› Keskustelut › Metsänomistus › Liito-oravan byrokratia

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2

  • Liito-oravan byrokratia

    Lähetetty: 7.3.2016, 18:50

    Talous-sanomat:
    ”Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan ely-keskusten työajasta jopa kymmenes on karkean arvion mukaan mennyt liito-oravan suojelupäätöksiin.”
    —-
    Yritin etsiä, mikä on ely-keskusten henkilöstön kokonaismäärä.
    Ainakin jossain vaiheessa näkyi olleen yt-neuvottelujen piirissä 3700.

    Jos henkilöstömäärä olisi vaikkapa 3500, niin kymmenesosa olisi 350. Siis keskimäärin 350 henkilön työpanos menisi koko ajan
    liito-oravan suojelupäätöksiin!
    Rahana varovasti arvioiden ehkä 20 mijoonaa euroa vuodessa.

    Kyllähän liito-oravakin pitää säilyttää Suomen luonnossa, mutta
    jotenkin tämä byrokratia on ryöstäytynyt täysin käsistä.

    Kuinkahan paljon on muitakin byrokratia-oravia, jotka ovat järsineet isoja reikiä valtion rahasäkin pohjaan?

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 7.3.2016, 19:11

    Olen tavannut pari Ely-keskuksen liito-oravaeksperttiä. Ihan mukavia tyyppeinä. Vaikuttavat olevan vähän noloja tuossa puuhassaan. Kyllähän se onkin yliopiston käyneelle metsänhoitajalle tai biologille epäilemättä aika turhauttavaa etsiä liito-oravan papanoita. Kyllä tuon homman voisi perustellusti lopettaa.

    Yksi näistä etsijöistä kertoi, että parhaat liito-oravapaikat ovat valtateiden tuntumassa tai asutusten lähellä. Siellä ei kaiketi ole saalistavia petoja tai sitten melu ja erilaiset hajut vaikeuttavat saalistusta. Siis lisää asutusta ja valtateitä, niin liito-oravakanta lisääntyy entisestään.

    Meidänkin mailla oli ilmiannettu pari liito-oravan papanahavaintoa. Ei vaan löytynyt jälkeäkään liitureista vaikka kuinka etsittiin. Toisesta alueesta tehtiin kyllä Metso-kohde, kun se oli siihen kaikin puolin sopiva ja erittäin hankala metsätalousmaana. Toinen kyllä tehtiin aukoksi. Pari haapaa jätettiin. Olisi ne jätetty muutenkin.

    Sitten oma lukunsa ovat liito-oravien edistäjät. Olin kerran vienyt varpuspöllön pöntön paikkaan, jossa ei haittaisi vaikka liito-orava sattuisi siihen majoittumaan. Hämmästys oli suuri, kun löysin sen varttuneesta kuusikosta puolen kilometrin päässä. Siirsin sen taas uuteen paikkaan. Nyt luonnonsuojelualueelle. Saa nähdä mihin se seuraavaksi ilmaantuu.

    Metsäkupsa 7.3.2016, 20:26

    Kyllä valtiolla rahaa oravanpapanoiden etsimiseen piisaa.Alkutalvesta kaksi ystävällistä ja asiallista ELY-keskuksen virkailijaa( Johtava asiantuntija ja Luonnonsuojeluasiantuntija) harjasivat yhden aamupäivän puunjuuruksia.Ei juuri nyt löytynyt mitään,mutta liito-oravat saatoivat olla väliaikaisesti poistuneet alueelta oli loppupäätelmä.

    Paikalta oli n. kymmenen vuotta sitten tehty papana löytö,jätettiin nyt merkatut ja gbs paikannetut puut neitseeliseen ympäristöön oravaa odottelemaan.Päätös tiedoksi mm. luonnonsuojelupiirille,joka kyllä kertoo mielestäni kyllä jotain nyky Suomesta.PS.Valtion tie oli niin kuoppainen,että tarkastajien valtion auto joutui röykytykseen.

    mehänpoika 7.3.2016, 20:31

    Liito-orava ei onneksi tee metsille enemmälti vahinkoa. Ei siitä myöskään ole minkäänlaista haittaa ihmisten turvallisuudelle. Ketjun avaajan esiintuoma byrokratia lajin suojelun ympärillä on liiallista, mutta kulut kiertävät suurelta osin verotuloina takaisin valtion kassaan.

    Toisin on pyyntiluvilla säädellyn hirven osalla. Se on valheellisten hyöty-tutkimusten ja -arvioiden tuella saanut viedä valtion rahasäkiltä koko pohjan.

    Suomi jatkaa hirvien suojelun vuoksi nopeaa velkaantumistaan. Yhteiskuntasopimuksen vesittyminen olisi hirveen verrattuna pieni tekijä Suomen alasajossa.

    Rane 7.3.2016, 20:46

    ”Kulut kiertävät suurelta osin verotuloina valtion kassaan.”
    Siis jos myös hirvenpaskoja tarkastelemaan palkattaisiin tuhansia virkamiehiä,muuttuisi sorkkaeläinlaidunnus kannattavaksi toiminnaksi?

