EU:n kemikaalivirasto totesi glyfosaatin syöpää aiheuttamattomaksi. Aiotteko nyt lisätä sen käyttöä omassa metsänhoidossanne? Suuret toimijat tätä jo suunnittelevatkin, mikä on mielestäni ymmärrettävää.
En aio lisätä käyttöä, vaan käytän tarpeen mukaan kuten tähänkin saakka.
On muuten väärin sanoa, ettei glyfosaatti aiheuttaisi syöpää. Tällä hetkellä pitävää näyttöä karsinogeenisuudesta ei ole, joten perusteita kieltää aineen käyttöä karsinogeenisuuden takia näytön puutteessa ei ole. Muita haittoja glyfosaatilla kuitenkin on, huolettomuuteen ei edelleenkään ole aihetta. Mielestäni normaliin metsän käsittelyyn glyfosaatti ei kuulu. Lisäksi jokainen tervejärkinen ottaa huomioon, minkälaisessa puun ja kuoren välissä kemikaalivirasto päätöksineen elää. Glyfosaatin kielto olisi aiheuttanut omat ongelmansa puhumattakaan siitä paineesta, minkä monikansallinen tuotanto päättäjiin kohdistaa, kun isoista rahoista puhutaan.
Se glyfosaatin mahdollinen syöpavaarallisuusväite oli vain pörssivedätys, kun saksalainen Bayer oli ostamassa Monsantoa, ja sen osakekursi piti saada riittävän alas. Aivan tyypillinen pörssivedätys muiden joukossa. Nokille tehtiin samankaltainen temppu Microsoftin toimesta. Saksalaiset ovat aina olleet mestareita käyttämään EU:n eri virastoja hyväkseen omissa markkinaoperaatioissaan.
”””On muuten väärin sanoa, ettei glyfosaatti aiheuttaisi syöpää. Tällä hetkellä pitävää näyttöä karsinogeenisuudesta ei ole, joten perusteita kieltää aineen käyttöä karsinogeenisuuden takia näytön puutteessa ei ole. Muita haittoja glyfosaatilla kuitenkin on, huolettomuuteen ei edelleenkään ole aihetta””
Glyosaattia on käytetty pitkään ja laajalti. Olisi se karsinogeenisyys kait pitänyt tulla jo jotenkin esiin.Glyfosaatin ja esim urean metsäkäytön kielto on turhaa.Suuri osametsänomistajita ei tee mitään metsilleen ja ne aktiiviset taas hallitsee aineiden järkevän käytön.Ilmeisesti nämä säännökset ovat vihersuvakkien käsialaa.
Kun on jo vuosikymmeniä käytetty Glyfosaatteja leipäviljan rikkakasvien ja syksyisen tuleennuttamisen takia, niin olisi jo pitänyt aineen vaarat tulla selkeästi esiin. Eikä tuo metsässä käyttö kovin paljoa vaarallisempaakaan voi olla.
Ei todella ole aikomus alkaa käyttää eikä tuo ihmiselle syöpävaarattomuus silti takaa luonnolle mitään hyvää. Aine kulkee luonnon kiertokulussa eikä ole varmasti mikään hyvä asia maaperässä eikä vesistössä. Käsitän vielä jotenkuten peltoviljelyn ruuantuotannossa välttämättömänä pahana mutta metsään tuo on aivan tarpeetonta myrkyn kylvämistä. Pitää muistaa että haittavaikutus maaperässä on lähemmäs kymmenen vuotta. Että aika hurjaa maaperän tappamista sinällään. Mutta kukin kaahaa tyylillään ja onhan se sentään jotain ettei levittäjä ole heti ruiskun kahvoihin kuupahtamassa.
Lähemmäs parikymmentä vuottahan tuota ainetta tuli peltopuolella pöllyteltyä vuosittain ja jopa kymmenkertaisina vahvuuksina verrattuna metsäkäyttöön. Ihan aikuisten oikeasti glyfosaatin metsäkäytöstä ei kannata mitään maailmantuskaa kokea, koska onhan niitä ihan oikeitakin asioita olemassa mitä murehtia!
Tässä asiassa olen Jessen kanssa täysin samaa mieltä, jotenkin ei oma luonto salli näiden aineiden käyttöä omissa metsissä, ei ole koskaan edes käynyt mielessä, vaikka reheviä maita valtaosa onkin… Muutenkin tykkään pitää metsän puhtaana kaikesta roskasta yms… Esim kerran löysin koneurakoitsijan jäljiltä pari tyhjää muovikanisteria, otin niistä kuvan ja lähetin metsäyhtiön pomolle sekä urakoitsijalle noh ehkä se oli niuhottamista..
Visakallo: ”-Lähemmäs parikymmentä vuottahan tuota ainetta tuli peltopuolella pöllyteltyä vuosittain ja jopa kymmenkertaisina vahvuuksina verrattuna metsäkäyttöön. Ihan aikuisten oikeasti glyfosaatin metsäkäytöstä ei kannata mitään maailmantuskaa kokea, koska onhan niitä ihan oikeitakin asioita olemassa mitä murehtia!”
Olen joskus katsellut peltoruiskutuksia, joissa traktorinkuljettaja on hellepäivänä puolialastomana ohjaamossa ja takaikkuna auki, jolloin tuulenhenkäys työntää ohjaamon täyteen ”kasvinsuojeluainetta”. Enkä ruiskuttaja peseytyy heti tempun tehtyään ja ruokailuun mennessään – en tiedä, mutta kosketus myrkkyihin on aivan tiivis.
Kun todella vähäisillä määrillä hoidetaan kerralla heinät ja vesakko, niin temppu on niin kustannustehokas, että sillä aikaan saatu hyöty mukaan luettuna työajan haaskaus, tekee kerrankin metsätaloudesta tuottavaa. Kun vielä männyntaimikko on suojattu ruiskuttamalla läpi koko alue, jolloin lehtipuun ovat syksylla ruskeita, niin ruokahalut sorkkaeläimilläkin ovat mä luulen vähäiset.
Jätkällä taisi olla näköhäiriö traktoreissa on ilmastointi ja suodattimet nykyisin, sentakia niillä ei ajeta helteellä ikkunat auki. Kuljettaja on paremmassa suojassa kuin katselija pellon laidassa ja voi säätää lämpötilan sopivaksi.
Ei Jätkällä varmastikaan näköhäiriötä ollut, mutta ajankohta taisi olla pari- kolmekymmentä vuotta sitten. Eipä minullakaan silloin vielä ollut ilmastoituja ohjaamoita saati muita hienouksia, kun peltoruiskutuksia tein. Näppylähanskalla piti valkoista nenänalusta välillä vähän pyyhkäistä, ja homma jatkui. Nykyisin on niillä, jotka ruiskutushommia tekevät, vehkeet kaikin puolin paremmat. Ihan joka aterialla me nautimme jossain määrin glyfosaattijäämiä. Kerran metsän kiertoajassa käytetystä todella laihasta litkusta ei kannata kenenkään sen suurempaa numeroa tehdä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.