten sopivia pesintäpusikoita löytyy.    Lisäksi vesistöjen suojakaistat, metso-suojelualueet, säästöpuuryhmät ja riistalle jätettävät tiheiköt hyödyttää myös pikkulintuja.   Metsäniityt ja luonnonniityt sekä avo-ojitetut pellot on hävinneet melkein kokonaan.  Karjaa ei laidunneta enää kuten joskus ennen. Ne kaikki elinympäristöjen muutokset on varmaan vaikuttaneet eniten maatalousympäristön lajien vähenemiseen.    Linkolakin vastusti lihan syönnin lopettamista sillä perusteella, että pääskyset vähenee, jos ei lehmikarjaa ole .     (PS  pelto-ja kultasirkku oli ne eniten kärsineet lajit, toinen on hävinnyt kokonaan Suomesta, taisi olla kultasirkku).

Australiassa ei kuulemma metsät uusiudu ollenkaan ilman kulotusta tai metsäpaloa. Alkuperäisasukkaat osaa kulottaa mutta metsäpalojen sammutus ei onnistu.  Petolinnut on oppineet siellä uuden saalistustavan : ottavat palavan puun oksan ja tiputtavat sen palolta säästyneeseen puskaan, josta lähtee pikkueläimet pakoon ja sitten syömään niitä.

Toki näin, mutta sitä en hyväksy, että metsätaloutta syytetään, kun metsä on vallannut ihmisen ja lintujen aikaisemmin asumia ja käyttämiä ympäristöjä ja lintukannat ovat vähentyneet.

Jäin miettimään tuota visakallon kirjoitusta. Voi hyvin olla niin, että keskusteluissa ja julkisuudessa nousee esiin metsälajit jotenkin enemmän? Mistä tämä sitten voisi johtua. Tarjoilen ensimmäiseksi selitysyritykseksi sitä, että metsän kohdalla syy-seuraus suhteen hahmottaa selkeämmin. Metsä hakataan, menee hömötiaiselta ja kuukkelilta koti. Vielä jos alue sattuu olemaan itselle rakas maisema tai retkipaikka, tuntuu homma pahemmalta.

Maatalousympäristön muutoksia on ehkä vaikeampi ymmärtää? Maanviljelijä ajelee pellolla traktorilla kuten ennenkin. Vehnä kasvaa, maitoa saa kaupasta.  Harva tiedostaa miten paljon avoimempaa miljöö on ollut, miten paljon enemmän eläintenpaskaa on joka paikassa pyörinyt. Oli tehottomuutta ja epähygienisyyttä, josta seurasi hyvää luonnolle. Elämän piiri oli pientä, oli pientä tilaa, pientä pellontilkkua siellä ja toista täällä, latoja ja ojia. Tästä kaikesta seurasi paljon hyvää, joka on nyt menetetty.

Ympäristön kemikaalikuormitus voi olla osasyynä hyönteisten määrän laskuun 

Tässä Glalla on mielenkiintoinen ajatus. Maatalousympäristössähän tuo on kai ihan tutkittu fakta, mutta miten kemikaalit vaikuttavat metsälajeihin? Miten esim. taimien käsittely tarhoilla, leviääkö sitä kautta jotain??

Ei syy joidenkin lintujen vähenemiseen tai jopa katoamiseen aina meistä suomalaisista johdu.

Näin on. Ihan käsittämätöntä toimintaa monin paikoin. Tosin on meilläkin tässä yksi nolo keissi, eli tuo keväinen haahkanpyynti. Vesilintujen metsästyksessä noin muuten on tehty viime vuosina hyvinkin järkeviä muutoksia.