    Gla 8.3.2016, 05:23

    Timppa: ”Kyllähän se onkin yliopiston käyneelle metsänhoitajalle tai biologille epäilemättä aika turhauttavaa etsiä liito-oravan papanoita.”

    Nyt vien keskustelua vähän kyseenalaisille linjoille, mutta minusta asia ei ole ihan yhtä yksioikoinen kuin sanot. Toki tuollainen työ voi olla turhauttavaa, kun on saanut koulutuksen huomattavasti vaativampia tehtäviä varten. Kuitenkin minun käsitykseni mukaan ympäristökeskukseen ja -ministeriöön on pesiytynyt suuri joukko vahvasti ideologisia ihmisiä, joille ei tuota minkäänlaista tuskaa löytää papanoita ja joilla on tarve ohjata asioita ideologiansa mukaiseen suuntaan riippumatta yksilön tai yrityksen laillisista intresseistä.

    Kyseenalaista tällaisen väitteen esittäminen on siksi, että selkeää faktaa tai näyttöä minulla asiasta ole. Mielipiteeni kuitenkin perustuu pieniin havaintoihin sieltä ja täältä, joten todennäköisyys väitteeni paikkaansa pitämiselle on suuri.

    Visakallo 8.3.2016, 05:36

    Voin vahvistaa tuon Timpan kertoman tutkijoiden näkemyksen, sillä olen asunut liito-oravien kanssa käytännössä koko elämäni.
    Maalla ne asustelivat kotitaloni pihapiirin reunalla olevassa metsälaidun-kuusikossa ja nyt ne liitelevät täällä taajamassa katuvalojen loisteessa tontillani ja sen viereisessä metsikössä.
    Valkoselkätikkakin koputtelee tuossa rantametsikössä.
    Tämä koko asuinalue rakennettin vasta reilu 10 vuotta sitten, joten eipä nuo näytä kovin koskematonta luontoa tarvitsevan.

    Aimo Jortikka 8.3.2016, 08:30

    Tuossa kun tein metsänkäyttöilmoituksen ilmeni yllättäen että pari kuvioa on liito-oravan kulkureitillä. Varsinainen epäilty elinalue sijaitsee naapurin puolella. Suunnitteilla olevan harvennushakkkuun ely- keskus salli suosituksin jättää lehtipuut pystyyn. Tuli vaan mieleen, että onkohan tuohon enään aukkoa sallittua tehdä jos se katkaisee epäillyn kulkureitin? Naapuriin kun on tehty rantakaavaa niin on asiaa tutkittu ja saatu riittävät tiedot liito-oravan liikkeistä alueella, todetaan päätöksessä.

    A.Jalkanen 8.3.2016, 09:49

    Liito-oravan suojelustatus muuttui vastikään vähemmän uhanalaiseksi (linkki). Luulisi tämän linjaavan myös valvonta- ja suunnittelukäytäntöjä.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/liito-orava-poistui-uhanalaisten-listalta-1.136644

    Puuntakuisen mainitsemilla lajeilla on se yhteinen piirre, että ne tarvitsevat lahopuun tai pöntön pesäkolon rakennusta varten. Valkoselkätikka tarvitsee lahopuuta myös ravinnon hankintaan, ei siis välttämättä vanhaa metsää.

    Lajit voivat esiintyä pienelläkin elinympäristösaarekkeella vielä jonkin aikaa häiriön jälkeen, mutta niiden häviämisriski kasvaa, varsinkin jos sopivaa vapaata elinaluetta ei ole lähistöllä.

    Metsäkupsa 8.3.2016, 09:52

    Kyllä Aimo varmaan aukon tekoon pääsee,mutta siihen on todennäköisesti jätettä puukäytävä liito-oraville.Jos lehtipuita on pääset vähemmällä,jos kuusimetsää joutuu jättämään leveämmän käytävän tuulituhojen varalta.

    Timppa 8.3.2016, 14:06

    Sen olen näissä liito-oravakuvioissa oppinut, että metsänkäyttöilmoitukset kannattaa tehdä ajoissa, ettei tule yllätyksiä, jos joku ostaja haluaisikin hakata heti. Olin viime vuonna tehnytkin niin.

    Hämmästys oli suuri, kun Metsäkeskus ilmoitti, että karussa mäntymetsässä on liito-oravan pönttö ja asuinpaikka. En ollut siinä nähnyt enempää pönttöä kuin oravaakaan. Selvisihän se asia. Joku tyyppi oli vienyt meidän maalle luvatta pöntön erääseen puronvarsikuusikkoon (jossa se voisikin olla). Koordinaatit olivat vain 400 m pielessä. Oman aikansa tuokin selvittely vei. Tällaisiakin asioita ne byrokraatit setvivät.

    Joutaisi nuo papanatiedot poistaa kokonaan ja käsitellä liito-oravaa kuten muitakin rauhoitettuja eläimiä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2