Uutiset -osiossa on tuollainen ”keksintö” hiilensidonnan tehostamiseen, jolle maksajakin on heti tiedossa. Oikein isoilla pinta-aloilla voisi kierron suhteen jotenkin pelata,vaikka takkiin tulee sittenkin.
Kantovesa ei ole mikään ongelma, johon tarvittaisiin myrkkyä. Aloituksen kuusipora on todellinen riesa. Ja tutkija-armeija seuraa katseella tumput suorina!!?
Niinkuin eilen 20:19 kirjoitin…,olisivatkin seuranneet tumput suorina..,mutta samanaikaisesti kun kuusipora ongelma on tunnistettu,niin on siirrytty männyn istutuksista kuusella uudistamiseen..
On täysin edesvastuutonta ohjata ihmisiä kasvattamaan metsiä sakeampina. Edessä ei ole mitään muuta kuin ongelmia kaikilla puulajeilla. Esim. koivikoiden lumimittarituhot ovat tästä yksi esimerkki. Kuollessaan puu muuttuu hiilinielusta aina päästölähteeksi.
Kyllä maanlaajuinen runsaan räntäsateen muuttuminen lumisateeksi muutamassa hetkessä opettaa. Tilanne on tuttu niille ,joiden metsät sijaitsevat 200- metrin tuntumassa tai ylempänä. Muutama vuosi sitten saatiin jälleen katkeraa opetusta aiheesta. Riukumetsissä tuho johti vajaapuustoisuuteen ja vanhojen kuusikoiden latvukset puolestaan pirstoutuivat monin paikoin laajasti ”kuusiporaa” miellyttävään muotoon. Sellutehtaat saivat lisäksi runsaasti tanakkaa kuitua.
Tiheä kasvatus varmistaa sen ,että tuhohyönteiset voivat paksusti.
Tiheyksien suurentaminen eri vaiheissa, hoikentaa kyllä päätehakkuupuita, mutta kiertoaikaa sillä ei jatketa. Tulee pakko uudistaa kun tuuli ja lumituhot pilaa metsän.
Oikeilla tiheydellä ja oikeaaikaisilla taimikon hoidolla sekä harvennuksilla saadaan kyllä kiertoaikaa lisää ja järeää päätehakattavaa.
Kait ”kiertoaikaa lisää” tarkoitti, jossa puustolla on ”pitempään aikaa mahdollista” lihoa…? Muutoinhan em. hoitotyöt lyhentää kierto-aikaa alusta sadonkorjuuseen…
Aika paljon kiertoajan pidennyksissä on ollut puhetta että ikä ja läpimitta mitat otettaisiin käyttöön jälleen. Nythän on ollut aika pitkälle uudistamisrajana kasvun taantuminen. Ei niinkään minkään tietyn läpimitan saavuttaminen.
Ainakin metsähallituksen metsissä näyttää päätehakkuu tulevan yhä varhaisemmassa vaiheessa.
Suorittavan kanssa samaa mieltä tiheyden riskeistä. Normaalioloissa tuskin ongelmaa tulee, mutta eipä kiertoaijan mittaista normaalijaksoa tule. Metsän terveys muutenkin edellyttää valoa ja ilmavuutta muuallekin kuin puiden latvuksiin. Kuusikossa sekapuusto tuo valon lisäksi hyvälaatuista kariketta happaman ja hitaasti hajotettavan neulasmassan sekaan.
Meillä tehtiin aikanaan tuollainen Isaskarin kuvaama harvennus. Noin 20 % oli sellaista, että siihen syntyi mäntytaimikko, jota hirvet tosin söivät. 80 % ei taimettunut.
Taimettuminen näyttää vaativan varsin täsmällistä olosuhdetta. Joskus saattaa onnistua, joskus ei. Meikäläinen, joka kaihtaa riskejä, arvostaa varmaa lopputulosta.
Muutama muukin ikääntynyt mäntykuvio on aikanaan harvennettu voimakkaasti, muttei niihinkään ole syntynyt minkään laista mäntytaimikkoa.
Tietysti taimettumisen todennäköisyys on suurempi, jos metsä on ensiksi kasvatettu tiheänä. Silloin taimettumista haittaavaa pintakasvullisuutta on vähemmän. Silmämääräisiin havaintoihin puun kasvusta en kyllä luota.
Ei äestys hävitä mustikkaa. Se raapii vain pienen osan kuviosta. Ollaan äestetty monta kuviota. Eikä kukaan maksa mustikoista ja niitä riittää metsissä.
Kyllä varmaan juuri näin Timppa, mustikka selviää nykyisistä muokkauksista. Minä ajattelinkin tuossa luontaisen uudistamisen varmistukseksi ja lehtipuuvesakon hävittämiseksi tehtyä tehoäestystä. Vaihtoehtoisesti kantojen nosto joka jo itsessään on tehokas maanmuokkaus. Luontaisia taimia syntyy kummassakin tapauksessa varmasti jos vain jotain siementä alueella lentelee.
Yksi kysymys: vähentääkö kulotus lehtipuun vesomista?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.