Keskustelut Metsänhoito ”Lisää tiheyttä – — pitempi kierto-aika”

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 72)
  • ”Lisää tiheyttä – — pitempi kierto-aika”

    Merkitty: 

    Uutiset -osiossa on tuollainen ”keksintö” hiilensidonnan tehostamiseen,  jolle maksajakin on heti tiedossa. Oikein isoilla pinta-aloilla voisi kierron suhteen jotenkin pelata,vaikka takkiin tulee sittenkin.

  • Timppa

     Luontaisia taimia syntyy kummassakin tapauksessa varmasti jos vain jotain siementä alueella lentelee.

    Jospa männyn kasvatus olisikin noin helppoa, muttei aina onnistu.  Meillä on vuodelta 2019 esimerkkitapaus, ettei mäntytaimikkoa syntynyt vaikka äestettiin ja siinä yhteydessä kylvettiin siemen ja vieressä oli tiukka männikkö.  On pitänyt istuttaa alue.

    Vuodelta 2011 on tapaus, jossa äestyksen yhteydessä kylvettiin siemen ja alueelle oli jätetty siemenpuita.  Tästä huolimatta taimettuminen oli heikkoa.

    Nyt testataan systeemiä, jossa metsuri kylvää siemenet äestys- tai laikutusjälkeen ja polkee ne keveästi maahan.  Sanoi että kaikki 30 vuoden aikana näin tehdyt kylvöt ovat onnistuneet.

    Jos keväällä tulee pitkä kuivas kausi, niin maanpinnalle jäänyt juuri itänyt männynsiemen kuolee.

    isaskar keturi

    Kyllä, hämmästyttävän sitkeässä on männyn uudistaminen minkäänlaisen puuston alle, kun kyseessä on MT tai rehevämpi. Minulla yksi kohde, joka aukkojen keskellä vajaan hehtaarin järeä väljennetty männikkö (varmaan edellinen omistaja ajatellut jonkinlaista väljennyshakkuuta uudistusmielessä) – ei ole kuin muutama kuusen taimi kymmenen vuoden jälkeen. Yhden edellisen omistajan harvahkoksi hakkaaman männikön (n. 500 kpl/ha) jopa laikutin , mutta 4 vuoden jälkeen lähinnä kuusen  pieniä taimia noussut, joita oli muutenkin siellä täällä. Luontainen uudistuminen männylle puuston alle edellyttää melko karun pohjan – tämän taitaa tutkimuskin osoittaa?

    Per Ä Reikäs

    Hyvin on onnistunut luontainen uudistus männiköille täällä etelä Suomessa

    Kuusikko suojuspuu hakkuu tulossa

    A.Jalkanen

    Kyllähän se männyn ja koivun siemenistä paremmin onnistuu mikäli sirkkataimi ei jää heinien alle. Männyllä tässä auttaa karumpi kasvupaikka ja koivulla hyvä muokkaus. Kuusen taimi ei ole niin nuuka valon suhteen.

    Tapion ohjeisiin on tiivistetty sata vuotta metsäntutkimusta ja käytännön havaintoja, joten aika vankka on pohja.

    Jätkä

    Onhan aina neuvottu ja vaadittu polkemaan siemenet maahan, sitä sanotaan kiinnittämiseksi, eli sen verran painetaan, että siemenet painuvat pintamaahan. Myös viirukylvöä on suositeltu ja siinä vedetään viiru kepakolla sellaiseen paikkaan, että siinä tulee syvempi-ja korkeampi kohta samaan viiruun, johon siemenet ripotellaan tasaisesesti. Siemeniä noin 15 kpl/ viiru. Kylväpisteitä n. 2500 /ha.

    Ja tosissaan – kengänpohjalla kiinnitetään siemenet.

    Timppa

    Luontainen uudistuminen männylle puuston alle edellyttää melko karun pohjan – tämän taitaa tutkimuskin osoittaa?

    Minun havainnot kertovat, ettei pohja saa olla liian kuivat tai rehevä.  Luulisin, että keväiden säätiloillakin on osuutta asiaan.  Siis useampi liikkuva osa, joiden pitää toimia yhdessä.

    Visakallo

    Per Ä Reikäs: ”Kuusikko suojuspuu hakkuu tulossa”

    Ei voi muuta tehdä kuin toivottaa Per:lle erittäin paljon onnea, sillä sitä siinä tarvitaan!

    Onko alue jo kauttaaltaan valmiiksi taimettunut? Onko tuulilta suojainen alue? Onko vakuutukset kunnossa? Tykkäätkö raivaamisesta?

    Puuki

    Hyvin onnistuu uudistaminen jopa lehtomaisella kankaalla myös männyllä ja  luont. lisätaimia tulee laikutettuun maahan. Rehevimpiin kohtiin istutettiin kuusen taimia ja luont. ra-koivuja tulee  ja kylvetyistä pillerisiemenistä vähän viiveellä lisäksi.

    2x äestetty maapohja taimettuu hyvin;  mm. varsinkin hieskoivuja riittää.  Voi olla että jossain onnistuu myös AJ:n mainitsema vesakon vähentäminen sillä tyylillä.  Itselläni on ollut enimmäkseen päin vastaista vaikutusta vesakkojen suhteen  niillä kohteilla.  Tosin erään peltoheiton täysmuokkauksessa tr:n muokkaimella saatiin korkeat istutuspenkit koivuille eikä vesakkoa päässyt syntymään välien notkoihin juuri minkään vertaa.

    isaskar keturi

    En tuossa aikaisemmin kirjoittanutkaan, ettei mänty uudistu luontaisesti, vaan se ei uudistu puuston alle. Tämähän on sikäli mielenkiintoista, että Etelä-Suomessa siemenpuualalla siemenpuun juurella ei juurikaan ole taimia. Sen sijaan Pohjois-Suomessa tuolla Muonion korkeudella jo tilanne on päinvastoin – taimet syntyvät siemenpuun juurelle ja läheisyyteen, kun välialueet taimettuvat heikommin.

    Gla

    Omissa metsissä näyttää tai raivaussahan kahvojen takaa katsottuna ainakin tuntuu siltä, että kuusi taimettuu koivun lähelle herkemmin kuin muualle. Sehän taas tarkoittaa töitä raivaajalle, koska alle 1-1,5 m etäisyydellä on turha mitään kasvattaa.

    Ehkä nämä on taas niitä luonnon monimuotoisia mekanismeja, joita ihminen ei tunneainakaan kovin hyvin.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 72)