Uutiset -osiossa on tuollainen ”keksintö” hiilensidonnan tehostamiseen, jolle maksajakin on heti tiedossa. Oikein isoilla pinta-aloilla voisi kierron suhteen jotenkin pelata,vaikka takkiin tulee sittenkin.
Komppaan jälleen Puukia. Metsänhoidon suosituksia ollaan jälleen uudistamassa, joten veikkaisin että kuusen nopean kiertoajan kasvatukseen olisi tulossa ohjeistus. Sekametsien kasvatus kaipaisi myös tarkentavaa ohjeistusta. Sekä tietenkin jatkuvaan kasvatukseen mahdolliset tilanteet – esimerkiksi sopivat olosuhteet, puuston rakenteet ja kasvupaikat ojitetuissa turvemaan metsissä.
Tuhon metsä -video oli hyvä. Jos varttuneesta kuusesta irtoaa kaarna, tuholainen on hyvin todennäköisesti juuri kirjanpainaja kuten videolla arveltiin.
Siinä myös hyvin tuotiin esiin, miten monitahoinen voi prosessin alku olla.
Video muutenkin oli mukavaa katsottavaa ihan vaan selkeän ja laadukkaan toteutuksen takia.
Ilmakuvat syksyisestä metsästä herättivät myös ajatuksia. Kuusikossa oli keltaista sekapuustoa, mutta yhtenäisia kuusikoita oli silti paljon. Mhy:n kaveri mainitsikin monien tavoitteesta saada taimikonhoitovaiheessa aikaan sekametsä. Tällöin ilmakuva on jatkossa varmasti paljon värikkäämpi ja metsän luonne erilainen.
Miten saadaan aikaan sekametsä, jos sopivan kokoiset lehtipuut on syntyneet kantovesoista kuten yleensä ? Istuttamalla ra-koivuja th:n jälkeen aukkoihin (?) . Mä-ku-sekametsä onnistuu mutta lehtipuut jää helposti uupumaan . Myös kantovesoista saattaa saada kasvatettua e-puuta mutta ei juuri muuta.
Ei päätehakatussa kuusikossa sekapuusto synny yleensä kantovesoista. Vasta raivauksen jälkeen alkaa kantovesoja syntyä, mutta on siellä luontaistakin. Toisaalta kun koivun tukkiprosentti on huono, voi vesasyntyisestä ihan hyvin kasvattaa ensiharvennukseen kuitua tai energiaa. Johan jk-keskustelun yhteydessä on ollut muutamia luontoliittolaisia lukuunottamatta yksimielisyys siitä, että avoin vaihe on tarpeen luontaisen lehtipuu- tai sekametsän kasvatukseen. Nyt kysymyksesi on tätä vasten aika yllättävä.
Ainakin Mhy Uusimaan jäsenlehdessä on ollut ainakin 15 vuotta juttuja kirjanpainaja tuhoista,mutta samanaikaisesti esim.Orimattilassa on siirrytty männyn istutuksista kuusen istutuksiin..esim. koskustentien varrella on 90- luvulla paljon uudistettu männylle,kun taas uudemmat istutukset ovat pääsääntöisesti kuusta.,ja mhy on kuitenkin aika aktiivinen toimija sillä suunnalla..
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.