On se kyllä kumma epeli jos karkeaahaulisella haulikolla lähietäisyydeltä ei kimppuunänkeemishalut muka katoa. Tämä Timpan sinne puskiin menosta. Pitää olla toinen torko lähitaisteluihin. Pitäisi sen jokaisen tietää mikä tehoaa ja mikä ei.
”On se kyllä kumma epeli jos karkeaahaulisella haulikolla lähietäisyydeltä ei kimppuunänkeemishalut muka katoa. Tämä Timpan sinne puskiin menosta. Pitää olla toinen torko lähitaisteluihin. Pitäisi sen jokaisen tietää mikä tehoaa ja mikä ei.”
Tällaiset metsästykseen liittyvät kommentit näyttävät jeesiltä tulevan sellaisella varmuudella, jonka mahdollistaa ainoastaan täydellinen tietämättömyys…
Smyn blogin arvuuttelut olivat ihan mielenkiintoisia, mutta valtaosin ohi aiheen. Ei pysty tikoilla tai pedoilla selittämään trendejä. Mutta se oli mielenkiintoinen ajatus, että voisiko metsien hyönteiset vähentyä jostain muistakin syistä kuin metsätalouden vuoksi?
Lintujen kannanmuutoksia on tutkittu HY:n talvilintulaskennan pitkäaikaisaineistojen avulla. Tuloksena oli mm.: 1. myös suojelualueilla lintutiheys on alentunut, joten syynä ei ole pelkästään metsätalous; 2. myös ilmastonmuutos vaikuttaa, koska levinneisyysalueiden painopisteet siirtyvät kohti pohjoista; 3. muuttavat linnut kärsivät ilmaston ja elinympäristön muutoksesta enemmän kuin paikkalinnut, joten lintujen ahdingon yksi syy on muuttomatkalla tai talvehtimisalueella; 4. molemmat ryhmät hyötyvät suojelualueista, joilta ne voivat levitä myös ympäröivään talousmetsään olojen parantuessa.
Virkkala ym. 2018. Birds in boreal protected areas shift northwards in the warming climate but show different rates of population decline. Biological Conservation Volume 226, Pages 271-
• Bird populations were studied in a warming climate in boreal protected areas (PA).
• Total bird density in the PA network declined by 10% between 1981 and 1999 and 2000–2017.
• Mean weighted density of the species shifted 28.5 km northwards in the PA network.
• Particularly long-distance migrants decreased, while resident species increased.
• Life-history characteristics of species affect the success of conservation efforts.
Monen lintulajin väheneminen ja sukupuuttoon kuoleminenkin Suomessa johtuu etelän maiden linnun pyytäjistä eikä metsänkäytön muutoksista . Ne pyytää verkoilla ja syö varpusista lähtien kaikkia pikkulintuja. Pelto-tai pajusirkku ainakin hävinnyt kokonaan täältä sen takia. Kirviset väheni tai hävis kokonaan myös. Siinä voi olla ainakin osasyynä peltojen salaojitukset tai sitten verkkopyytäjät syöneet nekin . Suomessa vaikka kuinka suojeltaisiin, niin kohta joku verkolla pyytää ruoaksi muualla.
Käyskentelin edelliskesänä lounaissaariston saaresssa pujopartaisen biologin kanssa. Sanoin etsi kukka, etsi mehiläinen, etsi kimalainen, etsi perhonen, etsi kukkakärpänen, etsi kenttäkerroksen hyönteisiä, etsi kirjosieppo……..ei löytynyt kuin papanoita, ne mahdolliset kukat olivat niissä papanoissa ja erään ravintoketjun alku on hävinnyt tyystin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.